EU vahvistaa linnoitustaan – yhteinen turvapaikkapolitiikka on paketissa

EU on yrittänyt tasapainoilla muuttoliikkeen sääntelyssä niin, ettei ihmisoikeuksia loukattaisi. Uusi säädöspaketti kuitenkin osoittaa, että ihmisoikeudet ovat toissijaisia, kun unioni vartioi rajojaan.

Komissio kehuu uudistuksen sekä turvaavan unionin rajoja, että suojelevan oikeutta hakea turvapaikkaa. Ihmisoikeusjärjestöt taas näkevät, että EU erkanee sen omista perusarvoista. Linnakkeen suojelu uhkaa perustavaa laatua olevaa oikeutta hakea turvapaikkaa, eivätkä edes lapset säästy kovilta toimilta.

Kansainvälistä suojelua hakevien ihmisten kohtelu yhdenmukaistuu EU:ssa, sillä kaikkien jäsenmaiden on noudatettava uusia asetuksia. Uudistuksen keskeinen tarkoitus on seuloa ihmiset jo unionin ulkorajoilla erilaisiin menettelyihin. Osa ohjataan nopeutettuihin menettelyihin ja osa ei pääse turvapaikkaprosessiin lainkaan vaan käännytetään jo rajalla.

Palauttaminen epäinhimillisiin oloihin uhkaa tuhansia ihmisiä.

Näissä erityisissä menettelyissä ei voida toteuttaa perusteellista ja oikeudenmukaista turvapaikkatutkintaa. Haavoittuvassa asemassa olevat kuuluisikin poimia joukosta ja päästää hakemaan turvapaikkaa normaaliin tapaan. Mutta miten rajalla tunnistetaan esimerkiksi ilman huoltajaa kulkevat alaikäiset tai ihmiskaupan uhrit? Miten toimitaan lapsiperheiden kanssa? Näihin kysymyksiin Suomikin joutuu vastaamaan, kun kansallista lainsäädäntöä sopeutetaan yhteen EU-säädösten kanssa.

Lapsille erityisiä suojaamistoimia – muttei riittävästi

Positiivista uudistuksessa ovat erityiset suojalausekkeet lapsille ja lapsen edun arvioinnin painottaminen. Lasten tueksi tarvitaan lasten kanssa työskentelyyn koulutetut pätevät toimijat. Lapsille täytyy tarjota tietoa heitä koskevista asioista. Ilman huoltajaa olevien lasten edustajan roolia lapsen edun vaalijana painotetaan – edustajan asiantuntemus ja riippumattomuus korostuvat tekstissä. Pakollisten tarkastusten myötä arvioidaan terveydentilaa ja haavoittuvuutta sekä ohjataan tarvittaessa erityisen tuen piiriin.

Lapsiystävällisyys ei ulotu kuitenkaan kaikkialle: lapsia voitaisiin ottaa säilöön silloin, kun se on heidän etunsa mukaista. On vaikea nähdä, miten vapauden riisto olisi koskaan lapsen edun mukaista. Ristiriitainen ilmaisu onkin huono yritys perustella sitä, että kokonaisia perheitä voidaan ottaa säilöön ja pitää siellä viikkoja ja jopa kuukausia. Näin vaihtoehdoiksi jätetään joko lapsen erottaminen huoltajistaan tai säilöönotto heidän kanssaan. Kysymys kuitenkin kuuluu, eivätkö pidätystilat kuulu turvaa ja uutta elämää hakevien lapsiperheiden sijaan rikollisille.

On vaikea nähdä, miten vapauden riisto olisi koskaan lapsen edun mukaista.

Kriisitilanteessa ihmisoikeudet väistyvät

Uusi lainsäädäntö määrittää siis, mistä ovesta unionin alueelle voi tulla sisään ja ketkä voidaan palauttaa takaisin. Erilaiset kriisilausekkeet antavat jäsenmaille mahdollisuuden poiketa ihmisoikeusvelvoitteistaan laajamittaisen muuttoliikkeen tai välineellistämisen kohdalla. Varautuminen kriiseihin on ymmärrettävää, mutta järjestöjen mukaan käytetyt termit ja niiden käytön kriteerit asiassa ovat epämääräiset ja jättävät jäsenmaille liikaa tulkinnanvaraa.

Suomi on ollut tähän saakka muuttoliikkeessä EU:n perimmäinen kolkka, mutta on nyt joutunut valokeilaan unionin ulkorajojen vartioinnissa. Suomea seurataankin nyt suurennuslasilla, ja ihmisoikeuksien monitorointi tulee kohdistumaan itärajallemme – miten pohjoismainen oikeusvaltio selviää tehtävästä? Avoimet suunnitelmat aikeista luopua kokonaan oikeudesta hakea turvapaikkaa EU-rajallamme ovat ristiriidassa jopa EU:n uuden tiukan linjan kanssa.

Suomi on joutunut valokeilaan ulkorajojen vartijana.

Parlamenttia tarvitaan valvomaan toimeenpanoa

Komissio lupaa tukea jäsenmaita säännösten toimeenpanossa, ja siihen on varattu rahoitusta. Haasteita on luvassa. EU:n parlamentilla on tärkeä rooli: sillä on paitsi lainsäädäntövaltaa, myös budjettivaltaa ja valvontavaltaa. Parlamentin tuleekin nyt ottaa vastuuta ja katsoa, että monimutkaisen säännösvyyhdin toimeenpano tapahtuu perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen ja lasten erityisasema huomioiden.

Kirjoitus on osa Lastensuojelun Keskusliiton eurovaalien blogisarjaa.