18-vuotias, entä sitten? Itsenäistyvällä nuorella on oikeus käyttää ääntään

715 489 arvokasta ääntä. Nämä äänet kuuluvat 18–28-vuotiaille kuntalaisille. Nuoret aikuiset ovat kunnan toimijoina, vaikuttajina, äänestäjinä suuri ja ainutkertaisen tärkeä joukko. Silti heidän äänensä on kunnallisessa päätöksenteossa turhan hiljainen, ohitettu tai vaiennettu.

Nuorten kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan on kasvussa. Nuorten kuntalaisten kansalaisoikeudet eivät kuitenkaan jakaudu yhdenvertaisesti. Samalla tavoin kuin nuorten hyvinvointi, myös nuorten vaikuttamismahdollisuudet ja -resurssit eriytyvät huolestuttavalla tavalla. Osallistuminen tuntuu kasautuvan samoille aktiivisille nuorille, kuten vuoden 2018 Nuorisobarometrin yhteydessä havaittiin. Kyse ei ole vain yksilön valinnoista: vaikuttamisessa näkyy vahvasti nuoren ja hänen vanhempiensa koulutus- ja sosioekonominen tausta. Varsinkin niiden nuorten on hankala tunnistaa omia vaikuttamismahdollisuuksiaan, jotka jo valmiiksi kokevat ulkopuolisuutta yhteiskunnassa.

Jokaisella kuntapäättäjällä on suuri valta ja vastuu raivata tilaa sellaiselle nuorten osallisuudelle ja vaikuttamiselle, joka ei ole vain harvojen etuoikeus vaan jokaisen nuoren perusoikeus.

Turvallinen, nuorten näköinen, yhteisöllinen vaikuttaminen

Kysyimme nuorilta Punaisen Ristin Nuorten turvataloilla (allyouthstn.fi) , millaiset asiat he näkevät itselleen erityisen tärkeinä vaikuttamisen arvoina ja edellytyksinä. Turvatalojen nuoret nostivat esille kolme asiaa, joiden äärelle rohkaisemme jokaisen kuntavaikuttajan pysähtyvän:

Turvallinen. Arvaamaton ja pelottava keskusteluilmapiiri on erityisen tuhoisa niille nuorille, joiden luottamus omiin taitoihin, kykyihin ja oman äänen arvokkuuteen on hauras. Niin äänettömyys kuin äänestämättömyyskin voivat kertoa siitä, etteivät nuoret koe kuntaympäristöä inhimilliseksi ja turvalliseksi vaikuttamisen paikaksi, muodollisesta äänioikeudesta huolimatta.

Haastamme kuntapäättäjät ottamaan vastuun siitä, millaista keskustelukulttuuria he ylläpitävät kunnassa. Miten kuntapäättäjä voisi omilla toimillaan vaikuttaa siihen, että jokainen kunnan nuori kokee itsensä tervetulleeksi ja merkitykselliseksi kuntalaiseksi.

Nuoren näköinen. Samaan aikaan kuin Suomessa on kansainvälisestikin monipuoliset nuorten kuulemisrakenteet, moni äänestysikäinen nuori kokee, ettei hänen ajatuksiaan ja vaikuttamispyrkimyksiään oteta vakavasti.

Haastamme kuntapäättäjät kuuntelemaan ja tukemaan nuoria kuntalaisia myös sellaisissa vaikuttamisen asioissa ja tavoissa, jotka voivat venyttää aikuisten ymmärrystä aktiivisesta kuntakansalaisuudesta. Nuorten ääni ilmenee yhteiskunnassa hyvin monenlaisilla tavoilla, joista äänestäminen on vain pieni osa. Aikuiset, ja nuoret itse, eivät aina tunnista tällaisen osallisuuden arvoa.

Yhteisöllinen. Kuntavaikuttamisessa ei ole nuorille kyse vain yksilösuorituksista vaan yhteenkuuluvuudesta ja yhteisestä tekemisestä: vuoropuhelusta pikemminkin kuin vain äänen käytöstä. Osallisuus erilaisissa yhteisöissä, verkostoissa ja toimintaympäristöissä vahvistaa nuorten uskoa ja uskallusta vaikuttaa asioihin.

Haastamme kuntapäättäjät huolehtimaan siitä, että omasta kunnasta löytyy 18 vuotta täyttäneille nuorille aikuisille maksuttomia kohtaamis- ja kokoontumispaikkoja, joissa nuorten aikuisten on helppoa, turvallista ja yhteisöllistä olla, osallistua ja vaikuttaa.

”Se, että sä tulet osaksi jotain pientä tai isompaa yhteisöä, niin sä saat halun vaikuttaa siihen.” (ALL-YOUTH-tutkimukseen haastateltu nuori Nuorten turvatalolta)

Katso video SPR Nuorten turvatalon kanavalla YouTubessa.

Kirjoittajat:

Leena Suurpää, Nuorten turvatalotoiminnan johtaja, Suomen Punainen Risti
Susanna Ågren, väitöskirjatutkija, ALL-YOUTH-tutkimushanke, Tampereen yliopisto

Kirjallisuus ja lukuvinkit:

Erola, J., Lahtinen, H. & Wass, H. (2017) Periytyvää eriytymistä – vanhemmilla selvä vaikutus nuorten äänestämiseen. Tieto&Trendit 2017 (1), 15–20.

Gretschel, A. & Myllyniemi, S. (2021) Kuulummeko yhteiskuntaan? Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 110.

Honkatukia, P., Kallio, J., Lähde, M. & Mölkänen, J. (2020) Omana itsenä osa yhteiskuntaa – Itsenäistyvät nuoret aikuiset kansalaisina. ALL-YOUTH-tutkimushanke, Punaisen Ristin Nuorten turvatalo: Tampereen yliopisto.

Nuorisobarometrit 2013, 2016 ja 2018 Tietoa nuorista.fi -sivustolla.

Blogikirjoitus on osa lapsi- ja perhejärjestöjen yhteistä Anna ääni lapselle -kampanjaa. Tule mukaan varmistamaan, että tulevissa kuntavaaleissa 2021 valitaan päättäjiä, jotka huolehtivat lasten edusta!