Budjettiriiheen latautuu paljon odotuksia lasten ja perheiden näkökulmasta

Lapsiperheköyhyys koskettaa jo yli 100 000 lasta. Hallitukselta kaivataan kipeästi eriarvoistumista katkaisevia toimenpiteitä. Budjettiriihi tarjoaa hallitukselle luontevan paikan tehdä ratkaisuja työn ja perheen yhteensovittamiseksi, hoivavastuun ja kustannusten tasoittamiseksi sekä lapsiperheiden auttamiseksi.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys julkaistiin koulun alkamisviikolla. Vaikka varsinainen budjettiriihi käydään elokuun lopussa, on jo VM:n esitystä hyvä tarkastella lasten ja perheiden näkökulmasta. Erityisen mielenkiintoista on, minkälaisilla toimilla hallitus pyrkii vähentämään eriarvoistumista.

Eriarvoistumiskehityksen yksi huolestuttavimmista ilmentymistä, lapsiperheköyhyys, koskettaa jo yli 100 000 lasta. Se liittyy nykyisin aiempaa useammin työssäkäyvien vanhempien pienituloisuuteen. Taloudellisesta ahdingosta kärsivät erityisesti yksinhuoltajat ja monilapsiset perheet. Hallitukselta kaivataan kipeästi toimenpiteitä, jotka yhtäältä lisäävät vanhempien työllisyyttä ja toisaalta huolehtivat siitä, että reaaliarvoltaan vähentyneet lapsiperheiden toimeentuloetuudet olisivat jatkossa riittävällä tasolla.

Ihmisyyteen kuuluu kyky asettua toisen ihmisen asemaan.

Myös varhaiskasvatuspalvelut kiinnittyvät vahvasti työllisyyteen ja työllistymiseen. Hallitus teki vuosi sitten historiallisen päätöksen päättäessään rajata subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta. Rajausta on usein perusteltu argumentilla ”minäkään en mennyt pilalle, vaikken saanut nauttia varhaiskasvatuspalveluista”. Mutta ihmisyyteen kuuluu kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Ymmärtää se, että subjektiivinen päivähoito-oikeus on tärkeä monille, vaikka se ei sitä itselle olisi.

Työttömyyden kuristuksessa elävä vanhempi, joka kenties vastaa yksin perheen elatuksesta, hyödyntää varhaiskasvatuspalveluja todennäköisemmin, jos kyse on universaalista palvelusta. Moni haastavassa tilanteessa elävä perhe saa toki joka tapauksessa varhaiskasvatuspalveluja hakiessaan, mutta kukaan meistä ei mielellään aseta elämäntilannettaan muiden arvioitavaksi, luokiteltavaksi tai leimattavaksi. Toisinaan jo se, että apua ja tukea pitää erikseen hakea, on liikaa.

Valtiovarainministeriö esittääkin, että varhaiskasvatusmaksuja alennetaan. Myönteistä esityksessä on myös esimerkiksi opiskelevien vanhempien opintotuen korotus. Vaikka esitys ei sisältänyt suuria yllätyksiä, voidaan elokuun lopussa käytävään budjettiriiheen ladata lasten ja perheiden näkökulmasta paljon odotuksia. Hallituksella on silloin luonteva paikka tehdä ratkaisuja työn ja perheen yhteensovittamiseksi sekä hoivavastuun ja kustannusten jakamiseksi entistä tasaisemmin molempien vanhempien välillä. Tämä edellyttää isoa remonttia ja kykyä ajatella asioita uudella tavalla.

Perhevapaiden uudistaminen edellyttää isoa remonttia ja kykyä ajatella uudella tavalla.

Perhevapaiden uudistaminen nouseekin todennäköisesti budjettiriihen keskeiseksi asiaksi. Uudistusta tehtäessä on syytä muistaa, että perheiden elämäntilanteet ovat hyvin yksilöllisiä. Hyvän lapsuuden näkökulmasta perhevapaiden kestoa tulisi pidentää, joustomahdollisuuksia lisätä ja isälle korvamerkittyä vapaata tulisi kasvattaa.

Kirjoittaja

Hanna Heinonen, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
hanna.heinonen(a)lskl.fi, p. 040 838 4027