”Älylaitteet ovat koko elämä” – Miten suojaamme lasten ja nuorten aivoja kehittyvässä digimaailmassa?

Keskustelu lasten ja nuorten älylaitteiden käytöstä ja sen rajaamisesta käy paitsi Suomessa, myös kansainvälisesti vilkkaana. Lastensuojelun Keskusliitto on mukana Kansallisessa aivoterveysohjelmassa edistämässä lasten ja nuorten hyvinvointia aivoterveyden näkökulmasta. Koska älylaitteet ovat kiinteä osa lähes jokaisen lapsen ja nuoren elämää, on tärkeää, että tuomme myös heidän ääntään keskusteluun.

Teknologinen kehitys ja muutos on viime vuosikymmeninä ollut nopeaa. Liitämme suomalaisuuteen vahvan teknologiaosaamisen ja haluamme olla edelläkävijöitä digiasioissa. Mutta olemmeko oikeastaan käyneet keskustelua siitä, onko tämä kaikilta osin se suunta, jota toivomme?

Erityisesti tietyt sovellukset, kuten Tiktok, ja niiden koukuttavuus ovat puhututtaneet paljon (yle.fi). Jos tiedämme, että tiettyjen sovellusten liiallisella käytöllä on haitallisia vaikutuksia lasten aivojen kehitykseen, miksi tähän ei puututa? Monissa maissa toimiin on jo ryhdytty ja todettu, että sääntelyä tarvitaan myös teknologisen kehityksen osalta. Tähän olisi syytä herätä laajemmin myös meillä Suomessa.

Aivojen suojeleminen ja niiden terveydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää lapsuudessa ja nuoruudessa, jotka ovat keskeistä aikaa aivojen kehittymisen näkökulmasta. Lue Lapsen Maailman juttu: Miten koulu voi luoda aivojen hyvinvointia?

Molemminpuolista ymmärrystä älylaitteiden rajaamisen rinnalle

Entä mitä mieltä lapset ja nuoret ovat tästä kaikesta? Älylaitteet ja pelit ovat kiinteä osa lähes jokaisen lapsen ja nuoren elämää, joten on tärkeää tuoda myös heidän äänensä keskusteluun. He kasvavat kovin erilaisessa maailmassa kuin aikaisemmat sukupolvet, ja digitalisaation valtavat loikat vaikuttavat lähestulkoon kaikkeen lapsuuden vapaa-ajan viettomahdollisuuksista aina “mikä susta tulee isona?” -kysymyksen vastausvaihtoehtoihin. Meidän aikuisten on kasvatettava ymmärrystämme siitä, minkälaista roolia älylaitteet ja niihin liittyvät ilmiöt näyttelevät lasten ja nuorten kasvuympäristössä tänä päivänä.

Meillä on ollut ilo kuluneen syksyn ajan kuulla lasten ja nuorten ajatuksia Helsingissä sijaitsevassa Arabian peruskoulussa. Se on yksi niistä monista kouluista, joissa on lähdetty rajoittamaan puhelimen käyttöä oppitunneilla ja tarjoamaan välitunneilla vaihtoehtoista, ilman puhelinta toteutettavaa tekemistä. Se, mikä erottaa Arabian peruskoulun monesta muusta koulusta on, että rajaamisen lisäksi on lähdetty käymään keskusteluja aiheesta paitsi opettajien ja vanhempien, myös oppilaiden kanssa, ja pyritty lisäämään ymmärrystä ja tietoa aiheen ympärillä. Tässä vaiheessa Lastensuojelun Keskusliiton fasilitoimissa keskusteluissa (uef.fi) on ollut mukana kaksi alakoulun viidettä luokkaa ja kaksi yläkoulun seitsemättä luokkaa.

Arabian peruskoulussa on käytössä puhelinparkki, jonne puhelimet laitetaan tarvittaessa oppituntien ajaksi.

