Lastensuojelun Keskusliiton vuonna 2017 toteutetun kyselyn perusteella 71 % 10-17-vuotiaista lapsista ja nuorista pitää lasten asemaa Suomessa hyvänä. Kuitenkin 6 prosentilla kokemus on aivan toinen: he pitävät lapsen asemaa huonona. Eriarvoistuminen nousikin sekä lasten omasta näkökulmasta että keskusliiton sidosryhmien mielestä yhdeksi eniten lasten asemaa ja hyvinvointia uhkaavaksi tekijäksi keskusliiton selvityksissä. Osa lapsista voi todella hyvin, mutta osalla menee huonosti. Nämä ovat ne lapset, joihin meidän tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Vuonna 2017 lapsen oikeuksien toteutuminen läpileikkaavasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa näyttäytyi sattumanvaraisena. Näistä syistä keskusliitto halusi edistää ajatusta kansallisesta lapsistrategiasta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tarvitsemme toimintapolitiikkaa, suunnitelmaa ja johtamisjärjestelmää, joka perustuu nykyistä vankemmin YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Keskeisiä keinoja tässä ovat lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi, jotka pitää saada osaksi poliittista päätöksentekoamme. Meidän tulee aktiivisesti tavoitella nykyistä lapsimyönteisempää yhteiskuntaa, jonka lapsi- ja perhepolitiikka on johdonmukaista ja suunnitelmallista ja huomioi erilaisten lasten ja perheiden tarpeet.
Toimintavuoden aikana lasten hyvinvointi nostettiin esiin tehtäessä Suomi 100 vuotta -juhlapäätöstä eduskunnassa. Päätöksen myötä rahoitusta kohdentui Lastensuojelun Keskusliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön kolmekymmentä vuotta aiemmin perustaman Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiöön, ITLA (nyk. Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö) tulevaan toimintaan. Samalla keskusliitto luopui roolistaan ITLAssa. Juhlapäätöksellä edistetään ja tuetaan Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta.
Isot muutokset sekä yhteiskunnassa että keskusliitossa kannustivat uusimaan keskusliiton strategian. Uudessa strategiassamme vuosille 2018-2021 on määritelty keinot, joilla aiomme vastata toimintaympäristön muuttuviin haasteisiin. Keskusliitto pyrkii strategiakaudella entistä vuorovaikutteisempaan voimien yhdistämiseen, rohkeampiin avauksiin vaikuttamistyössään sekä innovatiiviseen ja proaktiiviseen lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen. Uudistimme samalla myös neuvottelukuntarakenteitamme.
Lastensuojelun Keskusliitto täytti toimintavuonna 80 vuotta. Keskusliiton perustava kokous pidettiin 27.11.1937 nykyisessä Säätytalossa. Uuden keskusjärjestön toivottiin yhdistävän Suomen lastensuojeluväen rivit sekä toimivan aktiivisesti myös kansainvälisessä yhteistyössä. Voimien yhdistäminen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on edelleenkin keskusliiton toiminnan keskiössä. Lasten hyvinvoinnin tulee olla koko yhteiskunnan yhteinen ponnistus.
Vuosi lukuina
Keskusliitto
93
Jäsenjärjestöä
39
Kunta- tai kuntayhtymäjäsentä
3
Neuvottelukuntaa
2
Toimikuntaa
30
Henkilöä töissä keskusliitossa
2
Koulutuspäivät
203
Matkapäivää Suomessa
135
Matkapäivää ulkomailla
Viestintä
5
Julkaisua
24
Tiedotetta
264
Verkkomediaosumaa
10
Verkkosivustoa
39
Blogikirjoitusta
14
Videota
6
Animaatiota
11
Lapsen Maailma -lehteä
56
Uutiskirjettä
6
Jäsentiedotetta
1053
Kirjan lainausta
Vaikuttamistyö
6
Kannanottoa
30
Lausuntoa
8
Kuulemistilaisuutta
Verkostotyö
21
Koulutusta tai seminaaria
25
Ohjausryhmäjäsenyyttä
52
Kotimaista verkostoa, joissa mukana
20
Kansainvälistä verkostoa, joissa mukana
89
Pidettyä puheenvuoroa
30
Asiantuntijakirjoitusta
68
Vastattua kansalaisyhteydenottoa
8
Kuulemistilaisuutta
8
Artikkelia
1
Tutkimusjulkaisu
Toimisto
21
Koko henkilöstön yhteistä kokousta
550
Talossa järjestettyä kokousta
1654
Postilähetystä
202
Matkalaskua
244
Kululaskua
1519
Ostolaskua
1379
Myyntilaskua
TOIMINNANJOHTAJALTA
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJALTA
Hallitus 2017
Toimikausi
Varsinaiset jäsenet
Henkilökohtaiset varajäsenet
2016 – 18
Puheenjohtaja
Professori PENTTI ARAJÄRVI
2015 – 17
Johtava sosiaalityöntekijä SATU ELLONEN
Kotkan kaupunki
Pääsihteeri MILLA KALLIOMAA
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Päällikkö, TUIJA RINKINEN
Väestöliitto, nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus
2017 – 19
Toiminnanjohtaja KAI LAITINEN
Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ
Toiminnanjohtaja PAULIINA LEHTINEN
KASPER – Kasvatus- ja perheneuvonta ry
2017 – 19
Pääsihteeri RIITTA SÄRKELÄ
Ensi- ja turvakotien liitto
Puheenjohtaja JOHANNA LAISAARI
Suomen Vanhempainliitto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) edustajat
Erikoistutkija TARJA HEINO
Johtaja MATTI SALMINEN,
Valtion koulukotitoiminnasta vastaava johtaja
Talous ja hallinto
Talous
Vuoden 2017 toteutunut toiminta oli hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaista. Tilivuonna käynnistettiin myös 100-prosenttisesti STEA-rahoitteinen Kaikille eväät elämään -hanke sekä 80-prosenttisesti OKM-rahoitteinen Mediakasvatuksen kehittäminen -hanke. Lisäksi FIM Pääomarahastot Oy:n kanssa tehtiin sopimus SIB-hankkeen asiantuntijapalveluista.
Lastensuojelun Keskusliiton tuottojen kokonaistaso laski verrattuna edellisvuoteen. Lapsen Maailma -lehden tilausmaksujen taso laski edelleen, mutta koulutuspäivien tuotot kasvoivat. Pääsääntöisesti ero syntyi saadun Emma & Elias -hankkeen STEA-avustuksen jaksottamisesta vuodelle 2018.
Tuottojen tukijalkoina olivat edelleen Lasten Päivän Säätiön avustus (Linnanmäki), hyvin toimivat koulutuspäivät, STEA:n yleisavustus ja Lapsen Maailma -lehti.
Kokonaisuudessaan keskusliiton tulos muodostui kuitenkin huomattavan ylijäämäiseksi. Linnanmäen tulos mahdollisti sen, että lastensuojelutyölle osoitettu summa toteutui suurempana kuin keskusliiton talousarviossa oli arvioitu. Myös sijoitustoiminnan tuotto oli suurempi kuin talousarviossa oli ennustettu ja edellisvuonna toteutunut.
Henkilösidonnaisissa kuluissa merkittävimpinä tekijöinä olivat lomapalkkavarauksen tulosta parantava muutos, lisäeläkkeen poisjäänti, muiden henkilöstökulujen väheneminen ja säästö matkakuluissa.
Kiinteistöön liittyvät ylläpitokulut sekä IT- ja kalustohankinnat pienenivät edellisvuodesta. Lisäksi muiden varsinaisen toiminnan kulujen luokassa varsinkin LM lehden kulurakenteen karsiminen sekä viestinnän, erityisesti mediaseurannan, kulujen lasku varmistivat ylijäämäisen tuloksen.
Kalenterivuonna 2017 keskusliiton palveluksessa oli keskimäärin 27 henkilöä eli saman verran kuin edellisvuonna. Palkkalistoilla oli kaikkiaan 34 henkilöä. Yksi työntekijä palasi perhevapailta, yksi oli opintovapaalla ja yksi aloitti toimivapaan. Kahden viimemainitun tilalle rekrytoitiin työntekijät. Lisäksi erillisillä päätöksillä työllistettiin harjoittelijoita: vuoden 2017 aikana keskusliitossa oli harjoittelussa kolme henkilöä eri aikoina.
