Eduskuntavaalit pidettiin 14.4. ja Euroopan parlamentin vaalit 25.6. Vaikuttamistyö keskittyi alkuvuonna ehdokkaisiin. Eduskuntavaaleissa toteutettiin Ääni lapselle – ja EU-vaaleissa Lapsiystävällinen Eurooppa -kampanja.

Uuteen hallitukseen luotiin yhteyksiä kahdella ministeritapaamisella, ja ennen vaaleja tavattiin yhtä eduskuntaryhmää. Tapaamisissa nostettiin esiin alkavan hallituskauden keskeisiä kysymyksiä lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin näkökulmasta, esim. kansallisen lapsistrategian edistämistä, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kehittämistarpeita, maahanmuuttajalasten tilannetta ja perhevapaauudistuksen uudistamisen suuntaviivoja.

Keskusliitto sai pysyvän asiantuntijapaikan eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmässä. Kansanedustajille toteutettiin lapsen oikeuksiin liittyvä kysely, jonka tuloksia käytiin esittelemässä Lapsen puolesta -ryhmässä. Niihin kansanedustajiin, jotka toivoivat kyselyyn vastatessaan yhteydenottoa, otettiin yhteyttä henkilökohtaisesti.

Lausuntopyyntöihin vastaaminen on keskeinen ja pitkäjänteinen osa keskusliiton vaikuttamistyötä. Eduskuntavaalikevään vuoksi lausuntopyynnöt keskittyivät syksyyn.

Lapsilähtöinen budjetointi -hanke

Keskusliitto lähti mukaan Lapsilähtöinen budjetointi VNK-TEAS hankkeeseen, jota koordinoi NHC Consulting Oy. Hankkeessa on luotu mallinnukset lapsibudjetoinnille sekä valtionhallinnossa että kunta-/maakuntatasolla ja se päättyy maaliskuussa 2020.

Keskusliitto on tarjonnut hankkeeseen osaamistaan kansainvälisten esimerkkien kartoittamisessa sekä lapsibudjetoinnin mallin luomisessa valtion talousarvioprosessiin. Hankkeen puitteissa haastateltiin johtavat virkamiehet lapsen oikeuksien toimeenpanon ja lapsibudjetoinnin kannalta keskeisistä ministeriöistä (STM, OKM, VM, VNK) sekä keskusteltiin heidän kanssaan lapsen oikeuksien toimeenpanosta. Mallinnusta tehtiin vuorovaikutuksessa heidän kanssaan.

Lisäksi järjestimme marraskuussa pyöreän pöydän tilaisuuden lapsibudjetoinnista.

Lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta

Lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta kokoontui neljä kertaa teemoinaan kansallinen lapsistrategia, lapsiperheköyhyys, hallitusohjelma ja oppivelvollisuuden pidentäminen.  Neuvottelukuntien yhteisseminaarissa käsiteltiin Lapsen oikeuksien sopimuksen raportoinnin tilannetta, hallitusohjelmaa sekä tehtiin yhteenvetoa päättyvien neuvottelukuntien työskentelystä.

Anna ääni lapselle eduskuntavaaleissa

Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi eduskuntavaaleissa Anna ääni lapselle -kampanjaa, johon osallistui 40 järjestöä sekä satoja vapaaehtoisia kansalaisia. Eduskuntavaaliehdokkaat pääsivät testaamaan tietonsa lapsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa tietovisassa ja ilmoittautumaan kampanjaan Ääni lapselle -ehdokkaina. Näin he sitoutuivat myös vastaanottamaan kampanjan tarjoamaa tietoa lasten ja perheiden asioista.

Ääni lapselle -ehdokkaiksi ryhtyi 411 eduskuntavaaliehdokasta, joista meni läpi 46. Keskusliitto analysoi jälkikäteen ehdokkaiden jakautumista puolueittain ja toteutti siitä interaktiivisen visualisoinnin.

