Hallitus paikkaili lapsiin ja perheisiin kohdistuneita leikkauksia

Hallituksen puoliväliriihi on takana. Lasten ja perheiden osalta käydyissä neuvotteluissa oli merkittävää, että hallitus ei jatkanut lapsiperheisiin kohdistuvaa leikkauspolitiikkaansa. Nyt tehdyillä päätöksillä on myönteinen vaikutus lapsien ja perheiden arkeen. Lupaukset pitää kuitenkin vielä lunastaa käytännössä.

Varhaiskasvatusmaksuissa täyskäännös kohti parempaa

Nykyinen hallitus rajasi viime vuonna lapsen subjektiivista oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Vielä syksyllä 2016 hallitus suunnitteli merkittäviä korotuksia varhaiskasvatusmaksuihin. Puoliväliriihessä hallitus päätti kuitenkin alentaa maksuja etenkin pieni- ja keskituloisilta perheiltä. Petteri Orpo totesi tämän olleen puoliväliriihen suurin päätös. Sen myötä 6700 perheelle varhaiskasvatus on jatkossa maksutonta. Päätöstä perusteltiin lapsen edun sijaan sillä, että se kannustaa vanhempia töihin.

Perhevapaiden uudistaminen valitettavasti jäihin

Perhevapaiden uudistamisesta on keskusteltu runsaasti, ja puolueet ja muut toimijat ovat rakentaneet omia mallejaan. Myös lapsi- ja perhejärjestöt ovat ottaneet osaa tähän keskusteluun. Perussuomalaiset ilmoitti etukäteen, että kotihoidon tukeen ei tämän hallituksen aikana kosketa. Siksi, kuten ennakoitua, jäi perhevapaiden uudistaminen seuraavan hallituksen tehtäväksi.

Myönteistä lapsiperheiden kannalta oli opintotukeen tuleva 75 euron huoltajakorotus. Esimerkiksi MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen pitää tätä merkittävänä askeleena lapsiperheiden köyhyyden torjumisessa.

Paljon lunastettavia lupauksia

Hallitus kertoi toteuttavansa näiden lisäksi 19 toimenpidettä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentämiseksi. Hallitus lupasi muun muassa, että varhaiskasvatuksen laatua parannetaan, koulutuksen tasa-arvoa edistetään ja että jokaiselle lapselle ja nuorelle turvataan mieluinen harrastus.

Pitkä poliittisten lupausten lista on sinänsä myönteinen avaus. Nähtäväksi jää, miten ja millä resursseilla ne viedään käytäntöön. Lupausten toteutuminen hallituskauden aikana olisi suuri myönteinen yllätys. Vastaavia lupauksia on kuitenkin nähty myös ennen, eikä hyvien asioiden ”vahvistaminen”, ”turvaaminen”, ”tehostaminen” ja ”selvittäminen” välttämättä tarkoita käytännön tasolla asti näkyviä muutoksia.

Puoliväliriihestä vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen

Lastensuojelun Keskusliiton kannalta yksi mielenkiintoinen hallituksen lupaama toimenpide on NEET-nuorten määrän vähentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvän vaikuttavuusinvestointihankkeen (SIB) toteuttaminen. SIB-mallissa julkinen sektori maksaa palvelun sijaan etukäteen määriteltyjen tavoitteiden toteutumisesta. LSKL on mukana lasten, nuorten ja perheiden SIB-rahastossa, johon tämä hallituksen toimenpide kytkeytyy. Tämän lupauksen osalta hallitus ilmoitti etenevänsä kevään ja kesän 2017 aikana.

Lapsivaikutusten arviointia tehdään edelleen liian harvoin

Lasten ja perheiden näkökulmasta puoliväliriihessä hallitus otti oikean suunnan, mutta myös merkittävämpiä päätöksiä olisi toivonut. Se, miten esitetyt lupaukset toteutuvat jää nähtäväksi. Kuten myös se, miten puoliväliriihessä tehdyt monet muut päätökset vaikuttavat välillisesti lasten ja perheiden arkeen.

Lapsen edun ja lapsen oikeuksien toteutumisen edistämiseen liittyy olennaisesti lapsivaikutusten arviointi, jonka tarkoituksena on varmistaa, että lapsen etua harkitaan kaikessa päätöksenteossa. Lapsivaikutusten arviointi on tehokas työkalu, mutta sitä käytetään edelleen aivan liian harvoin. Hallituksen käyttämään työkalupakkiin se ehdottomasti kuuluisi.