Keskusliitto panostaa henkilöstön osaamiseen ja koulutukseen. Erilaisia koulutustapahtumia järjestettiin isommille ryhmille, mutta myös valmiiksi räätälöityjä kursseja käytettiin. Henkilökohtaiseen kouluttautumiseen panostettiin tapauskohtaisesti.
Työterveys ja työhyvinvointi
Keskusliiton työterveyshuolto on järjestetty Sairaala Eiran kanssa solmitulla työterveydenhuoltosopimuksella. Lakisääteisen ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (korvausluokka I) lisäksi sopimukseen kuuluu vapaaehtoisia kuluja (korvausluokka II). Käytössä on myös varhaisen tuen malli.
Työnantaja panosti vapaaehtoisiin työterveyden, eli sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannuksiin n. 15 500 euroa.
Ergonomiset työolosuhteet tarkistetaan tarvittaessa sekä aina uuden henkilön aloittaessa työsuhteen. Tarvittaessa ohjeita saa myös etätyöpisteen kuntoon saattamiseen.
Työterveyshuollon ja työnantajan tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ ja työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen kaikissa työuran vaiheissa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteleminen ja toteuttaminen tapahtuu yhdessä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa. Tärkeä on myös työsuojelutoimikunnan rooli.
Osana työhyvinvoinnin ja -viihtyisyyden lisäämistä alettiin suunnitella toimiston kalusteiden ja sisustuksen uudistamista. Varsinainen työ siirtyi vuodelle 2018.
Keskusliitto tarjosi lounasedun lisäksi henkilöstölleen liikunta-, kulttuuri- ja työmatkaseteleitä sekä korvasi osittain hammaslääkärikuluja.
Lyhyiden sairauspoissaolojen määrä oli edelleen matala. Pitkien sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä pysyi aikaisemmalla tasolla johtuen sairaustapauksesta.
Keskusliiton toimisto
Lastensuojelun Keskusliiton toimisto sijaitsee Helsingin Eirassa vanhassa kivitalossa. On linjattu, että kiinteistön systemaattinen kunnossapito on pitkällä aikavälillä kokonaisedullisin ratkaisu. Vuonna 2017 kiinteistössä ei tehty korjauksia. Vuoden 2018 aikana aloitetaan ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän kuntoselvitys ja aikataulutetaan mahdolliset toimenpiteet
Henkilöstö
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
1
Monica Lindholm
Toimistosihteeri
2
Tuuli Valo
Koulutussuunnittelija
3
Kaisa Pastila
Viestintäkoordinaattori
4
Tiina Kononen
Ohjelmakoordinaattori, Emma & Elias
5
Anu Jämsén
Toimituspäällikkö, Lapsen Maailma -lehti
6
Arja Salo
Toimistoapulainen (osa-aikainen)
7
Juuli Hurskainen
Viestintäpäällikkö
8
Sonia Kuutti
Harjoittelija, Emma & Elias
9
Olli Alanen
Ohjelmapäällikkö
10
Tuire Berg
Johdon assistentti
11
Eliisa Jämsén
Erityisasiantuntija
12
Hanna Heinonen
Toiminnanjohtaja
13
Kaisu Muuronen
Erityisasiantuntija
14
Sauli Hyvärinen
Erityisasiantuntija
15
Reetta Kallio
Harjoittelija
16
Merja Paumo
Toimistosihteeri
17
Julia Kuokkanen
Erityisasiantuntija
18
Tiia Hipp
Erityisasiantuntija
19
Ville Lavikainen
Tietoasiantuntija
20
Erkka Rautio
Tietoasiantuntija
21
Susanna Hoikkala
Eritysasiantuntija
22
Miia Pitkänen
Ohjelmajohtaja (toimivapaalla)
23
Kirsi Pollari
Erityisasiantuntija
24
Sonja Soini
Asiantuntija
Toimisto lukuina
21
Koko henkilöstön yhteistä kokousta
550
Talossa järjestettyä kokousta
1654
Postilähetystä
Lisäksi keskusliitossa on vuoden aikana työskennellyt
Sofia Isokoski
Hanna-Mari Järvinen
Sari Hanhinen
Susanna Huuskonen
Salla Karjalainen
Susanna Kaste
Janne Kettunen
Petri Koskinen
Ulla Lindqvist
Taina Martiskainen
Saara Paajanen
Petri Paju
Aila Teittinen
Perhevapaalla olivat
Tuuli Daavittila
Senja Liikonen
Vaikuttamistyö lukuina
30
Lausuntoa
8
Kuulemistilaisuutta
68
Vastattua kansalais-yhteydenottoa
89
Pidettyä puheenvuoroa
25
Ohjausryhmäjäsenyyttä
6
Kannanottoa
38
Asiantuntija-kirjoitusta tai artikkelia
21
Koulutusta tai seminaaria
Vaikuttamistyö
Keskusliitto edistää toiminnallaan lasten hyvinvointia ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Vaikuttavuus rakentuu keskusliiton asiantuntijoiden ja viestinnän tiiviillä yhteistyöllä. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa vaikuttamistyön tulee olla entistä pitkäjänteisempää, mutta myös innovatiivista, proaktiivista, vuorovaikutuksellista ja monikanavaista. Vaikuttamistyössä hyödynnetään entistä enemmän jäsenistön ja muiden sidosryhmien osaamista.
Toimintavuoden aikana keskityttiin erityisesti lasten, nuorten ja perheiden näkemyksiin. Keskusliitto pitää tärkeänä, että lapsivaikutusten arviointi toteutettaisiin ja huomioitaisiin aina lapsia ja perheitä koskevia ratkaisuja tehtäessä.
Keskeisiä lausuntoja ja kannanottoja
Kuluneen vuoden aikana keskusliitto on ottanut aktiivisesti kantaa esim. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen, valinnanvapauskysymykseen sekä lapsi- ja perhepolitiikan kehittämiseen. Vaikuttamistyö nojaa YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja siihen, että lasten etu huomioitaisiin entistä paremmin päätöksenteossa.
Vuonna 2017 keskusliitto antoi 23 lausuntoa, joiden laatimisessa hyödynnettiin keskusliiton asiantuntijoita ja jäsenyhteisöjä. Keskeisimmissä lausunnoissa tuotiin esiin esim. alkoholilain kokonaisuudistuksen haitallisuutta lapsille, peräänkuulutettiin lapsivaikutusten arviointia monessa hallituksen esityksessä ja lapsen edun näkökulmaa useissa soteen liittyneissä lakiesityksissä. Lapsi- ja perhepoliittiset lausunnot tiivistyivät keskusliiton lausunnossa valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2017.
Järjestöjen yhteinen vaikuttamistyö
Lapsi- ja perhejärjestöt ovat tehostaneet vaikuttamistyötään suunnitellen ja valmistellen yhteisiä kannanottoja, lausuntoja ja aloitteita.
Järjestöt nostivat yhteisissä kannantotoissaan esiin mm. valinnanvapausmalliin liittyviä keskeisiä ongelmia, vaativat maakuntien ja järjestöjen yhteistyön turvaamista sote-uudistuksessa, kehottivat hallitusta puuttumaan entistä vahvemmin lapsiperheköyhyyteen ja huolehtimaan siitä, että lapsen edun ensisijaisuus toteutuu perhevapaauudistuksessa. Muiden lapsijärjestöjen kanssa tehtiin yhteistyötä myös kansallisen lapsistrategia-aloitteen valmistelussa.