Eurooppalainen lapsi- ja perhepolitiikka

Euroopan parlamentin vaalit huomioitiin vaikuttamistyössä laatimalla Lapsiystävällinen Eurooppa -vaaliohjelma yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa, ja toukokuussa järjestettiin samalla teemalla eurovaalipaneeli Keskustakirjasto Oodissa. Kaikista eduskuntapuolueista saapui paikalle panelisti. Heistä viisi oli joko nykyisiä tai entisiä europarlamentaarikkoja.

Politiikkasuositukset

Vuoden aikana lanseerattiin politikkasuositukset poliittiseen päätöksentekoon kohdentuvaan vaikuttamistyöhömme. Suositukset pyrkivät antamaan työkaluja poliittisten päätösten tueksi, ja niissä huomioidaan erityisesti lapsen oikeudet ja lapsen etu. Julkaisimme sähköisessä muodossa kolme politiikkasuositusta: Ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten oikeudet on turvattava, Varhaiskasvatuksen ajankohtaiset kehitystarpeet sekä Laadukkaan lastensuojelun edellytykset on turvattava.

Perheet keskiöön!

Perheet keskiöön! -hankkeen (2018–2020) päätavoite on kiinnittää järjestöjen tarjoama toiminta, tuki ja palvelut osaksi perhekeskustoimintaa koko Suomessa.

Yksi hankkeen keskeisimmistä tuloksista oli Kohtaamisia perhekeskuksissa -koulutusten toteuttaminen. Koulutuksia suunnitteli koko järjestöverkosto, ja kouluttajia saatiin 29 järjestöstä. Vuoden aikana järjestettiin 21 koulutusta 18 paikkakunnalla. Koulutuksiin osallistui 765 henkilöä sosiaali-, terveys-, sivistys-, järjestö- ja seurakuntasektorilta.

Hankkeen kuusi järjestöagenttia työskentelevät maakunnissa järjestöissä eri puolella Suomea. He koordinoivat alueensa lasten ja perheiden kanssa toimivien järjestöjen yhteistyötä. Kaikissa pilottimaakunnissa järjestöt olivat mukana perhekeskusrakenteissa. Agentit kokosivat tietoa alueellaan toimivista järjestöistä. Järjestöjen tuki ja toiminta kuvattiin perhekeskuksen tehtävien mukaan, mikä osoittautui hyväksi tavaksi välittää kuntatoimijoille tietoa järjestöjen toiminnasta.

Perheiden osallisuuden vahvistaminen perhekeskuksissa on ollut yksi hankkeen tärkeistä tavoitteista. Osallisuusviikko-toimintamallin suunnittelu käynnistyi tammikuussa. Sen tarkoituksena on saada lapsiperheiden ääni ja kokemukset näkymään perhekeskustoiminnassa ja sen kehittämisessä. Lapsiperheiden vanhempia kohdattiin kaikkien pilottimaakuntien perhekeskuksissa, kohtaamispaikoissa, kaupan aulassa tai perhetapahtumassa. Kyselyllä tavoitettiin 367 vanhempaa, ja sen vastaukset analysoitiin ja palautettiin sekä toimijoille että perheille toiminnan kehittämistä varten.

Lasten ja nuorten ääntä on pyritty tuomaan vahvasti osaksi Lastensuojelun Keskusliiton vaikuttamistyötä. Vuoden aikana järjestettiin tapahtumia, kirjoitettiin kirja sekä mahdollistettiin päättäjien ja nuorten välistä keskustelua, jotta lasten ja nuorten omat näkemykset ja kokemukset kuuluisivat yhteiskunnassa entistä voimakkaammin.

Eettinen ohjeistus

Lastensuojelun Keskusliiton toteuttamien tapahtumien, tempausten, projektien ja koulutusten pohjaksi tehtiin eettinen ohjeistus lasten ja nuorten parissa toimimiseen. Eettinen ohjeistus (pdf) pyrkii varmistamaan turvallisen ilmapiirin jokaiselle lapselle ja nuorelle, joka osallistuu toimintaamme.

