Data osoittaa Lapset ja nuoret SIBin vaikutukset ja vaikuttavuuden

Lapset ja nuoret SIBin analysointipäivillä saatiin havaita, että toiminnassa mukana olevien nuorten ja perheiden hyvinvointi on vahvistunut merkittävästi hyvinvoinnin mittareiden perusteella. Hyvinvointidata osoittaa, että vanhempien elämäntilanteisiin vaikuttamalla saadaan muutoksia myös lapsen hyvinvointiin.

Lapset ja nuoret SIBin tavoitteena on vaikuttavuus – lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan ennakoivilla ja ehkäisevillä interventioilla. Tavoitteena on, että ohjelman yksikään lapsi, nuori tai perhe ei syrjäytyisi. Lapset ja nuoret SIBissä on mukana 8 hankekokonaisuutta, joista jokaisessa on omat tavoitteet, interventiokokonaisuudet ja vaikuttavuusmittarit. Jokaisen interventiokokonaisuuden vaikutuksia ja vaikuttavuutta analysoidaan keväisin ja syksyisin analysointipäivissä, joiden tarkoituksena on pysähtyä hyvinvointidatan ja vaikuttavuusmittareiden äärelle sekä kehittää kokonaisuuksia mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden aikaan saamiseksi.

Hyvinvointidata tuo näkyväksi intervention vaikutukset ja kehittämisen kohdat

Analysointipäivissä käydään läpi hyvinvointidataa, joka tekee näkyväksi SIB-toiminnan hyvinvointivaikutukset. Jokaisella palveluntuottajalla on omat hyvinvoinnin mittarit ja dataa kerätään intervention alusta loppuun saakka. Nuorten Ystävät kerää tietoa 3X10D-mittarin avulla ja Iceheartsilla on käytössä omia erilaisia mittareita, mm. Jääsydän ja vanhempien kysely. Tämän kevään analysointipäivissä hyvinvointidata näytti, miten SIB-toiminnassa mukana olevien nuorten ja perheiden hyvinvointi elämän eri osa-alueilla on vahvistunut merkittävästi SIB-toiminnasta saadun tuen ja palveluiden ansiosta. Muun muassa Karkkila-Vihdin Lapset SIBissä vanhempien kokemus omasta hyvinvoinnista on noussut keskiarvosta 6,1 keskiarvoon 8 asteikolla 1–10 (SOS-Lapsikylän Tulostähti data).

Vanhempien elämäntilanteiden muutosten kautta saadaan muutoksia myös lapsen hyvinvointiin. Esimeriksi Helsingin SIBissä työttömistä tai työmarkkinoiden ulkopuolella olleista vanhemmista työhön tai koulutukseen on siirtynyt 53 %. Vanhemmista 77 % sai etuuksia aloittaessa ohjelmassa, nyt enää 40 %. Hyvin iso osa vanhemmista on siirtynyt opintoihin.

Rinnallakulkijuus ei ole SIBin ainut interventiomuoto. Kaikissa SIBeissä on vähitellen lisätty ryhmämuotoista toimintaa. Esimerkiksi Lohjan Lapset SIBissä, jossa kohderyhmänä ovat perheet, joissa lapsilla on itsesäätelyn haasteita, on vertaistuella ja ryhmätapaamaisilla saatu muutoksia myös perheiden hyvinvointiin. Niitä on lisätty hyvinvointidatasta tehtyjen löydösten seurauksena. Vapaamuotoisiin perhetapaamisiin osallistuu nykyään monia kymmeniä perheitä kerralla ja palautteet niistä ovat erittäin hyviä. Tarve vertaistuelle on ollut suuri. Vaikutukset näkyvät nyt myös hyvinvointidatassa.

Vaikutukset ja vaikuttavuus syntyy lopulta SIB-toiminnan kokonaisuudesta: pitkäaikaisesta rinnallakulkemisesta, oikea-aikaisista ja yksilöllisesti lapselle, nuorelle tai perheelle suunnitelluista palveluista sekä asiakkaan tarpeisiin vastaavasta ryhmätoiminnasta ja vertaistuesta. Yleinen havainto kaikissa SIBeissä on, että aika ja kohtaaminen tuo luottamusta ja vähitellen myös vaikuttavuutta.

Vaikuttavuudesta maksetut tulospalkkiot nyt noin 4 miljoonaa euroa

Analysointipäivissä tarkasteltiin jokaisen osahankkeen vaikuttavuusmittareita ja tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Esimerkiksi Jyväskylässä Lapset SIB -toiminnan tavoitteena on vähentää lasten koulupoissaoloja ja parantaa arvosanoja, Lohjan Lapset SIBissä ehkäistä ohjelmassa olevien lasten erityispalveluiden ja etenkin lastensuojelupalveluiden käyttöä ja Tampereen nuoret SIBissä saada mahdollisimman monelle nuorelle koulutus tai nuori työllistymään. Kokonaisuudessaan vaikuttavuus koko ohjelmassa näyttää hyvältä. Interventioihin on panostettu tähän mennessä noin 8,5 miljoonalla eurolla ja tulospalkkioita vaikuttavuudesta on maksettu noin 4 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat suunnitelman mukaisesti edelleen suuremmat kuin tulospalkkiot, koska tavoitteena on panostaa alkuun. Tavoitteena on, että annetut interventiot johtavat vaikuttavuuteen niin, että tulospalkkiot lopulta kattavat tehdyt investoinnit vuoteen 2031 mennessä.

Kaiken kaikkiaan Lapset ja nuoret SIBin kahdeksan eri analysointipäivää antoivat lisää tietoa ja ymmärrystä lasten, nuorten ja perheiden tarpeesta tulla kohdatuksi. Se näyttää luovan myös hyvinvointia ja sitä kautta vaikuttavuutta. Rinnalla kulkevan tuen lisäksi SIBissä olevia asiakkaita on tuettu kokonaisvaltaisesti ja paikkailtu myös palveluaukkoja erilaisilla lisäpalveluilla. Lisäksi vertaistuen määrää on lisätty datan ja havaintojen perusteella ja sekin näyttää tukevan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.

Kokonaisvaltainen tuki näyttää kantavan, vaikutukset ja vaikuttavuus näyttävät oikean suuntaisilta.

Lapset ja nuoret SIBin seitsemän kunnan ja kahdeksan hankkeen kokonaisuudessa jokaisessa on omat tavoitteet ja vaikuttavuusmittarit. Ohjelmaan on ohjattu tähän mennessä noin 600 lasta ja nuorta. Lapset ja nuoret SIBin kautta tavoitetaan noin 1000 lasta ja nuorta, kun lasketaan perheiden kaikki lapset mukaan. Rinnallakulkijoita eli asiakastyötä tekeviä täysipäiväisiä työntekijöitä ohjelmassa on yhteensä 23. SIBin tuen piirissä oleviin lapsiin ja nuoriin on investoitu kevääseen 2024 mennessä yhteensä noin 8,5 miljoonaa euroa. Tulospalkkioita vaikuttavuudesta on maksettu rahastolle tähän mennessä noin 4 miljoonaa euroa.