Anna ääni lapselle
Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi lapsi- ja perhejärjestöjen yhteistä kuntavaalikampanjaa Anna ääni lapselle. Kampanjassa oli mukana 21 lapsi- ja perhejärjestöä sekä lähes 600 vapaaehtoista Ääni lapselle -agenttia. Keskusliitto toimitti agenteille järjestöjen tuottamaa vaikuttamistietoa ja valmiita materiaaleja esim. sosiaalisessa mediassa käytettäväksi. Osallistujat antoivat kampanjasta hyvää palautetta ja se onnistuikin nostamaan lasten asioita puheenaiheeksi vaalien alla erityisesti sosiaalisessa mediassa. Vaalien jälkeen keskusliiton tietopalvelu tuotti visuaalisen tulospalvelun niistä valtuutetuista, jotka allekirjoittivat Lasten ja nuorten huoneentaulun.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
Lastensuojelun Keskusliitto osallistui lapsi- ja perhepalveluiden muutosryhmän ohjausryhmän toimintaan ja toimi aktiivisesti sen eteen, että lapsi- ja perhejärjestöt olisivat laajasti osallisina muutosohjelman toteuttamisessa. Keskusliitto järjesti koordinaatiotapaamisia ja välitti tietoa muutosohjelman toteutumisesta ja etenemisestä järjestökentälle.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman käynnistyttyä Lastensuojelun Keskusliitto kutsui jäsenjärjestöjään, Emma & Elias -ohjelman järjestöjä ja muita kiinnostuneita pohtimaan, olisiko järjestöjen hyvä yhdessä hakea rahoitusta omalle perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishankkeelle. Hanketta suunniteltiin kevään 2017 aikana useissa yhteisissä tapaamisissa, ja joulukuussa Perheet keskiöön! -hanke sai STEA:n kolmivuotisen (neljäs ehdollisena) rahoituksen.
Perheet keskiöön! on 54 järjestön yhteinen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke (2018–2020). Sen päätavoite on kiinnittää järjestöjen tarjoama toiminta, tuki ja palvelut osaksi perhekeskustoimintaa koko valtakunnan alueella.
Sote-selvitys ja soteen liittyvä vaikuttamistyö
Vuoden 2017 vaikuttamistyötä väritti merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Siihen liittyen keskusliitto tuotti kolme lausuntoa sekä julkaisun ja kannanoton ja oli kuultavana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Uudistukseen otettiin kantaa myös lukemattomissa sosiaalisen media keskusteluissa.
Keskusliitto on kaikissa julkituloissaan korostanut, että uudistuksesta puuttuu laadukas lapsivaikutusten arviointi. Se on nostanut esiin myös huolensa sen aiheuttamasta palvelujärjestelmän eriytymisestä sekä hyvinvointi- ja terveyserojen mahdollisesta kasvusta.
Kantelu Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta
Keskusliitto teki marraskuussa 2016 järjestökantelun Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle Suomen hallituksen päätöksestä rajata lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen.
Keskusliiton näkemyksen mukaan muutos on lapsen edun vastainen, sillä varhaiskasvatus on ollut varhaiskasvatuslain mukaan jokaisen lapsen universaalioikeus. Vuonna 2016 tuli voimaan uusi varhaiskasvatuslaki, jossa lapsen oikeutta subjektiiviseen varhaiskasvatukseen rajattiin, mikäli tämän vanhempi on työtön tai hoitaa perheen toista lasta kotona.
Varhaiskasvatuslakiin tullut muutos asettaa perheet ja lapset eriarvoiseen asemaan. Huoltajien elämäntilanne, sosiaalinen asema ja työmarkkinastatus eivät saa vaikuttaa lapsen oikeuteen saada varhaiskasvatusta. Asian käsittely eteni Euroopan sosiaalisten oikeuksien komiteassa vuoden 2017 aikana. Suomen valtio antoi vastineensa kanteluun ja keskusliitto vastauksensa valtion vastineeseen. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea tekee ratkaisunsa vuoden 2018 aikana.
Vaihtoehtoisen lapsen oikeuksien raportin valmistelu
Lapsen oikeuksien sopimuksen Vaihtoehtoisen lapsen oikeuksien raportin valmistelu jatkui. Keskusliiton jäsenyhteisöistä ja muista sidosryhmistä koostuneet ryhmät saivat teemakohtaiset työskentelynsä päätökseen keväällä, minkä jälkeen kokonaisuuden työstö jatkui keskusliitossa. Vaihtoehtoinen raportti voidaan viimeistellä ja toimittaa YK:n lapsen oikeuksien komitealle vasta, kun valtion raportti on valmis.
Keskusliitto osallistui keväällä 2017 ulkoasiainministeriön järjestämään kuulemistilaisuuteen, joka koski yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Keskustelun pohjana toimivat lapsen oikeuksien komitean vuonna 2011 Suomelle antamat päätelmät ja suositukset.
Lokakuussa keskusliitto järjesti yhteistyössä eduskunnan oikeusasiamiehen, Ihmisoikeuskeskuksen, lapsiasiavaltuutetun, Suomen UNICEF ry:n sekä ulkoasiainministeriön kanssa seminaarin lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanosta. Pääpuhujana toimi lapsen oikeuksien komitean jäsen Kirsten Sandberg.
Suomi oli toukokuussa arvioitavana YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Vertaistarkastelussa muut YK:n jäsenmaat antoivat Suomelle 153 suositusta, joilla ihmisoikeustilanne parantuisi. Ensin Suomi aikoi hylätä peräti 37 niistä, mutta lopulta määrä putosi lopulta 27:ään.
Järjestöt esiintyivät kuulemistilaisuudessa 17.8. ja jättivät yhteisen kannanoton 23.8. toivoen, että hallitus ryhtyisi korjaamaan ihmisoikeuspolitiikkansa suuntaa. Järjestöt vaativat Suomelta mm. translain muutosta, turvakotipaikkojen lisäämistä, pakolaisten perheenyhdistämisen mahdollistamista sekä tehokkaampaa puuttumista rasismiin ja syrjintään.
Piiskasta jäähypenkkiin
Lapsibudjetoinnin ja lapsivaikutusten arvioinnin edistäminen
Lapsivaikutusten arviointi on ollut mukana hallitusohjelmissa jo vuodesta 2011, mutta sitä ei edelleenkään toteuteta riittävästi. Vuonna 2017 keskusliitto nosti teemaa laajasti esille vaikuttamistyössään. Se kutsui joukon valtionhallinnon, kuntien sekä järjestöjen toimijoita kuulemaan ja keskustelemaan lapsivaikutusten arvioinnista ja lapsibudjetoinnista sekä pohtimaan, millaisia toimia lapsi- ja perhepolitiikassa tarvitaan lapsivaikutusten arvioimiseksi ja lapsibudjetoinnin käynnistämiseksi.
Keskusliitto järjesti yhteistyössä Valtiontalouden tarkastusviraston kanssa seminaarin Lapsuuden hintalappu – Lapsuuteen investoimalla kohti sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää päätöksentekoa, joka kokosi runsaan joukon kuntien, valtionhallinnon ja järjestöjen toimijoita kuulemaan ja keskustelemaan lapsivaikutusten arvioinnista ja lapsibudjetoinnista.
EU:n uusi tietosuoja-asetus ja selvitys nuorten näkemyksistä
Keskusliitto toteutti keväällä verkkokyselyn, jossa pyrittiin kartoittamaan nuorten ajatuksia ja toimintatapoja erityisesti sosiaalisen median käyttöön liittyen. Kyselystä tuotettu raportti julkaistiin keskusliiton verkkosivuilla.
Keskusliitto ryhtyi Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Pelastakaa Lasten ja Suomen Unicefin kanssa selvittämään, mitä vuonna 2018 sovellettavaksi tulevan tietosuoja-asetuksen toimeenpano tarkoittaa lapsen oikeuksien kannalta. Lasten ja nuorten oikeudet ja tietosuoja digitaalisessa ympäristössä -hanke sai rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Hankkeen julkaisu valmistuu vuonna 2018.
Vaikuttamistyö maahanmuuttajalasten osalta keskittyi etupäässä ilman huoltajaa tulleiden lasten oikeuksiin, edustajajärjestelmän kehittämiseen ja lasten kotoutumiseen. Liiton asiantuntija piti puheenvuoron TRUST-hankkeen seminaarissa sekä Perheryhmäkotipäivillä. Esiin nostettiin myös mm. EOA:n toimiston ja ihmisoikeuskeskuksen kanssa ilman huoltajaa tulleiden lasten oikeusturvakysymystä etenkin edustajajärjestelmän ja oikeusavun näkökulmasta.
