Vuoden 2016 toteutunut toiminta oli hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaista. Hallituksen erillispäätöksellä toteutettiin budjetin ulkopuolelta lastensuojelu.info -sivuston päivitys.

Talous

Lastensuojelun Keskusliiton tuottojen kokonaistaso on hiukan laskenut johtuen pääsääntöisesti Lapsen Maailma -lehden tilausmaksujen laskusta. Tulos on kuitenkin pystytty pitämään edelleen vakaalla pohjalla. Talouden tukijalkoina olivat edelleen Lasten Päivän Säätiön (Linnanmäki) avustus, hyvin toimivat koulutuspäivät, RAY:n yleisavustus ja Lapsen Maailma -lehti.

Linnanmäen vuoden 2016 tulos mahdollisti sen, että lastensuojelutyölle osoitettu summa toteutui suurempana kuin keskusliiton talousarviossa 2016 oli arvioitu. RAY:n antama avustus Emma & Elias projektia varten oli vuonna 2016 ennakoidun mukainen. Samaten OKM:n antama avustus LOS-raportointia varten toteutui ennakoidusti.

Talouden ajantasaisemman seurannan mahdollistamiseksi otettiin ensisijaisesti johtoryhmän käyttöön Accuna-niminen seurantajärjestelmä. Ohjelmalla toteutetaan myös vuosittaisten talousarvioiden teko sekä kuluvan vuoden talouden ennustaminen.

Työyhteisön kehittämistyötä tehdään keskusliitossa otsikon Maailman Ihanin Työpaikka alla, sillä sitä me haluamme työntekijöillemme olla.

Ajatus syntyi henkilöstön työpajassa, jossa yhdessä ideoitiin, millainen työyhteisö haluamme olla, jotta loisimme ihanimman mahdollisen työpaikan itsellemme. Samalla visioitiin, miten pääsemme näihin tavoitteisiin ja vision perusteella toteutettiin Maailman Ihanin Työpaikka -juliste jokaisen seinälle. Vuonna 2017 työtä jatketaan niin, että joka kuukausi keskitytään erityisesti johonkin teemoista.

Keskusliiton edustajat tekevät vaikuttamis- ja kehittämistyötä monissa kotimaisissa verkostoissa ja toimikunnissa. Keskusliitto pyrkii myös yhdistämään eri toimijoita keskenään ja toimimaan lasten ja perheiden hyvinvointia edistävän yhteistyön koordinoijana. Vuosina 2012 — 2017 keskeinen verkostoimisen muoto on ollut keskusliiton koordinoima Emma ja Elias -ohjelma.

Emma ja Elias -ohjelma

RAY:n rahoittaman Emma ja Elias -ohjelman (2012–2017) päämääränä on edistää lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Ohjelman avulla halutaan löytää, vahvistaa ja monipuolistaa yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia toimintatapoja lasten ja heidän perheidensä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelmassa keskitytään yläkouluikäisten (15 vuotta) ja sitä nuorempien lasten kasvuolosuhteiden parantamiseen.

Ohjelman verkostossa on aktiivisesti 75 toimijaa, 54:stä järjestöstä ja yhdistyksestä. Koordinaatiosta vastaa Lastensuojelun Keskusliitto, jonka tehtävänä on tukea Emma & Elias -ohjelman tavoitteiden mukaista järjestöjen kehittämistyötä. Keinoina ovat hanketuki, verkostoiminen, osaamisen vahvistaminen, viestintä, vaikuttamistyö sekä arviointi ja tutkimus.

Emman ja Eliaksen vuosi 2016:

Hanketuki

• hankkeiden kehityskeskustelut, päätöskeskustelut ohjelmassa lopettaville
• konsultoinnit ja tapaamiset (päivittäin puhelimitse, sähköpostilla, kasvokkain)

Verkostoiminen

• 3 verkostotapaamista ja arviointipäivät
• 7 teemaryhmää (neuvola, koulu, Tuhti, Vahti, nuoriso, erityislapsiperheet, vaikuttamistyö), keskimäärin 3-4 tapaamista kullakin
• 8 alueellista tilaisuutta (4 aamukahvitilaisuutta + seminaarit)

Osaamisen vahvistaminen

• Yhteen ääneen lapsen asialla -seminaari Finlandia-talossa 17.3.
• 8 alueellista tilaisuutta
• LSKL:n koulutuspäiviin osallistuminen
• 12 seminaaria ammattikorkeakouluille
• Koulutuksia neuvoloille

Konsultointia ja koulutusta

• teknistä ja ohjauksellista tukea hankkeiden tilaamissa opinnäytteissä ja hankkeiden omissa kyselyissä. Toiveiden mukaan myös pienimuotoisten selvitysten tekoa.
• Verkkopohjaiset lomakkeet hankkeiden ja toimintojen käytössä
• Ohjelman tulosten esittelyä alueellisissa tilaisuuksissa (teemana vapaaehtoistyö)
• Selvitykset ja raportit
  • Välierä-raportti (elokuu 2016)
  • Ohjelmassa mukana olleille perheille suunnattu kysely ja raportti, toteuttajana koordinaatiohanke (marraskuu 2016)

Lisäksi Emma ja Elias -ohjelma tarjosi mukana oleville järjestöille päivittäistä hanketukea ja konsultointia esimerkiksi viestintään liittyen. Ohjelma järjesti esiintymiskoulutusta verkoston jäsenille ja osallistui kannustavan kasvatuksen Kasvatuspuntari-kampanjaan sekä muun muassa työn ja perheen yhteensovittamisen kampanjaan. Ohjelma oli mukana PoriJazzien JazzKids-tapahtumassa sekä SuomiAreenalla, jossa aiheena oli työn ja perheen yhteensovittaminen.

