Hallituksen puoliväliriihi ei tuonut helpotusta köyhyydessä eläville lapsiperheille 

Petteri Orpon hallitus linjasi tuntuvista veronkevennyksistä palkansaajille ja yrityksille. Lasten ja nuorten hyvinvointia lisääviä päätöksiä ei juurikaan saatu.

Hallituksen työllisyyttä korostava linja näkyy vahvasti puoliväliriihen päätöksissä. Leikkauksia suunnataan jälleen koulutukseen, sote-järjestöille, kehitysyhteistyöhön ja maahanmuuttoon. Vaarana on, että lapsen oikeuksien toteutuminen heikkenee. Samaan aikaan yritykset ja palkansaajat saavat erittäin tuntuvat, lähes kahden miljardin euron, veronkevennykset. 

Sote-järjestöiltä leikataan jälleen lisää 

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoituksesta leikataan 10 milj. euroa lisää jo aiemmin tehtyjen leikkausten lisäksi. Tämä tarkoittaa, että järjestöjen tuottamasta ennaltaehkäisevästä ja matalan kynnyksen työstä leikataan peräti 140 milj. euroa vuositasolla tämän vaalikauden aikana. Leikkaus on yli kolmannes siitä rahoituksesta, joka järjestöillä oli vaalikauden alussa. On aivan selvää, että näin dramaattinen leikkaus näkyy siinä, miten järjestöt pystyvät tukemaan lapsia, nuoria ja perheitä. 

Riihessä päätettiin selvittää STEA:n siirtämistä osaksi STM:n organisaatiota. Huomionarvioista on, että puoliväliriihestä ei tullut ehdotusta siitä, miten avustusten jakamisen periaatteita uudistetaan. 

Sosiaalihuollon 100 milj. euron säästöstä ei luovuttu 

On pettymys, että hallitus ei päättänyt luopua sosiaalihuoltoon kaavaillusta säästöstä. Hallitus kuitenkin kertoi, että he haluavat parantaa lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Tavoite on ristiriitainen, sillä sosiaalihuoltoon kaavaillaan edelleen 100 milj. euron säästöä vuodesta 2027 alkaen. 

Työtulovähennyksen lapsikorotuksen nostaminen ei auta köyhimpiä perheitä 

Lapsilukuun perustuvaa työtulovähennystä kasvatetaan vuodesta 2026 alkaen. Korotus otettiin käyttöön tämän vuoden alusta ja on suuruudeltaan 50 euroa jokaisesta verovelvollisen huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta. Yksinhuoltajille korotus myönnetään kaksinkertaisena.  

Korotuksen tarkkaa määrää ei ole vielä kerrottu julkisuuteen, mutta tiedotustilaisuuden mukaan lapsikorotus yli kaksinkertaistetaan. On suotavaa, että yhden vanhemman perheet saavat korotuksen jälleen kaksinkertaisena. Vaikka korotus auttaa työssäkäyviä vanhempia, niin siitä eivät hyödy ihmiset, joilla ei ole palkkatuloja. Lapsiperheköyhyyden torjunnan kannalta tämä 100 milj. euron panostus on merkitykseltään vähäinen. 

Koulutukseen tehdään leikkauksia kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien säästöllä 

Hallitus päätti leikata kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia noin 2 prosentilla eli 75 miljoonalla eurolla. Hallituksen mukaan lakisääteiset palvelut turvataan, mutta miten käy näiden palveluiden laadulle? Valtionosuuksilla on rahoitettu varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta, kirjastoja, yleistä kulttuuritoimea ja taiteen perusopetusta. Vielä ei ole tarkemmin tiedossa, miten leikkaus kohdennetaan. Huoli on kuitenkin aito, että mittavia verohuojennuksia tehdään lasten ja nuorten kustannuksella. Toimivat peruspalvelut mahdollistavat yhdenvertaisen koulupolun ja ehkäisevät syrjäytymistä. 

Ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveron alentaminen on tervetullut toimi 

Ruoka ja lääkkeet kuuluvat 14 % arvonlisäverokantaan, joka päätettiin alentaa 13,5 prosenttiin. Tämä on toimi, joka auttaa myös vähävaraisempia perheitä, jos veron laskeminen johtaa hintojen laskuun. Muutos ei kuitenkaan ole mittaluokaltaan (145 miljoonaa euroa) valtavan suuri verrattuna jo aiemmin tehtyihin sosiaaliturvan leikkauksiin ja nyt päätettyihin palkansaajien ja yritysten tuntuviin veronkevennyksiin, joista kaikista pienituloisimmat hyötyvät vähän. 

Muita nostoja lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta 

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan. Tämä toiminta on elintärkeää monissa yhden vanhemman perheissä sekä niissä perheissä, joissa vanhemmat tekevät pelkästään lähityötä, jotta lapset eivät joudu viettämään pitkiä aikoja yksin kotona. 

Harrastamisen Suomen mallin toimintaan tehdään viiden miljoonan euron pysyvä tasokorotus, mikä on tervetullutta. Puoliväliriihessä keskusteltiin myös nuorten osallisuuden ja nuorisotyön roolin vahvistamisesta kouluissa, mutta näihin toimenpiteisiin ei riihimateriaalin perusteella ohjattu rahoitusta tai tehty konkreettisempia suunnitelmia toteutuksesta.  

Yhteenvetoa puoliväliriihen päätöksistä 

Vaikka päätöksissä on mukana yksittäisiä, tervetulleita keinoja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi, niin kokonaisuus on silti laiha lohtu. Hallitus on kautensa alkupuolella tehnyt erittäin mittavat leikkaukset muun muassa sosiaaliturvaan, koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sote-järjestöihin. Leikkauksia on perusteltu julkisen talouden heikolla tilanteella. 

Hallitus nojaa riihipäätökset vahvasti siihen ajatukseen, että talouskasvu vauhdittuu lähivuosina. Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne, ilmastokriisin ja luontokadon kiihtyminen sekä sodan jatkuminen Euroopassa asettavat kuitenkin synkän varjon talouskasvun ylle. 

Hallitus etsi kasvuriihestä vauhtia talouskasvuun, mutta näytti lähestulkoon unohtaneen lapset ja nuoret – maamme tulevaisuuden todellisen kasvun, johon olisi ollut syytä panostaa enemmän.