Keskusliitto on mukana ihmiskaupan vastaisessa järjestöverkostossa. Se aloitti keskustelun lapsiin ja ihmiskauppaan liittyvän tiedonvaihdon ja vaikuttamistyön tarpeesta erilaisten toimijoiden kesken.
Julkaisut
Kansainvälinen työ
Vuoden 2017 aikana keskusliiton asiantuntijat osallistuvat lukuisiin kansainvälisen yhteistyön verkostoihin. Kansainvälisillä foorumeilla mm. edistettiin lasten oikeuksien toteutumista EU-politiikassa, vaikutettiin ilman huoltajaa tulleiden lapsien asemaan ja vahvistettiin osaamista kansainvälisistä sijaishuollon käytännöistä.
Eurochild on vuonna 2004 perustettu lapsen oikeuksia edistävä verkosto, joka pyrkii vahvistamaan lasten asioiden esillä olemista eurooppalaisessa politiikassa. Se saa päärahoituksensa EU:lta.
Keskusliitto oli aktiivinen Eurochildin toiminnassa. Liiton edustaja toimii sen hallituksessa, minkä lisäksi keskusliitto on kansallinen toimija National Partner Network -verkostossa.
Keskusliitto osallistui Eurochildin vuosittaiseen eurooppalaisen ohjausjakson (European Semester) raportointiin.
Keskusliitto osallistui Eurochildin Children´s Councilin ensimmäiseen tapaamiseen ja tuki Suomen edustajaa ECC:iin liittyvässä työssä.
Eurochildin Childomics -hanketta esiteltiin Lapsuuden hintalappu -yhteistyöseminaarissa.
OMEP on vuonna 1948 perustettu vahvasti vapaaehtoisvoimin toimiva varhaiskasvatuksen maailmanjärjestö, jolla on konsultatiivinen asema YK:ssa ja UNESCO:ssa. Se toimii lähes 70 maassa edistäen lasten hyvinvointia sekä oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.
Suomen OMEP-toimikunta kokoontui kolme kertaa. Alkuvuodesta järjestettiin Suurten muutosten aika – Millaista varhaiskasvatusta lapselle? -seminaari, jonka antia hyödynnettiin keskusliiton kuntavaalivaikuttamisessa.
OMEP-toimikunnan asiantuntemusta hyödynnettiin Lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoisen raportin työstämisessä.
Keskusliiton edustaja ja OMEP-toimikunnan puheenjohtaja tapasivat helmikuussa OMEP-toimijoita Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Tapaamisessa sovittiin yhteistyön tiivistämisestä sekä pohjoismaisen verkoston tapaamisen järjestämisestä vuosittain maailmankokouksen yhteydessä. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin kesällä.
Keskusliitto osallistui OMEPin maailmankokoukseen sekä konferenssiin kesällä Opatijassa Kroatiassa. Konferenssin teema oli Early Childhood Relationships: The Foundation for a Sustainable Future
FICE on sijaishuollon toimijoiden järjestö, joka keskittyy sijaishuollon laatukysymyksiin.
Keskusliitto kävi tutustumassa Hollannin sosiaalipalvelujen uudistukseen Leidenissä toukokuussa. Matkalla tutustuttiin myös sijaishuoltoa ja muita nuorten palveluja tuottaviin kolmannen sektorin toimijoihin. Keskusliitto organisoi vastavierailun Suomessa.
Keskusliitto osallistui syyskuussa Esztergomissa FICE Europen ja Unkarin valtion lastensuojelutoimijoiden järjestämään seminaariin, jonka teema oli sijaishuollon laatu eurooppalaisessa toimintaympäristössä. FICE Europe on osa FICE International -verkostoa ja Unkarissa juhlistettiin sen 20-vuotista taivalta.
Lähialueyhteistyö
Keskusliitto on tehnyt lähialueyhteistyötä vuodesta 1989. Suurin osa projekteista tehdään Venäjän kanssa, ja yhteistyön painopisteitä ovat lapsen oikeuksien edistäminen, tiedonvaihto ja osaamisen vahvistaminen.
Keskusliitto tiivisti yhteistyötä Venäjän valtionhallinnon kanssa. Lähialueyhteistyötä vietiin määrätietoisesti aiempaa strategisempaan suuntaan.
Alkuvuodesta käynnistettiin Karjalan tasavallassa Perhetyö – tukea perheille arjessa -hanke, jonka rahoittajana toimii Pirkko ja Tarmo Vahvelaisen säätiö. Hankkeessa pyritään luomaan petroskoilaisille vaikeassa elämätilanteessa ja syrjäytymisvaarassa oleville perheille palvelumuoto, jonka avulla niitä tuetaan kokonaisvaltaisesti lapsen hoidossa, huolenpidossa ja yhteiskuntaan sijoittumisessa.
Keskusliitto järjesti Moskovassa yhteistyössä Suomen suurlähetystön kanssa vammaisten lasten oikeuksiin liittyvän seminaarin, johon osallistui suomalaisia ja venäläisiä asiantuntijoita, molempien maiden lapsiasiavaltuutetut, viranomaisia sekä järjestöjen edustajia. Tavoitteena oli lisätä tietoa ja keskustelua vammaisten lasten hyvinvoinnin edistämisestä Suomessa ja Venäjällä.
Keskusliitto osallistui lisäksi lukuisiin Moskovassa järjestettyihin seminaareihin, pyöreän pöydän keskusteluihin sekä kävi tutustumassa paikallisiin koulukoteihin ja lastensuojelulaitoksiin.
Pohjoismainen yhteistyö
Koko keskusliiton toiminnan ajan kansainvälistä yhteistyötä on tehty myös pohjoismaisella tasolla. Tärkeimmäksi rakenteeksi on muodostunut verkosto, joka järjestää joka kolmas vuosi pidettävät pohjoismaiset lastensuojelupäivät (Nordiska barnavårdskongressen, NBK).
Muu pohjoismainen yhteistyö
Keskusliitto osallistui 25.–26.4.2017 Allmänna Barnhusetin vuosittaiseen tapahtumaan Barnrättsdagarna Örebrossa, Ruotsissa. Tapahtuma kokosi 1 200 osanottajaa pohtimaan lapsenoikeusnäkökulmaa maahanmuuttoon ja kotouttamiseen. Keskiössä olivat ilman huoltajaa maahan tulleet lapset.
Keskusliitto oli mukana Islannissa pohjoismaisten lastensuojelupäivien ohjausryhmässä, joka vastaa vuoden 2018 pohjoismaisten päivien suunnittelusta.
Pohjoismaiset kollegat kävivät tutustumassa Suomen lastensuojeluun kesäkuussa.
Keskusliitto tekee tiivistä yhteistyötä virolaisen sisarjärjestönsä Lastekaitse Liitin kanssa.
Lastekaitse Liitin edustajat osallistuivat ulkoasiainministeriön, Lastensuojelun Keskusliiton, lapsiasiavaltuutetun, Suomen UNICEF ry:n, Ihmisoikeuskeskuksen ja Eduskunnan oikeusasiamiehen järjestämään Lasten ja nuorten oikeus osallistua -seminaariin.
Lastekaitse Liitin edustajien kanssa on tehty tiiviistä yhteistyötä lasten oikeuksien edistämisessä sekä erityisesti YK:n lapsen oikeuksien komitealle toimitettavan vaihtoehtoisen raportin koordinointiprosessin kehittämisessä.
Keskusliitto koordinoi kansalaisjärjestöjen vaihtoehtoisen raportin kokoamista Suomessa. Se valmistellaan yhdessä lapsi-, nuoriso- ja perhejärjestöjen ja keskusliiton jäsenyhteisöjen kanssa. Katso lisää Vaikuttamistyö-kohdassa osio Vaihtoehtoisen lapsen oikeuksien raportin valmistelu.
Euroopan neuvoston Building a Europe for and with Children -lapsiohjelma ja lapsen oikeuksien strategia pohjautuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Ne pyrkivät sisällyttämään lasten oikeudet läpileikkaavasti Euroopan neuvoston eri sektoreiden työhön sekä tukemaan jäsenvaltioita lasten oikeuksien toteuttamisessa.