Kokemuskirjasto

Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä järjestettiin paljon kiitosta saanut Kokemuskirjasto. Sen kirjoina toimi lastensuojelusta kokemusta omaavien nuorten lisäksi ensimmäistä kertaa myös huoltajia, joiden näkökulmat täydensivät kirjaston sisältöä. Kokemuskirjastossa vieraili lähes sata henkilöä, ja se sai paljon positiivista palautetta osakseen.

Nuorten päivä

Valtakunnallisiin lastensuojelupäiviin liittyen järjestettiin Nuorten päivä Tampereella. Sen teema Minä, me, yhdessä kuvasi nuoren ympärillä olevan verkoston merkitystä hänen elämässään. Nuoret pääsivät keskustelemaan lastensuojeluun liittyvistä asioista kansanedustaja Anna Kontulan ja Anna-Kaisa Ikosen kanssa. Tämän lisäksi he sanoittivat lastensuojelua käsittelevän Auttakaa ajoissa -biisin yhdessä räp -artistien kanssa. Kappaleen sanat ovat viestiltään vahvat ja koskettavat. Päivään osallistui noin 40 nuorta eri puolilta Suomea.

Pohjois-Suomessa järjestettiin ensimmäistä kertaa Nuorten kesäpäivä osana Lasten suojelun kesäpäiviä. Paikalla oli noin 30 nuorta Kemistä ja sen lähialueilta. Nuorten kesäpäivän teema oli läheisverkostot, ja nuorten viesti oli selvä: he haluavat tukea ihmissuhteisiin, kunnioittavaa kohtaamista ja kannustamista kohti omia unelmia.

Minä jaksan tämän päivän – Tarinoita lastensuojelusta

Lastensuojelun Keskusliitto järjesti talvella 2018–2019 työpajoja, joihin kutsuttiin kirjoittamisesta kiinnostuneita nuoria, joilla on kokemusta lastensuojelusta. Työpajat veti kirjailija Elina Hirvonen. Työpajoissa tuotetuista kirjoituksista julkaistiin lokakuussa kirja Minä jaksan tämän päivän – Tarinoita lastensuojelusta yhteistyössä WSOY:n kanssa.

Lapsi mukaan töihin -päivä

Keskusliitto järjesti jo neljättä kertaa yhdessä lapsiasiavaltuutetun kanssa kansallisen Lapsi mukaan töihin -päivän 22.11. Päivän osallistujamäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa: vuonna 2019 siihen osallistui reilusti yli tuhat työpaikkaa, ja mukana oli kymmeniätuhansia lapsia. Tällä kertaa päivän viestinnässä pyrittiin painottamaan perheen ja työn yhteensovittamisen kysymyksiä.

Valtioneuvoston valtaus

Lapsen oikeuksien viestintäverkosto, Lastensuojelun Keskusliitto, Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahasto Itla sekä valtioneuvosto järjestivät lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlapäivän kunniaksi 20.11. tempauksen, jossa sata lasta valtasi valtioneuvoston. Lasten ja nuorten kanssa työskenteli 13 ministeriä ja noin 40 virkamiestä.

Hallitus käsitteli tempauksessa työstettyä Lasten tahto -julistusta 27.11. iltakoulussaan, jossa oikeuskansleri Tuomas Pöysti esitteli sen ministereille. Tempaus herätti runsaasti huomiota tiedotusvälineissä sekä sosiaalisessa mediassa, ja siihen osallistuneet lapset, nuoret, virkamiehet ja poliitikot pitivät sitä palautteen perusteella hyvin onnistuneena.

Keskusliitto jatkoi pitkäjänteistä työtään lastensuojelun vaikuttavuuden ja tietopohjan vahvistamisen lisäämiseksi. Esittelimme ehdotuksia, joilla vaikuttavuutta voidaan lisätä (mm. politiikkasuositus lastensuojelusta) ja tarjosimme ajantasaista tietoa lastensuojelun tilasta mm. kokoamalla yhteen lastensuojelun keskeiset kehittämiskohteet.

Mitä kuuluu, lastensuojelu?

