Diginatiivitkin kaipaavat suojaa, osallisuutta ja kohtaamisia

Digiaika haastaa lasten ja nuorten turvallisen kasvuympäristön. Niin ikätovereittensa kiusaajat kuin lasten hyväksikäyttäjät hyödyntävät sosiaalisen median tarjoamia keinoja tavoittaa uhrinsa. Kasvulle ja kehitykselle haitallinen materiaali on helposti jokaisen päätelaitteen kautta saavutettavissa.

Verkkoympäristössä toimimisessa on riskejä, joita lasten ja nuorten on vaikea hallita. Mutta digitaalinen ympäristö on myös olennainen osa lasten ja nuorten arkea, ilmaisua ja oppimista. Se on ympäristö, jolla on vahva merkitys vertaissuhteiden muodostumiselle. Suhteessa digitaaliseen maailmaan joudumme kasvattajina jatkuvasti tasapainoilemaan lapsen suojelemisen ja osallistumisoikeuden välillä.

Lapsen oikeuksien keskeisenä ajatuksena on lapsen tukeminen ja ohjaaminen kohti aikuisuutta ja asteittain lisääntyvää itsemääräämisoikeutta ja autonomiaa. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, joka on myös otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsen yksityisyyteen ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti, eikä hänen kunniaansa tai mainettaan saa laittomasti halventaa. Digitaalinen media ja erityisesti sosiaalinen media on lasten ja nuorten keskeinen yhteydenpidon, tiedonsaannin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen väline. Lapsille ja nuorille on turvattava osallistumisen mahdollisuudet yhdenvertaisesti riippumatta esimerkiksi vammaisuudesta tai sosioekonomisesta asemasta.

YK:n lapsen oikeuksien komitea painottaa lasten ja nuorten, vanhempien digitaalisen median lukutaitoa ja ymmärrystä verkkopalvelujen käytöstä. Mediakasvatus on entistä keskeisemmässä roolissa, jotta lapset ja nuoret voisivat käyttää verkkopalveluita turvallisesti ja mielekkäällä tavalla. Vahvaa panostusta tarvitaan myös kasvattajien mediataitojen ja -tietoisuuden vahvistamiseen.

EU:n uusi tietosuoja-asetus (GDPR) pyrkii vahvistamaan henkilötietosuojaa. Asetuksen mukaan verkkopalvelujen käyttö on luvallista itsenäisesti 16-vuotiaasta lähtien. Suomessa sovelletaan alempaa ikärajaa, mikäli uusi tietosuojalaki hyväksytään eduskunnassa hallituksen esityksen mukaisena. Verkkopalvelujen käyttö olisi luvallista itsenäisesti 13-vuotiaasta lähtien ja sitä nuoremmille vanhemman valvonnassa. Verkkopalvelujen tuottajilta nuoret käyttäjät tarvitsevat vastuullisuutta sekä selkeyttä, jotta he ymmärtävät, mihin ovat sitoutumassa ja mihin heidän henkilötietojaan kerätään. Tätä edellyttää myös tietosuoja-asetus, mutta edelleen useiden verkkopalveluiden ehdot ovat lapsen näkökulmasta vaikeaselkoisia. 

Digitaalinen todellisuus ei vähennä tarvetta ihmisten väliselle kohtaamiselle ja kasvokkain tapahtuvalle vuorovaikutukselle. Aivotutkija Katri Saarikivi avasi Lastensuojelun Kesäpäivillä Porvoossa empatian merkitystä digitalisaatioyhteiskunnassa. Empatiataidot voivat kehittyä vain ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kone ei voi opettaa eikä oppia empatiaa, siksi empatia on ominaisuus, jota esimerkiksi tulevaisuuden työelämässä arvostetaan. Kone ei voi opettaa ihmisyyttä ihmiselle, siihen tarvitaan ihmisen läsnäoloa. Lasta ei saa hylätä koneen äärelle.

Blogia on täydennetty 27.9. GDPR-asetuksen nykyisin voimassa olevan 16-vuoden ikärajan osalta.