Keskusliitto tekee yhteistyötä kansallisten viranomaisten ja lapsijärjestöjen kanssa lisätäkseen tietoisuutta Euroopan neuvoston lapsistrategiasta ja lapsen oikeuksiin liittyvistä suosituksista.
EU:n perusoikeusvirasto FRA edistää perusoikeuksien suojelua EU:n alueella. Se tarjoaa perusoikeuksiin liittyvää asiantuntija-apua EU:n ja sen jäsenmaiden päätöksentekijöille mm. tuottamalla selvityksiä.
Perusoikeusvirasto ryhtyi tekemään kuukausiraportointia pakolaisten ja siirtolaisten perusoikeustilanteesta niissä EU-maissa, jotka vastaanottivat huomattavan määrän turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia vuosina 2015–16. Ihmisoikeusinstituutti toteutti tiedonkeruuta Suomessa marraskuusta 2016 heinäkuuhun 2017. Keskusliiton asiantuntija osallistui hankkeeseen.
Child Rights Connect on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä, joka pyrkii edistämään lapsen oikeuksien toteutumista sopimusvaltioissa. Se toimii kansalaisjärjestöjen tukena mm. Lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoisen raportin laatimisessa ja UPR-raportin kirjoittamisessa.
Keskusliitto teki Child Rights Connectin kanssa yhteistyötä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen raportointiprosessissa.
CBSS – Children’s Unit in Council of Baltic Sea States/Expert Group on Children at Risk
Itämeren maiden neuvoston asiantuntijaryhmä Children at Risk järjestää vuosittain asiantuntijatapaamisia ja koulutuksia, joista osaan kutsutaan myös järjestöjä.
Keskusliitto on mukana CBSS:n Non-violent Childhood: Moving on from Corporal Punishment in the Baltic Sea Region -hankkeessa. Sen työntekijät vierailivat Suomessa 19.–20.6.2017 tutustumassa Suomen tilanteeseen ja hyviin käytäntöihin kuritusväkivallan ehkäisyssä. Keskusliitto järjesti vierailun yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Multi-disciplinary Assessment and Participation of Children in Child Protection Proceedings: training program with modules and tool box, international network (MAPChiPP)
EU:n komission rahoittama koulutusprojekti pyrkii parantamaan lasten kanssa työskentelevien työntekijöiden valmiuksia lasten kaltoinkohtelun kohtaamiseen tuottamalla materiaalia kouluttavien tahojen käyttöön. Projektissa on mukana kahdeksan EU-maata.
Suomessa järjestettiin 10.– 11.10.2017 osana MAPChiPP-projektia Monialainen ja lapsikeskeinen lasten turvaaminen -seminaari, johon osallistui 15 eri alojen asiantuntijaa, jotka kehittävät moniammatillista yhteistyötä Suomessa.
SCEP-verkosto puolustaa ilman huoltajaa Euroopassa liikkuvien lasten oikeuksia ja parantaa heidän kohteluaan tukemalla vaikuttamistyötä EU:n ja kansallisella tasolla. Se pyrkii tukemaan vaikuttamistyötä sekä vahvistamaan osaamista verkostoitumista.
17.– 18.1.2017 Leidenissä Hollannissa pidetetyssä kokouksessa kuultiin mm. Kreikan haasteista tarjota palveluja ilman huoltajaa tulleille sekä tilanteesta Ruotsissa, jossa yritetään selvitä vuosien 2015–16 jälkimainingeista. Kuultiin myös uusista hankkeista ja osallistuttiin erilliseen ihmiskauppaa käsittelevään seminaariin.
Keskusliitto vastaa Suomen osalta sisällöistä kaksi kertaa vuodessa julkaistavassa uutiskirjeeseessä.
Lisäksi keskusliitto on osallistunut ao. verkostojen työhön:
IFCO – maailmanlaajuinen perhehoidon verkosto
IFCO on maailmanlaajuinen perhehoidon verkosto, jossa on mukana suomalaisia perhehoidon toimijoita.
International Forum for Child Welfare (IFCW) Suomessa vuonna 1989 perustettu verkosto edistää lapsen oikeuksien toteutumista ja yhdistää kuuden maanosan lapsi- ja perhejärjestöjä.
YK:n Ihmisoikeusneuvosto YK:n Ihmisoikeusneuvosto (United Nations Human Rights Council, HRC) on suoraan YK:n yleiskokouksen alainen toimielin, joka koostuu 47 jäsenvaltiosta. Se kokoontuu Genevessä.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR
Keskusliitto on tehnyt yhteistyötä UNHCR:n kanssa eurooppalaisen SCEP-verkoston puitteissa sekä osallistumalla tapaamisiin järjestöjen ja Maahanmuuttoviraston kanssa.
Keskusliitto ei olisi keskusliitto ilman jäseniään. Jäsenyhteisöt tuovat keskusliiton työhön käytännön ulottuvuutta, yhteistyön ja verkostoimisen mahdollisuuksia sekä tietoa ruohonjuuritason toiminnasta. Keskusliiton sidosryhmäselvityksen perusteella jäsenet pitävät tärkeänä erityisesti verkostoitumisen ja yhteistyön edistämistä sekä jäsenyhteisöjen toiminnan tukemista ja kehittämistä muun muassa koulutusten avulla. Jäsenet ovatkin usein mukana keskusliiton vaikuttamistyössä, hankkeissa, koulutuksissa ja kampanjoissa.
Keskusliitto tarjoaa jäsenilleen muun muassa:
Mahdollisuuden osallistua neuvottelukuntatyöhön
Kohtuuhintaisia koulutuksia
Yhteisiä hankkeita ja kampanjoita
Jäsentiedotteen
Ilmoitusmahdollisuuden uutiskirjeissä
Mediaseurantaa lastensuojelusta ja lapsen oikeuksista
Viestintätyöpajoja
Toimintavuoden aikana keskusliitto uudisti neuvottelukuntiensa toimintaa sekä käynnisti joitakin uusia jäsenpalveluita palvellakseen jäseniään entistä paremmin. Vuoden 2017 lopussa keskusliitolla oli 93 jäsenjärjestöä ja 39 kunta- tai kuntayhtymäjäsentä. Lue lisää.
Neuvottelukuntien tehtävä on vahvistaa keskusliiton yhteyttä jäseniinsä ja lastensuojelun arkeen sekä edistää alan verkostoitumista ja yhteistä kehittämistä. Vuonna 2017 aiempien neuvottelukuntien kausi päättyi ja vuonna 2018 toimintansa aloittaa kolme uutta neuvottelukuntaa: osallisuuden edistämisen neuvottelukunta, lastensuojelun neuvottelukunta sekä lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta.
Neuvottelukunnissa käytiin niiden työn päättyessä läpi mennyttä työskentelyä ja suunnattiin katseita tulevaan kauteen. Palautteen perusteella neuvottelukunnissa käydyt keskustelut koetaan tärkeiksi ja varsinkin kollegiaalista tiedon vaihtoa ja neuvottelukunnan toisilta jäseniltä oppimista arvostetaan.
Lastensuojelun neuvottelukunta
Neuvottelukunnassa käsiteltiin vuoden 2017 aikana muun muassa lapsen oikeuksien toteutumista lastensuojelussa ja LAPE-muutosohjelman etenemistä sekä työstettiin väkivaltaoppaan sisältöjä. Menneen toimikauden sisältöjä sävyttivät niin sote-palveluiden reformiin kuin asiakastyöhön ja ruohonjuuritasoon liittyneet kysymykset, ja neuvottelukunnassa käydyt keskustelut ovat olleet monitasoisia. Neuvottelukunnassa seurattiin myös ajankohtaisia tutkimushankkeita ja kuulumisia lähialueyhteistyöstä.
Lastensuojelun toimeenpanon neuvottelukunta
Neuvottelukunnassa kuultiin asiantuntija-alustuksia ja käytiin vilkasta keskustelua muun muassa SOTE- ja maakuntauudistuksesta sekä itsemääräämisoikeudesta ja siihen liittyvän lainsäädännön uudistamisesta. Pohdittiin, miten perusoikeudet toteutuvat suuressa muutoksessa, ja voidaanko uudistuksessa turvata palvelujen saatavuus kaikille yhdenvertaisesti, kiinnittäen katse erityisesti sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen. Keskusteltiin myös siitä, mitä johtamiselta vaaditaan näissä muutoksissa, eritysesti dialogisen muutosjohtamisen näkökulmasta. Kokouksiin tuotiin myös ajankohtaisia keskusliiton kuulumisia.