ITLA

Lastensuojelun Keskusliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö perustivat vuonna 1987 talouselämän, yhteisöjen ja kansalaisten tuella Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön ITLA:n. Säätiön tarkoituksena on lapsiin ja lastensuojeluun kohdistuvien, tieteellisten tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeiden taloudellinen tukeminen sekä lasten kasvuolojen että perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun kehittämistä palvelevien hankkeiden kautta.

Vuosina 2013-2017 säätiö ohjaa varat tutkimus- ja vaikuttamisohjelmaan, joka kulkee nimellä Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa. Lastensuojelun Keskusliitto on tukenut ohjelman kokonaiskoordinointia, viestintää, vaikuttamis- ja tutkimusyhteistyötä. Ohjelmaa ohjaa kolme keskeistä periaatetta: kokonaisnäkemys, ongelmien ennaltaehkäisy ja voimavarojen tukeminen sekä tiedon käytettävyys. Vuoden 2017 aikana ohjelma pyrkii myös edistämään yhteisöllisyyttä ja myönteistä kokemusta suomalaisuudesta nuorten keskuudessa sekä yli sukupolvirajojen.

Tutkimuksen osalta keskusliitto on tukenut erityisesti ITLAn Kasvun tuki – vaikuttavan varhaisen tuen tietolähteen (www.kasvuntuki.fi) pohjalta laadittua työtä.

Tieteellinen neuvosto tarjosi LAPE-muutosohjelmalle ehdotuksensa valtakunnallisesti levitettävistä menetelmistä. Säätiö on informoinut eduskuntaa ITLAn toiminnasta mm. vierailemalla eduskunnan Suomi100 -työryhmässä.

ITLA osallistui myös keskusliiton vetämään järjestöjen yhteiseen vaalivaikuttamiskampanjaan.

Muut verkostot

Jäsenyhteisöt ovat keskusliitolle tärkeitä. Ne tuovat sille kosketuspinnan käytännön työhön, toimintaympäristöön ja uusiin painopistealueisiin sekä vaikuttamis- ja kehittämistyön tarpeisiin. Vuonna 2016 keskusliitolla oli 91 jäsenjärjestöä ja 39 kunta- tai kuntayhtymäjäsentä.

Keskusliitto tuottaa ja tarjoaa tietoa jäsentensä käyttöön, luo niille yhteistyömahdollisuuksia ja vuorovaikutusta sekä yhdistää eri toimijoiden osaamista yhteisten tavoitteiden taakse. Jäsenet ovat usein mukana keskusliiton hankkeissa, koulutuksissa ja kampanjoissa. Keskusliitto järjestää myös jäsenille yhteisiä verkostoitumisen ja vaikuttamistyön foorumeita.

Keskusliiton jäsenet

Vaikuttamissuunnitelmatyöpaja

28.1.16 klo 13-16, Hotelli Arthur

Keskusliitto kutsui tammikuussa jäsenistöään mukaan laatimaan yhdessä vaikuttamistyön suunnitelmaa vuosille 2016–2018. Työpajassa esiteltiin loppuvuonna 2015 toteutetun vaikuttamistyön kyselyn tuloksia ja pohdittiin ja työstettiin tulevien vuosien tärkeimpiä vaikuttamistyön sisältöjä, kohderyhmiä ja keinoja.

Työpajatyöskentelyssä nousi esille neljä keskeistä teemaa, joita keskusliiton toivottiin pitävän vaikuttamistyössään esillä:

• Ennaltaehkäisy ja arki
• Lapsen tarpeita vastaava sijaishuolto
• Lasten ja nuorten osallisuus
• Lastensuojelun ylisukupolvisuus + osaaminen ja kohtaaminen

Teemat ja niiden sisällöt muodostivat rungon keskusliiton vaikuttamistyön suunnitelmalle. Työpajassa suunnitellun neljän luokan lisäksi suunnitelmaan lisättiin viides luokka, lapsi- ja perhepolitiikan kokonaisuus.

Kuntajäsenten verkostoitumismatka Tallinnaan

8.6.2016

Keskusliitto järjesti kuntajäsenten edustajille verkostoitumismatkan Tallinnaan. Matkalla rakennettiin entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntajäsenten ja Keskusliiton kesken. Samalla päästiin keskustelemaan Viron sosiaaliministeriön, Tallinnan kaupungin ja Lastekaitse Liitin edustajien kanssa yhteisistä haasteistamme ja tutustumaan näiden virolaisten toimijoiden työhön. Kuntajäsenten edustajia oli matkalla mukana 14 henkeä seuraavista kaupungeista: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Jyväskylä, Kerava, Kouvola, Mikkeli ja Vantaa.

