Nuorelle
Löydät sivulta keinoja ja työkaluja tunnistaa vihapuhe ja puuttua siihen sekä tapoja auttaa vihapuheen kohteeksi joutunutta.
Opettajalle
Löydät sivulta materiaaleja ja harjoituksia sekä neuvoja miten tunnistaa vihapuhe ja miten käsitellä asiaa oppilaiden kanssa.
Vihapuhe ei ole vihaista puhetta vaan vihaa lietsovaa viestintää. Sitä ei ole aina helppoa tunnistaa, eikä siihen useinkaan osaa heti reagoida. Se saattaa tapahtua yllättäen ja jättää jälkeensä surua, ahdistusta sekä pettymystä siihen, ettei itse osannut toimia paremmin. Suurin osa lapsista ja nuorista on kohdannut vihapuhetta, vaikka kaikki eivät itse olekaan joutuneet sen kohteiksi. Vihapuhe on aina otettava vakavasti, eikä sitä tule hyväksyä, sillä se lisää eriarvoisuutta yhteiskunnassa, ja sen keinoin voidaan pyrkiä vaientamaan joitakin ihmisryhmiä.
Tällä sivustolla tarjoamme tietoa ja ohjeistuksia vihapuheeseen reagoimiseksi. Löydät sivustolta omat osiot nuorille sekä opettajille, jotka ovat erityisroolissa koulussa tapahtuvan vihapuheen ja syrjinnän kitkemiseksi. Videoiden avulla voit herätellä pohtimaan vihapuhetta esimerkiksi luokassa.
”Se on yleistynyt, että rasismista vitsaillaan paljon. Oon kuullut esim. nuorten nauravan muiden kokemuksille rasismista, nauretaan kuin olisi hauska juttu. Jotenkin käännetään, ettei olisi niin vakavaa.”
Sitaatti selvityksestä ”Kukaan ei synny vihaamaan”, oikeusministeriö 2023. *
Mitä vihapuhe on ja mitä se ei ole?
Vihapuhe on viestintää, joka lietsoo vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Se voi liittyä esimerkiksi ihonväriin, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Vihapuhe ei ole aina puhetta, vaan se voi olla esimerkiksi kirjoitus, kuva, symboli, musiikki, piirros tai elokuva.
Vihapuhe voi olla sanallisia loukkauksia, häirintää tai halventamista. Se voi olla ilmaisuja, joissa uhataan, solvataan tai panetellaan. Se voi olla johonkin ihmisryhmään kohdistuvan väkivallan tai syrjinnän hyväksymistä tai esimerkiksi ihmisten vertaamista eläimiin tai loisiin.
Vihapuhe ei ole sama asia kuin vihainen puhe. Kyse ei ole sävystä vaan sisällöstä. Myös rauhalliseen sävyyn ilmaistu, yleistävä ja solvaava puhe voi olla vihapuhetta – eikä vihainen sävy toisaalta automaattisesti tarkoita, että kyseessä olisi vihapuhe.
Tiesitkö?
29 %
Kaikista kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista 29 % on kokenut syrjivää kiusaamista ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin, kielen, vammaisuuden, perheen tai uskonnon vuoksi koulussa tai vapaa-ajalla.
45 %
Kodin ulkopuolelle sijoitetuista, toimintarajoitteisista ja ulkomaalaistaustaisista samanikäisistä syrjivää kiusaamista on kokenut yli 45 %.
50 %
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista syrjivää kiusaamista on kokenut yli 50 %.
”Kun kohtaa riittävästi vihapuhetta, siihen turtuu eikä enää jossakin kohtaa tajua sen olevan nimenomaan vihapuhetta. Se normalisoituu.”
”Siitä aiheutunut häpeän tunne on voimakas ja vaikea työstää, koska kohteeksi joutuminen on säännöllistä. Se vaikuttaa siihen, että paljon tulee pohdittua ja jopa ennakkoon pelättyä, missä ei mahdollisesti saa liikkua ja olla rauhassa. Tunnistan, että se jollain tasolla vaikuttaa siihen, että en aina tee asioita, mitä haluaisin.”
Sitaatteja selvityksestä ”Että puututtaisiin konkreettisesti”, oikeusministeriö 2022 *
Vihapuheen haitat ja seuraukset
Vihapuhe on aina haitallista ja kaikenlaiseen syrjivään tai uhkaavaan ilmaisuun tulee puuttua. Vihapuhe satuttaa yksilöä ja aiheuttaa turvattomuutta sen kohteeksi joutuvissa ihmisryhmissä. Se vahvistaa siten eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Joskus vihapuhe voi olla rangaistava teko: esimerkiksi kunnianloukkaus, kiihottamista kansanryhmää vastaan tai yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää.
Keskustelu vihapuheesta herättää usein kysymyksiä sananvapaudesta. Jokaisella on sananvapaus, mutta sananvapaudella on rajat. Sananvapauteen ei kuulu se, että voi loukata muiden ihmisten oikeuksia.
Vähemmistöön kuuluminen altistaa vihapuheelle
Tutkimusten ja selvitysten perustella tiedetään, että lapset ja nuoret kohtaavat syrjintää eri ympäristöissä: koulussa, vapaa-ajalla, julkisessa liikenteessä ja sosiaalisessa mediassa. 15–19-vuotiaista jopa 34 % kertoo kohdanneensa vuoden sisällä puhelimensa kautta vihapuhetta tai syrjiviä tai rasistisia sisältöjä (Kavi, 2024).
Vaikka suuri osa lapsista ja nuorista on havainnut vihapuhetta, se ei kosketa kaikkia samalla tavalla, eikä se ole jokaisen arjessa yhtä voimakkaasti läsnä. Vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kokevat vihapuhetta ja syrjintää huomattavasti muita ryhmiä enemmän (THL, Kouluterveyskysely 2021).