Ehkäisevän työn neuvottelukunta
Kokouksissa käsiteltiin ehkäisevään työhön liittyviä teemoja, katsottiin tulevaisuuteen ja järjestöjen, kuntien sekä maakuntien väliseen yhteistyöhön. Perhekeskusteema ja perheille annettava varhainen tuki olivat vahvasti esillä kokouksissa. Lisäksi neuvottelukunnan kanssa valmisteltiin yhdessä keskusliiton uutta strategiaa. Neuvottelukuntakauden aikana käytiin lukemattomia mielenkiintoisia keskusteluja erilaisista ehkäisevän työn aiheista.
Tapahtumat ja koulutukset
Tapahtumien ja koulutusten järjestäminen lapsen oikeuksiin tai lastensuojeluun liittyvissä asioissa on alusta alkaen ollut keskeinen osa Lastensuojelun Keskusliiton työtä. Keskusliitto järjestää nykyäänkin vuosittain kymmeniä koulutustilaisuuksia tai tapahtumia itse tai yhteistyössä jäsentensä ja muiden kumppanien kanssa. Näistä suurimmat ovat jokasyksyiset Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® sekä eri puolilla Suomea järjestettävät Lasten suojelun kesäpäivät.
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät®: Yli sukupolvien
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® järjestettiin 26.–27.9. Finlandia-talolla yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. Järjestyksessään 53. Valtakunnallisten lastensuojelupäivien teemana oli Yli sukupolvien – Hyvinvointia läpi vuosikymmenten. Iltatilaisuudessa juhlittiin 80-vuotiasta Keskusliittoa. Päiville osallistui 1 400 asiantuntijaa ympäri Suomen.
Ensimmäisen päivän pääpuhujat olivat dosentti Arto O. Salonen, professori Juho Saari, toimialajohtaja Tommi Laitio ja kirjailija Elina Hirvonen. Toisen päivän pääpuhujia toimivat tutkimusjohtaja Mika Aaltonen ja dosentti Linnea Karlsson. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko toi tilaisuuteen valtiovallan tervehdyksen. Päälavalla järjestettiin myös Miltä näyttää lapsuuden tulevaisuus? -paneelikeskustelu. Varkauden kaupunki, joka voitti Kunnallinen lastensuojeluteko -kilpailun, sai päivillä tunnustuksen.
Lisäksi pidettiin 15 alaseminaaria ja tutustuttiin viiteen kohteeseen. Tauoilla oli mahdollisuus tutustua näyttelyihin, kuunnella Speaker’s Corner -esityksiä sekä vierailla Kokemuskirjastossa ja Salapoliisitoimistossa, johon oli kerätty viestejä lastensuojelun asiakaslapsilta.
Lasten suojelun kesäpäivät Parempi yhes – Lasten suojelua yhdessä järjestettiin 6.–7.6. Kotkan merikeskus Vellamossa. Niillä pohdittiin yhteistyön roolia muuttuvassa toimintaympäristössä useista näkökulmista. Päiville osallistui 219 lasten ja perheiden parissa työskentelevää ammattilaista erityisesti Kymenlaakson alueelta. Osallistujia tuli kuntien sosiaalitoimesta, kouluista, järjestöistä sekä yksityisiä lastensuojelupalveluja tarjoavista yrityksistä. Päivillä pidettiin kuusi alaseminaaria ja tutustuttiin kolmeen kohteeseen. Kotkan kaupunki tarjosi osallistujille iltavastaanoton kaupungintalolla.
Kesäpäivillä järjestettiin lisäksi kokemuskirjasto, josta osallistujat pääsivät lainaamaan lastensuojelun kokemusasiantuntijanuoria keskustelutuokioon. Kesäpäivillä kokeiltiin ensimmäistä kertaa myös Fiilismittari -palvelua, jolla osallistujat pystyivät antamaan palautetta ja kertomaan tuntemuksiaan reaaliajassa.
Valtakunnallisten lastensuojelupäivien yhteydessä 1.9. järjestettiin vuosittainen Nuorten Päivä Toimintakeskus Hapessa Helsingissä. Siihen osallistui lastensuojelun asiakkaana olevia ja olleita nuoria ympäri Suomea. Osalla heistä oli jo aiempaa kokemusta kokemusasiantuntijuudesta ja vaikuttamistyöstä, kun osa nuorista osallistui ensimmäistä kertaa. Nuorten Päivän keskiössä on vertaistuki ja vaikuttaminen. Nuorten viesti esitettiin lastensuojelupäivillä videon muodossa sekä toimialajohtaja Tommi Laition puheenvuoron välityksellä. Laitio osallistui myös Nuorten Päivän ryhmäkeskusteluihin.
Kokemuskirjasto sai koulutuspäivien osallistujilta sekä ”kirjoina” toimineilta nuorilta paljon positiivista palautetta. Kirjoina toimivat eri kokemusasiantuntijaryhmiin osallistuneet nuoret. Kirjasto tarjoaa koulutuspäivien osallistujille mahdollisuuden nuorten kohtaamiseen. Siellä kuunnellaan, kysytään ja keskustellaan — ei arvioida, tehdä suunnitelmia tai päätöksiä.
Nuoret osallistuivat myös lastensuojelupäivien alaseminaareihin kokemusasiantuntijoina kommentoiden ja osallistuen keskusteluun.
Tapahtumat ja seminaarit 2017
Hankkeet
Lastensuojelun Keskusliitolla on usein erilaisissa hankkeissa koordinoiva ja eri tahoja yhdistävä rooli. Hanketyö on keskusliitolle myös hyvä keino pitää yhteyttä käytännön toimijoihin, edistää lasten ja perheiden hyvinvointia sekä saada tietoa ruohonjuuritason toiminnasta.
Keskeinen verkostojen luomisen muoto on ollut kuuden vuoden ajan keskusliiton koordinoima Emma & Elias -ohjelma, joka päättyi vuonna 2017. Emman ja Eliaksen jalanjäljissä aloitteli toimintaansa kaksi STEA:n rahoittamaa hanketta: Kaikille eväät elämään ja Perheet keskiöön. Keskusliitto tulee niissä hyödyntämään Emma & Elias -ohjelmasta saatuja ohjelmallisen kehittämistyön koordinoinnin kokemuksia ja tietämystä.
Emma ja Elias -ohjelma
STEA:n (RAY:n) rahoittaman Emma & Elias -ohjelman (2012–2017) tavoitteena on ollut löytää ja vahvistaa järjestöille soveltuvia toimintatapoja lasten ja perheiden terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelmassa keskityttiin yläkouluikäisten ja sitä nuorempien lasten kasvuolosuhteiden parantamiseen. Keskusliitto tuki mukana olevien järjestöjen kehittämistyötä hanketuen, verkostoimisen, osaamisen vahvistamisen, viestinnän, vaikuttamistyön sekä arvioinnin ja tutkimuksen keinoin.
Vuosi 2017 oli ohjelman viimeinen toimintavuosi. Onnistumisen kannalta tärkeää ohjelmallisessa kehittämistyössä oli tiivis ja suunnitelmallinen yhteistyö ohjelman rahoittajan, koordinaatiotahon sekä kehittämistyötä tekevien hankkeiden välillä.
Kuva: Hyvän yhteistyön tuloksia ohjelmallisessa kehittämistyössä
Ohjelman onnistuminen on yhteistyön onnistumista. Koordinaatiotahon tehtävänä on sitouttaa ja motivoida hankkeet ohjelmaan osallistaen – kysellen ja kuunnellen. Ohjelman ja sen hankkeiden konkreettisia tuotoksia kerättiin osoitteeseen www.emmaelias.fi/hillokellari.