Keskusliitto toteutti vuosien 2018–2019 aikana Mitä kuuluu, lastensuojelu? -julkaisusarjan, jossa tarkasteltiin eri puolilta, miten lastensuojelu tällä hetkellä Suomessa toimii. Sarjan avulla haluttiin lisätä ammattilaisten ja päättäjien ymmärrystä lastensuojelun nykytilasta, mahdollisuuksista ja kehittämistarpeista. Julkaisusarjan viimeinen osa julkaistiin lastensuojelupäivillä. Se kokosi yhteen lastensuojelun ammattilaisten, esimiesten ja asiakkaiden näkökulmat. Koontia varten tavattiin kuntien ja järjestöjen johtajia sekä sijoitettujen lasten vanhempia. Lastensuojelupäivillä järjestettiin paneeli esiin nousseista kehittämisen teemoista.

Kehittämiskohteiden pohjalta suunniteltiin seuraavalle toimintasuunnitelmakaudelle uutta julkaisusarjaa Hyvää lastensuojelua! sekä siihen liittyvää vaikuttamistyötä.

Sijais- ja jälkihuollon kehittäminen

Kesäpäivillä julkaistiin Meidän oma valvontasuunnitelma – Opas nuorten osallisuutta tukevaan omavalvontatyöhön lastenkodeissa. Oppaan sisällöt tuotettiin yhteishankkeessa, jossa oli mukana yhden lastenkodin nuoria ja työntekijöitä, Osallisuuden aika ry:n kokemusasiantuntijoita sekä Nuoren oikeudet ja asema sijaishuollossa -hanke (NOJA). Tavoitteena oli luoda omavalvontasuunnitelmasta nuorille ymmärrettävä versio sekä vahvistaa nuorten omavalvontaa koskevaa tietoutta.

Syksyllä käynnistettiin NOJA ry:n ja Lastensuojelun Keskusliiton yhteistyö verkkojulkaisusta. Sen tarkoitus on tarjota sosiaalialan ammattilaisille ja sijaishuollon eri toimijoille tietoa siitä, miten kertoa nuorille heidän oikeuksistaan ja asemastaan sijaishuollossa.

Syksyllä käynnistyi myös yhteistyö THL:n kanssa. Siinä selvitetään vaativahoitoisten teini-iässä sijoitettujen lasten vaikuttavia työmenetelmiä Suomessa ja kansainvälisesti. Keskusliitto tuottaa selvitykseen kirjallisuuskatsauksen, johon sisällytetään myös nuorten omia viestejä Nuorten Päivistä.

Keskusliitto otti kantaa ja edisti toimenpidesuositusta jälkihuollon ikärajan nostamisesta 25 ikävuoteen yhdessä muiden lapsijärjestöjen kanssa. Osallistuimme kansalliseen jälkihuoltotyöryhmään ja järjestimme jälkihuoltoteemaisen alaseminaarin lastensuojelupäivillä. Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nousi 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen 1.1.2020.

Työryhmätyöskentely ja tapahtumat

Keskusliitto osallistui useisiin kansallisiin työryhmiin, esim. vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmään, OT-keskus-työskentelyyn, koulukotien johtokuntaan, systeemisen lastensuojelun ohjausryhmään, FASD-ohjausryhmään, LASTERI-ohjausryhmään sekä Kysy ja kuuntele – sijoitettujen lasten hyvinvointi ja systemaattinen kuuleminen -ohjausryhmään.

Järjestimme marraskuussa yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan sekä B-Plan Distributionin kanssa lastensuojeluaiheisen System Crasher -elokuvan ennakkonäytöksen ja keskustelutilaisuuden kuntien ammattilaisille.

Lastensuojelun neuvottelukunta

Lastensuojelun neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. Kokouksissa kuultiin alustuksia sekä keskusteltiin jälkihuollosta, lastensuojelun ajankohtaisista kansallisista kehittämisaiheista, lapsivaikutusten arvioinnista, systeemisestä lastensuojelusta ja lastensuojelun vaikuttavuudesta.