Tulevaisuustyöpaja

29.8.16 klo 11.30-15.30, Pentagon Design neuvottelutila

Keskusliitto kutsui jäseniään pohtimaan yhdessä lasten ja perheiden arkeen ja palveluihin kohdistuvia monia muutoksia ja niihin varautumista. Työpajan alustajana toimi Aalto-yliopiston professori Pekka Mattila ja siinä pohdittiin miltä lasten ja perheiden tulevaisuus näyttää rakenneuudistusten pyörteissä ja miten järjestöjen vaikuttamistyössä voitaisiin parhaiten turvata lasten ja perheiden arkea. Yhdessä visioitiin tulevaa ja haettiin vaikuttamistyölle painopisteitä.

Lastensuojelun Keskusliiton neuvottelukunnat

Keskusliitolla on kolme neuvottelukuntaa, joiden tehtävänä on varmistaa keskusliiton yhteys jäseniinsä ja lasten suojelun arkeen sekä edistää alan verkostoitumista ja uusimman tiedon välittämistä. Kaikki neuvottelukunnat kokoontuivat vuoden aikana neljä kertaa, joista yksi oli kaikkien neuvottelukuntien yhteinen seminaari toukokuussa.

Neuvottelukuntien yhteisessä seminaarissa kuultiin ajankohtaiskuulemiset LAPE-muutosohjelmasta sekä Tulevaisuuden kunta-hankkeesta. Seminaarissa kuultiin kokemuksia Viron vaihtoehtoisen LOS-raportoinnin prosessista ja käynnistettiin oma kansallinen LOS-raportoinnin työskentely esittelemällä tulevat teemaryhmät.

Ehkäisevän työn neuvottelukunta

• Ehkäisevän työn neuvottelukunnan kokousten teemoina olivat lapsiin kohdistuva väkivallan epäily ja siihen liittyvät viranomaiskäytännöt, perheväkivaltaan liittyvien palvelujen kehittyminen ja väkivaltaa kokeneiden lasten auttamisjärjestelmä sekä Sote-uudistuksen valinnanvapaus lapsi- ja perhepalveluissa

Lastensuojelun toimeenpanon neuvottelukunta

• Toimeenpanon neuvottelukunnan kokousten aiheina olivat työnjako, tehtävärakenne ja kelpoisuusehdot sosiaalihuollossa, muutoksen johtaminen ja sosiaalihuoltolain täytäntöönpano.

Lastensuojelun neuvottelukunta

• Lastensuojelun neuvottelukunnan kokousten teemoina olivat lastensuojelu ja sijaishuolto SOTE:ssa ja LAPE:ssa, lähialueyhteistyö sekä kolmen tutkimushankkeen teemat (HuosTa-hanke, Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937–1983, Vaativat tilanteet sijaishuoltotyössä).

Neuvottelukuntien kokoonpano 2016

Jäsentiedotteet

Keskusliitto pitää säännöllisesti yhteyttä jäseniinsä ja tarjoaa niille ajankohtaista tietoa toimintakentältään jäsentiedotteiden avulla. Vuonna 2016 keskusliitto lähetti 7 jäsentiedotetta, joiden teemat olivat:

1. Vuoden keskeiset tapahtumat, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jonka voimaantulosta Suomessa tuli vuonna 2016 kuluneeksi 25 vuotta
2. Lapsen yksityisyyden suoja verkossa -seminaari, selvitykset Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa sekä erillinen raportti lasten ja nuorten näkemyksistä yksityisyyden suojasta somessa
3. LAPE- muutostyö
4. Lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoisen raportin kick-off
5. LAPE- työn eteneminen, kannustavan kasvatuksen Kasvatuspuntari- kampanja sekä LOS-raportointityön käynnistyminen
6. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman eteneminen
7. LAPE- ohjelma matalan kynnyksen palveluiden verkostoimisen eli Perhekeskustoimintamallin kehittämisen osalta sekä lapsi- ja perhejärjestöjen yhteinen kunnallisvaalikampanja Anna ääni lapselle

Keskeiseen rooliin keskusliiton toiminnassa ovat nousseet koulutuspäivät. Erityisesti valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä ja sijaishuollon päivillä sekä pohjoismaisilla lastensuojelupäivillä on pitkät perinteet. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät järjestettiin vuonna 2016 jo 52. kerran ja ne myös rekisteröitiin tavaramerkiksi.

Sijaishuollon päivät päätettiin sulauttaa yhteen lastensuojelupäivien kanssa. Sijaishuollon painotukset tulevat silti olemaan jatkossakin keskeisessä roolissa keskusliiton koulutuspäivillä. Lasten ja nuorten päivän vakiintumista osaksi koulutuspäiviä voi pitää positiivisena kehityksenä.