Kuva: Emma & Elias -ohjelman lukuja
Ohjelman keskeisenä tuloksena voidaan pitää uudenlaista yhdessä kehittämisen toimintakulttuuria. Yhteisen toimintakulttuurin synnytti avoimuus ja läpinäkyvyys, koordinoitu vertaistuki ja rakentavaan ilmapiirin panostaminen. Järjestöissä ja hankkeissa toimivat ihmiset tukivat lapsia ja perheitä ihmisinä, ja ohjelmassa heidät kohdattiin ihmisinä, ei hankkeiden tavoitteiden toteuttajina.
Kaikille eväät elämään -koordinaatiohanke
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) käynnisti vuonna 2017 kolme uutta avustusohjelmaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Lastensuojelun Keskusliitto vastaa Kaikille eväät elämään -ohjelman koordinaatiohankkeesta. Avustusohjelmalla edistetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden yhtäläisiä mahdollisuuksia, vähennetään eriarvoisuutta ja torjutaan ylisukupolvisen syrjäytymisen uhkaa.
Hankkeet käynnistyivät syksyn aikana. Koordinaatiohankkeen henkilöstö aloitti lokakuussa, jolloin järjestettiin myös ensimmäinen verkostotapaaminen. Koordinaatiohankkeen lopullinen vahvuus on kolme henkilöä.
Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa -hanke (LOOK)
Lastensuojelun Keskusliitto oli mukana hankekumppanina Metropolia AMK:n kolmivuotisessa hankkeessa Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa (LOOK). Hanketta rahoitti KELA ja se toteutui ajanjaksolla 4.11.2014 – 31.7.2017.
LOOK-hankkeessa kehitettiin lapsen kuntoutumisen suunnittelun ja toteutumisen toimintatapoja sekä työvälineitä toimijuuden ja osallistumisen varmistamiseksi. Hankkeessa luotiin kuntoutusammattilaisten ja vammaisen lapsen sekä hänen läheisensä välille yhteistoimijuutta edistävä malli, joka tukee arjen toimintoihin osallistumista ja omassa kehitysympäristössä toimimista lapsen edun mukaisesti. Hankkeessa tuotettiin myös kehittävän arvioinnin työvälineitä sekä mallinnettiin kuntoutumisen arviointikeinoja ja toiminnan jäsentäjiä.
Hankkeessa toteutettiin vuoden 2017 aikana kuusi julkaisua, joihin myös keskusliiton edustaja osallistui. Ne ja muut hankkeen materiaalit löytyvät hankkeen sivuilta.
Lasten, nuorten ja perheiden SIB
Lastensuojelun Keskusliitto lähti vuonna 2017 mukaan lasten ja perheiden palvelujen ja tuen asiantuntijana Sitran käynnistämään uuteen SIB-rahastoon. FIMin hallinnoimalla rahastolla edistetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja se on syntynyt osana Sitran laajempaa vaikuttavuusinvestoimisen avainaluetta. Vaikuttavuusinvestoiminen tarkoittaa pääoman kohdentamista toimintaan, jolla tavoitellaan sekä taloudellista tuottoa että mitattavaa yhteiskunnallista positiivista muutosta.
Tulosperustaiset rahoitussopimukset (Social Impact Bond, SIB) ovat yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuoto. Siinä institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistäviä palveluja kantaen myös taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa sijoittajille vain tavoitteiden mukaisista ja todennettavissa olevista tuloksista.
Keskusliiton rooli on ollut arvioida palveluntuottajien ehdotuksia ja tarjota kuntien ja SIB-rahaston valitsemille toimijoille tukea toimintamallien kehittämiseen. Keväällä 2017 saatiin palveluntuottajilta yli 60 eri toimintamallia, joista koottiin erilaisia kokonaisuuksia. Lapsi SIB jakaantuu kolmeen toimintalinjaan: syrjäytymisen ehkäisy, koululäsnäolon lisääminen ja työelämän kiinnittyminen.
Viestinnän tunnuslukuja
24
Tiedotetta
39
Blogikirjoitusta
6580
Twitter-seuraajaa
6393
Facebook-tykkääjää
1015
Instagram-seuraajaa
14
Videota
6
Animaatiota
3
Interaktiivista tiedon visualisointia
11
Lapsen Maailma -infograafia
Tietopalvelu lukuina
56
Uutiskirjettä
2050
Vastaanottajalle
27223
Lukukertaa
1053
Kirjan lainausta
827
Lainan uusimista
27
Uutta asiakasta
Viestintä
Viestinnässä panostettiin erityisesti visuaalisen viestinnän kehittämiseen ja videoihin. Mediaseuranta kilpailutettiin, sitä kehitettiin analyyttisempaan ja systemaattisempaan suuntaan ja tarjottiin myös jäsenpalveluna. Sosiaalisen median strategia otettiin käyttöön.
Viestintä tuki keskusliiton vaikuttamistyötä monella tapaa. Julkaisuissa alettiin soveltaa ns. vaikuttamispaketti-ajattelua, jossa hyödynnetään perinteisen julkaisun lisäksi mm. videoita ja visuaalista viestintää.
Viestintätiimin toimenkuvia selkeytettiin ja sen osaamista kasvatettiin sekä rekrytoinneilla että sisäisen osaamisen kehittämisellä. Painopisteet olivat viestintästrategiassa sovituilla painopistealueilla: visuaalisessa viestinnässä, verkkoviestinnässä ja sosiaalisessa mediassa.
Keskusliiton viestintä sai alkuvuonna toteutetussa sidosryhmäselvityksessä hyvät arviot erityisesti asiantuntevuudesta ja ymmärrettävyydestä. Eniten kehittämistä sidosryhmät näkivät vuorovaikutteisuudessa.
Lapsi mukaan töihin -päivä
Keskusliitto jatkoi yhdessä lapsiasiavaltuutetun kanssa kansallisen Lapsi mukaan töihin -päivän koordinointia ja viestintää. Päivään osallistui 24.11. noin 600 työpaikkaa ja tuhansia lapsia. Päivän suosio lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta.
Viestinnän tunnuslukuja
24 tiedotetta 39 blogikirjoitusta 14 videota 6 animaatiota 3 interaktiivista tiedon visualisointia 11 Lapsen Maailma -infograafia.
Verkkoviestintä
Keskusliitolla on yhteensä 10 verkkosivustoa. Vuoden 2017 aikana lopetettiin www.tunteasaa.fi-sivusto. Emma ja Elias -sivusto uudistettiin ja käyttöön otettiin Emma ja Elias Hillokellari, josta löytyy verkostossa vuosien varrella syntyneitä toimintamalleja, oppaita, raportteja ja materiaaleja ammattilaisten, järjestöjen ja perheiden käyttöön. Keskusliiton pääsivustolle sekä osin myös Lapsen Maailman sivustolle sekä Lapsen oikeuksien sivustolle tehtiin saavutettavuusarviointi, jonka perusteella suoritettiin korjauksia.
Keskusliiton pääsivustolle sekä osin myös Lapsen Maailman -sivustolle ja Lapsen oikeuksien -sivustolle tehtiin saavutettavuusarviointi, jonka perusteella suoritettiin korjauksia.
Lisäksi keskusliitto ylläpiti koulutuspäivien omia sivustoja.
Keskusliitto mediassa
Keskusliitto näkyi tiedotusvälineissä mediaseurannan perusteella 264 kertaa. Vertailua edelliseen vuoteen ei voida tehdä, sillä seurannan toimittaja vaihdettiin, eikä seuranta kohdistunut enää vain printtimediaan tai sähköisiin viestimiin.
Keskusliiton someseuraajien määrä on ollut tasaisessa kasvussa viime vuosina. Liiton pääkanavien lisäksi myös hankkeilla (Emma ja Elias, Kaikille eväät elämään), Lapsen Maailmalla, Lapsen oikeuksien viestintäverkostolla sekä isoimmilla kampanjoilla (Anna ääni lapselle) on omat kanavansa. Vuoden 2017 aikana sosiaalisen median toimintaa systematisoitiin laatimalla somestrategia ja -kalenteri.