Lapset SIB

Lapset SIB -hankkeessa saatiin päätökseen taustatyö kuntien kanssa. Hankkeessa on lopulta yhteensä viisi kuntaohjelmaa: Hämeenlinna, Helsinki, Kemiönsaari, Lohja ja Vantaa. Ohjelmien kautta tuetaan ainakin 650 lasta ja perhettä. Välillisesti lapsia on enemmänkin, sillä monesti perheissä on useampia lapsia. Vuoden 2019 aikana tuen piirissä oli noin 50 lasta.

Mukana olevissa kunnissa työskenneltiin ohjelmien eteenpäin viemiseksi vahvassa yhteistyössä hankkeen verkostojen kanssa. Toiminnan aloittaneissa kunnissa vahvistettiin oikeiden asiakkaiden tunnistamista ja ohjaamista sekä interventiokokonaisuuksia, jotta ohjelma toimisi vaikuttavasti. Lisäksi käynnistettiin hyvinvointivaikuttavuuden mittaaminen, joka toteutetaan interventioiden päätoteuttajakumppaneiden mittareiden sekä THL:n Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyn avulla kaikissa hankkeen kunnissa.

“Lehti nostaa esiin kiinnostavalla tavalla erilaisia arjen sankareita eri puolelta maata.” (Lukijakysely 2019)

Lehti on oleellinen osa Keskusliiton viestintää. Se pitää esillä liiton ja sen jäsenjärjestöjen perusviestejä ja hankkeita. Lehti on liiton tärkein kosketuspinta suureen yleisöön. Lehdessä esiteltiinkin Kaikille eväät elämään – ja SIB-hankkeita sekä kampanjoitiin Anna ääni lapselle -tunnuksen alla.

Keväällä toteutetussa lukijakyselyssä (n=341) 70 % vastaajista antoi lehdestä arvosanan hyvä ja 26 % erinomainen. 74 % vastaajista tilasi lehteä, koska halusi tukea Lastensuojelun Keskusliiton toimintaa. 80 % vastaajista piti hyvin tärkeänä ja 19 % melko tärkeänä, että lehti painetaan Suomessa. Vastauksissa korostuivat myös ekologiset arvot. Lehteä saattoikin tilata digitaalisessa muodossa loppuvuodesta.

Lapsen Maailman kuusiosainen Kirjanmerkkipodcast sai Edit-aikakauslehtikilpailussa kunniamaininnan Vuoden 2018 Digitaalinen teko aikakausmediassa -sarjassa.

Toimittaja Maija Puska (vas.), äänisuunnittelija Jaakko Autio, päätoimittaja Hanna Heinonen, toimituspäällikkö Anu Jämsén ja tuottaja Tuuli Valo Edit-gaalan tunnelmissa.

Podcastissa olivat äänessä lapset ja nuoret, mutta jaksoissa vieraili myös aiheisiin perehtyneitä aikuisia. Ilmastonmuutos-jaksossa vieraili kirjailija ja luontotoimittaja Kimmo Ohtonen.

• Verkossa näyttökertojen määrä nousi 57 % (548 825) ja niillä vierailleiden määrä kasvoi 45 % (288 484).
• Instagram-seuraajien määrä nousi 22 % (1 377)
• Facebook-tykkääjien määrä nousi 7 % (4 616)
• Twitter-seuraajien määrä nousi % 8 % (2 456)
• Uutiskirjeen tilaajien määrä nousi 9 % (2 760)
• 6 aktiivista blogia, joilla lukijoita yhteensä 160 743.
• 314 blogipostausta

Sivujen TOP 3:

1. Otto Kalliorannan (Lapselliset miehet) blogiteksti yläkoulun opettajasta, lokakuussa julkaistu (37 550 yksilöityä sivun katselua)
2. Eskaristressi, maaliskuussa julkaistu juttu (13 827)
3. One glass of milk, please -blogin etusivu (3 974)

Blogien TOP 3:

1. Lapselliset miehet (59 037 yksilöityä sivun katselua)
2. One glass of milk, please (36 796)
3. Rupista rakkautta (25 313)