Lapsilla ja nuorilla on halu ja valmius olla mukana keskustelussa

Olemme syksyn aikana käyneet todella kiinnostavia keskusteluja oppilaiden kanssa siitä, mitä kännykkä ja muut älylaitteet heille merkitsevät ja miten ne vaikuttavat hyvinvointiin. Lisäksi olemme yhdessä etsineet ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä laitteiden sopivaan käyttöön ja pohtineet, mitä niiden tilalla voisi olla. On meistä aikuisista kiinni, kutsummeko lapset ja nuoret mukaan aktiivisiksi toimijoiksi tarkastelemaan myös tätä heidän elämäänsä tiiviisti kytkeytyvää ilmiötä.

On aivan selvää, että älylaitteet tai niiden ympärillä käytävä keskustelu eivät rajoitu vain kouluun. Kuten moni oppilas kuvasi “älylaitteet ovat koko elämä” – siellä tapahtuu kaikki kiinnostava. Jos tylsyys iskee ja mitään muuta tekemistä ei keksi, tarjoaa älypuhelin nopeasti rajattoman määrän viihdykettä ja toimintaa välitunneille, kotimatkalle, kotiin ja myös kesken oppitunnin.

Työpajoihin osallistuneet oppilaat lähtivät hienosti mukaan keskustelemaan älypuhelimen tuottamasta nopeasta mielihyvästä ja saivat tietoa ihmisen aivojen perustoiminnoista mielihyvän tavoitteluun liittyen. Työskentelyssä haluttiin korostaa myös aikuisten vastuuta ja sitä, ettei tarkoitus ole syyllistää lapsia siitä, miten heidän aivonsa toimivat ja hyödyntävät tarjolla olevia virikkeitä.

Oppilaat osasivat myös hienosti kuvata tunnetta ja olotilaa, joka aiheutuu aivojen saaman informaation tulvasta – usein pitkään kestäneen ruudun tuijottamisen jälkeen. Vaikka ihminen monilta osin onkin sopeutunut elämään nopeatempoisessa ja välittömästi saatavaa mielihyvää korostavassa yhteiskunnassa, eivät kivikautiset aivomme taivu tähän. Keskusteluissa moni oppilas toi esille sitä, miten tällainen aivoihin kohdistuva rynnistys aiheuttaa passivoitumista eikä vaihtoehtoisen tekemisen keksimisestä tahdo tulla mitään.

Mitä sitten tilalle?

Kiinnostavana havaintona oppilaiden kanssa työskentelystä nousi liikunnan ja kavereiden kanssa vietetyn ajan merkitys, sekä toiveet aikuisten aktiivisemmasta roolista yhteisen tekemisen keksimisessä. Kun kartoitimme koulussa mielihyvää tuottavia asioita oppilailta, jäi puhelimella pelaaminen tai videoiden katsominen perinteisempien välituntiaktiviteettien jalkoihin. Toisaalta myös sosiaalinen paine koettiin suureksi, mikä korostaa sitä, että näistä tarvitaan yhteistä keskustelua ja sopimista niin lasten ja nuorten kuin vanhempien välillä.

Kotiin vanhemmille oppilaat esittivät selkeän toiveen siitä, etteivät aikuiset vain toteaisi, että on hyvä olla välillä tylsää. Vanhempien tulisi paitsi rajoittaa ruutuaikaa, ideoida lapsen tai nuoren kanssa konkreettista tekemistä älylaitteella olemisen tilalle. Ja tärkeimpänä, viettää enemmän aikaa lasten kanssa!

Yhdessä vietetty aika niin perheen kuin ystävien kanssa ja kokemus siitä, että on tärkeä ja kuuluu joukkoon, on keskeistä aivojen terveyden kannalta riittävän liikkumisen ja unen, terveellisen ravitsemuksen ja aivojen liiallisen stressikuormittumisen välttämisen ohella. Voidaankin sanoa, että aivoterveys on keskeinen hyvinvoinnin perusta. Teema on erityisen ajankohtainen nyt, kun ensi viikolla 20.–26.11.2023 vietetään Lapsen oikeuksien viikkoa (lapsenoikeudet.fi) teemalla lapsen oikeus hyvinvointiin.

Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi lapset ja nuoret -ikäryhmän työtä Aivoliiton Kansallisessa aivoterveysohjelmassa (aivoliitto.fi).