Lapsen Maailma lukuina
11
Numeroa
130
Avustajaa
748
Sivua
129
Artikkelia
920
Kuvaa
12
Toistuvaa palstaa
Lapsen Maailma some-seuraajat:
3996
Facebook-tykkääjää
1917
Twitter-seuraajaa
1015
Instagram-seuraajaa
2330
Uutiskirjetilajaa
LOS-viestintä lukuina
10356
Facebook-tykkääjää
1320
Twitter-seuraajaa
8
Blogia
4
Asiantuntijakirjoitusta
80
Reilu koulu! -videota
35000
Katselukertaa
1
Kannanotto
Emma & Elias -viestintä lukuina
1120
Twitter-seuraajat
2210
Facebook-tykkääjää
5
Uutiskirjettä
658
tilaajaa
5
Videota
191164
Minuuttia katseluaikaa
Tietopalvelu
Keskusliiton tietopalvelun tehtävät kehittyivät vuoden aikana entistä monipuolisemmiksi. Tietopalvelussa toteutettiin perustehtävien lisäksi mediaseurantaa sekä visualisointeja ja infografiikoita.
Keskusliitto julkaisee kolmea uutiskirjettä: Postia kentältä (1 942 tilaajaa), Kirjaston ja tietopalvelun uutisia (1 183 tilaajaa) sekä Uutisia maailmalta (1 330 tilaajaa). Lapsen Maailmalla on oma uutiskirje (2 330 tilaajaa) kuten myös Emma & Elias -ohjelmalla (614 tilaajaa).
Lapsen Maailma
Lehti on oleellinen osa Keskusliiton viestintää. Se pitää esillä liiton ja sen jäsenjärjestöjen perusviestejä ja hankkeita. Lehti on liiton tärkein kosketuspinta suureen yleisöön. Vuonna 2017 lehti jatkoi yhteistyötä Puska Promotionin kanssa esittelemällä lehteä Varhaiskasvatusmessuilla 6.10. sekä Vaippakansan karnevaaleilla 7.5. Näytenumerokampanjassa lehden pystyi tilaamaan veloituksetta tekstiviestillä. Näytenumerotilauksia tuli yhteensä 522.
Vuoden lopussa toteutettiin myös lukijakyselyn. Palaute (505 vastausta) oli pääosin positiivista. Lehteä arvostetaan: kokonaisarvosanaksi suurin osa vastaajista antoi hyvän (66 %) tai erinomaisen (31%).
Keskusliitto on koordinoinut vuodesta 2014 alkaen Lapsen oikeuksien viestintäverkostoa, jonka tehtävä on YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuuden lisääminen. Verkostoon kuuluvat lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen UNICEF ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, World Vision, Allianssi, Liikkuva koulu -ohjelma, Nuori kirkko ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin nuorisoasiainkeskus, Yhden Vanhemman Perheiden liitto, Plan International Suomi, Parasta Lapsille, Pienperheyhdistys, Opetushallitus, Lastenkulttuurikeskusten liitto, Ensi- ja turvakotien liitto, Marttaliitto ry, Lastenneurologian hoitajat ry, SOS-Lapsikylä, Vanhempainliitto, Suomen Nuorisoseurat ry sekä Väestöliitto.
Lapsen oikeuksien viestinnän teemana vuonna 2017 oli yhdenvertaisuus ja kohderyhmänä ala- ja yläkoululaiset. Viestintäverkosto organisoi yhteistyössä Osallisuuden vahvistajat -verkoston kanssa Reilu koulu! -videokampanjan, joka menestyi hyvin. Kampanjaan saatiin koululuokilta noin 80 videota, jotka saivat yli 35 000 katselukertaa YouTubessa.
LOS-viestintäverkosto on usean vuoden ajan kampanjoinut sen puolesta, että lapsen oikeuksien päivä (20.11.) saataisiin kalentereihin liputuspäiväksi. Vuonna 2017 sisäasiainministeriö antoi määräyksen valtion virastoille ja laitoksille ja suositteli sitä liputuspäiväksi. Kampanjaan ilmoittautui liputalapselle.fi -sivustolla yli 600 osallistujaa eri puolilta Suomea.
Verkosto toteutti vuoden aikana neljä asiantuntijakirjoitusta ja yhden kannanoton, jotka saivat noin 40 mediaosumaa. Lapsenoikeudet.fi -sivustoa kehitettiin ja sinne perustettiin blogialusta ja tapahtumakalenteri lapsen oikeuksien viikon tapahtumia varten.
Keskusliitto sai jatkorahoituksen lapsen oikeuksien viestinnän koordinoimiseen myös vuonna 2018.
Emma & Elias -ohjelman viestintä
Emma ja Elias -hankkeen viestintä on tukenut avustusohjelmassa mukana olleiden hankkeiden viestintää ja tuonut järjestöjen toimintaa tunnetuksi. Koordinaatiohanke päättyi vuonna 2017, joten sen tuotokset koottiin verkkosivustolle. Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2017 julkaistiin ohjelman tutkija Petri Pajun kirja Syliä tähteeksi – järjestöjen elämää ja elämää järjestöissä.
Emma & Elias on arviointien perusteella onnistunut vastaamaan hyvin ohjelmassa mukana olleiden viestintätarpeisiin. RAY:n lokakuussa 2016 suorittamassa kyselyssä 93 % vastaajista oli sitä mieltä, että viestintä on ollut suunnitelmallista ja tukenut tavoitteiden saavuttamista.
Tiedotustoimikunta
Keskusliitossa toimii lapsi- ja perhejärjestöjen sekä kuntien lastensuojelun edustajista koostuva tiedotustoimikunta, joka edesauttaa neutraalin tiedon leviämistä lastensuojelusta sekä kehittää lastensuojelun julkisuuskuvaa. Vuonna 2017 tiedotustoimikunta keskittyi sosiaalisen median käytön edistämiseen lastensuojelussa ja toteutti syksyllä Vanhemmuus ja some -kampanjan.
Maailman Ihanin Työpaikka – työyhteisön kehittäminen
Työyhteisön kehittäminen
Keskusliitto on kuluneina vuosina panostanut työilmapiirin ja -yhteisön kehittämiseen monella tapaa. Loppuvuonna 2017 se vastaanotti yhtenä ensimmäisistä työpaikoista Väestöliiton myöntämän Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen. Perheystävällisyys tarkoittaa työntekijän hyvinvointiin tähtäävää työkulttuuria, työyhteisön avoimuutta erilaisista perhetilanteista juontuville tarpeille sekä perhetilanteiden tuntemusta. Keskusliitto kannustaa myös jäsenyhteisöjään ja muita työnantajia kehittämään perheen ja työn yhteensovittamista edistäviä käytäntöjä.
Ymmärrystä erilaisista perhetilanteista lisättiin järjestämällä Lapsi mukaan töihin -päivä sekä Ota vanhempi mukaan töihin -päivä. Lapsi mukaan töihin -päivää keskusliitto on yhdessä lapsiasiavaltuutetun kanssa lanseerannut myös kansalliseksi käytännöksi.
Keskusliiton Maailman ihanin työpaikka -projektia jatkettiin keräämällä kuukausittain erilaisiin teemoihin liittyviä kehittämisideoita, joista osaa alettiin jo toteuttaa.
Työsuojelu
Käytännön työsuojelun ylläpidosta ja kehittämistä vastaa työsuojelutoimikunta. Vuonna 2017 työntekijät valitsivat keskuudestaan kahdeksi vuodeksi työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Työnantajan edustajana jatkaa työsuojelupäällikkö. Työsuojelutoimikunta laati syksyllä vuoden 2018 toimintaohjelman ja -suunnitelman.
Työsuojelutoimikunta laati yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman, jatkoi perehdytysaineiston kehitystä ja panosti yhteisten ohjeistusten kokoamiseen. Koko henkilökunnalle järjestettiin pelastusharjoitus, jossa toimistoon tutustumisen lisäksi vierailtiin Helsingin Pelastuslaitoksella Jätkäsaaressa.
Työtilojen viihtyisyyden, meluttomuuden ja tiimilähtöisen työskentelyn parantamiseksi aloitettiin tilojen muutostöiden suunnittelu. Varsinainen suunnittelu siirtyi vuodelle 2018.
Työergonomiaan panostettiin edellisten vuosien tapaan, ja esimerkiksi työfysioterapeutti antoi ohjeita oikeiden työskentelyasentojen löytämiseksi.