Suuri osa vihapuheen ja syrjinnän kokemuksista jää piiloon. Ilmoitus voi jäädä tekemättä siksi, ettei sen uskota johtavan mihinkään tai koska ei tiedetä, miten ja minne ilmoitus pitäisi tehdä. Toisinaan ilmoittamisen pelätään jopa pahentavan tilannetta, koska aikuisten ei luoteta osaavan käsitellä asiaa. Nuoret ilmoittavat kokemastaan vihapuheesta ja häirinnästä harvemmin kuin muut ikäryhmät (oikeusministeriö 2022).
”Minusta on tullut todella arka menemään yksin vaikkapa kauppaan. Otan aina jonkun mukaan ettei tarvitse mennä yksin. Minua ahdistaa mennä myös kouluun tai työelämään sen takia millaista häirintää olen kokenut. Minun on myös vaikea luottaa pääväestön ihmiseen koska mietin jatkuvasti mitä teen jos tämäkin ihminen on rasisti ja tahtoo vain satuttaa minua.”
Sitaatti selvityksestä ”Että puututtaisiin konkreettisesti”, oikeusministeriö 2022 *
Vihapuhe on haitallista sekä kohteelleen että koko yhteiskunnalle
Vihapuheen kohteeksi voi joutua taustansa (esim. uskonto), henkilökohtaisten ominaisuuksiensa (esim. ihonväri tai sukupuoli), tehtävänsä tai esittämiensä näkemysten vuoksi (esim. poliittinen vakaumus).
Vihapuhe heikentää yksilön hyvinvointia ja turvallisuudentunnetta monin tavoin. Häirintä ja aggressiot aiheuttavat pelkoa ja kuormittavat mieltä. Jos joutuu uhriksi vähemmistöön kuulumisen tai jonkin ulkoisesti havaittavan ominaisuuden vuoksi, voi pelätä joutuvansa kohteeksi uudelleen ja alkaa vältellä paikkoja tai tilanteita, joissa niin voi tapahtua. Vihapuhe voi vähentää luottamusta muihin ihmisiin ja eristää yhteiskunnasta. Vaikutukset kertautuvat, sillä yksilön lisäksi vihapuhe vaikuttaa koko siihen ryhmään, johon se kohdistuu.
Vihapuhe on vallankäyttöä. Se pyrkii hiljentämään ja sulkemaan kohteensa yhteisön ulkopuolelle. Vihapuhe tai pelko siitä heikentää ihmisten halua ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Näin julkinen keskustelu yksipuolistuu ja ihmisten kokemus osallisuudesta heikkenee.
Tiesitkö?
YK:n lapsen oikeuksien komitea on kesäkuussa 2023 ilmaissut syvän huolensa lapsiin ja nuoriin sukupuolen, iän, kielen, ja kansallisen tai etnisen alkuperän, maahanmuuttajataustan perusteella, vammaisiin lapsiin, sekä lesbo-, homo-, bi-, trans- ja intersukupuolisiin lapsiin kohdistuvasta jatkuvasta syrjinnästä ja kiusaamisesta.
Komitea suosittelee, että Suomi tehostaa syrjinnän, kuten rasismin, vihapuheen ja viharikosten, torjuntaa.
Tiesitkö?
Etninen tai kansallinen tausta oli ylivoimaisesti suurin viharikosten syy Suomessa vuosina 2020–2022 (oikeusministeriö 2022).
150 000
Vihapuhetta esiintyy julkisilla suomenkielisillä alustoilla verkossa noin 150 000 viestiä kuukaudessa, suurin osa tästä keskustelupalstoilla (oikeusministeriö 2022).
60 %
60 % suomalaisista seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvista on kokenut koulussa kiusaamista, vähättelyä, loukkauksia tai uhkailua identiteettinsä vuoksi. 32 % on piilotellut seksuaali- tai sukupuoli-identiteettiään koulussa (EU:n perusoikeusvirasto 2024, pdf, englanniksi).
63 %
63 % afrikkalaistaustaisista suomalaisvastaajista on kokenut rasistista syrjintää edellisen viiden vuoden aikana (EU:n perusoikeusvirasto 2023, englanniksi).
”Se rikkoi mun sydämen, kun se sano, että mulla on pommi repussa, vaikka mulla on vaan koulukirjat.”
Sitaatti selvityksestä ”Että puututtaisiin konkreettisesti”, oikeusministeriö 2022 *
Vihapuheeseen liittyviä käsitteitä
Vihapuhe
Vastapuhe
Viharikos
Syrjintä
Häirintä
Sananvapaus
Alaikäisen rikosoikeudellinen vastuu
Älä käännä katsettasi -videot
Muistilista
Lataa ja tulosta Tunnista ja puutu vihapuheeseen −muistilista itsellesi, jaettavaksi tai julisteeksi seinälle.
Juliste
Lataa ja tulosta Älä käännä katsettasi −kampanjajuliste seinälle.
* Huom! Tällä sivustolla ja Älä käännä katsettasi -kampanjassa on käytetty oikeusministeriön luvalla lainauksia heidän julkaisuistaan, mutta oikeusministeriö ei ole mukana kampanjan toteutuksessa.
Kannanotto ja tiedote
Nuorelle
Löydät sivulta keinoja ja työkaluja tunnistaa vihapuhe ja puuttua siihen sekä tapoja auttaa vihapuheen kohteeksi joutunutta.
Opettajalle
Löydät sivulta materiaaleja ja harjoituksia sekä neuvoja miten tunnistaa vihapuhe ja miten käsitellä asiaa oppilaiden kanssa.