Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään

Lapsen oikeudet ja ensimmäisten elinvuosien tärkeys terveyden ja perusturvallisuuden kehitykselle tunnustetaan yleisesti, kuten myös jokaisen lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen. Joskus lähtökohdat turvallisen lapsuuden rakentamiselle ovat heikommat ja vaativat tukea.

Hyvä alku elämälle- kampanjan keskeinen lähtökohta on lasten yhdenvertaisuus ja sen vahvistaminen, perustana ihmisoikeudet ja lapsen oikeudet: jokaisella lapsella ja hänen vanhemmallaan on oikeus saada tarvitsemaansa tukea.

“Yritän tarjota mun pojalle paremman lapsuuden. Mulle ei kukaan sanoittanut tunteita. Kukaan ei kertonut niistä asioista, joita omassa lapsuudessa tapahtui ja miksi niitä tapahtui. Pieni lapsi kokee helposti, että hänessä on jotain vikaa. Omalle lapselle yritän olla tukena enemmän…”

Näin kertoo päihteistä kuntoutunut isä, joka on saanut apua Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni® -avopalveluyksiköstä. Videon lopussa isä kiteyttää oleellisen: “…Kenenkään ei tarvitse menettää kaikkea, vaan apua kannattaa pyytää.”

Katso Haluan antaa hyvän lapsuuden -video YouTubessa

Aikaa perheiden kohtaamiseen

Keskustelimme kampanjan yhteistyötahojen kanssa tilanteista, joita perheet olivat eri palveluissa kohdanneet. Keskustelimme myös, mitkä tekijät estävät avun ja tuen saamista.

Keskeisenä nousi esille riittävä aika ja resurssit perheiden kohtaamiseen. Monissa peruspalveluissa moninaiset työtehtävät ja jatkuva aikapaine saattavat johtaa siihen, että ammattilaisilla ei ole riittävästi aikaa keskustella perheiden kanssa, kuulla heidän toiveitaan ja tarpeitaan. Luottamuksen rakentaminen vaatii kuitenkin aikaa. Juuri kokemus kohdatuksi tulemisesta nousee usein esille, kun vanhemmat kertovat kokemuksiaan parhaasta saamastaan tuesta. Sama pätee myös lapsiin. Pelastakaa Lapset on kehittänyt ja koonnut yhteen käytännön vinkkejä ja työkaluja, joilla lasten kohtaamista ja osallisuutta voidaan vahvistaa.

Toisaalta keskustelussamme nousi esille myös niin perheiden kuin elämäntilanteiden moninaisuus. Palveluissa tunnistetaan perheiden erilaisia tarpeita entistä kattavammin, mutta silti jopa kokeneelle ammattilaiselle voi tulla eteen tilanteita, joissa oma tietämys tai osaaminen ei riitä. Vanhempi tai lapsi on oman elämänsä paras asiantuntija – kannattaa siis rohkeasti kysyä olettamisen sijaan. Toisaalta palveluissa isona pulmana yhä edelleen on myös se, että eri toimijat eivät ole tietoisia toisistaan. Eri toimijoita, tukea ja palveluita yhteen verkostoivalle perhekeskukselle (thl.fi) on siis todellinen tarve.

Vauvojen ja vielä syntymättömien lasten ääni esiin

Vauvat ovat erityisen haavoittuva ryhmä, sillä he eivät vielä osaa sanoittaa tarpeitaan. He ovat sen varassa, että vanhemmat osaavat lukea heidän viestejään ja vastata heidän tarpeisiinsa. On tärkeä tukea vanhempia sekä vauvojen ja pienten lasten kanssa toimivia siinä, että he osaavat kuulla lapsen ääntä ja huomioida lapsen tarpeet (imetys.fi).

Monessa tilanteessa vanhemmille annettava tieto syntymättömän lapsen mahdollisista erityistarpeista on avainasemassa. Yhtenä ryhmänä ovat intersukupuoliset lapset (intersukupuolisuus.fi), joiden oikeus keholliseen koskemattomuuteen ei aina toteudu (lapsenoikeudet.fi). Kun lapsen puolesta tehdään päätöksiä, joiden seurauksia lapsi kantaa läpi elämänsä, on niissä oltava erityisen varovainen. Moniammatillisissa tiimeissä tehtävät päätökset ja tarjottavat ratkaisut ovat kaikkien lasten etu.

”Toimenpiteet vaan ilmoitettiin. Ei sanottu, että mietitään, eikä kysytty, että mitä olette mieltä. En koe, että minulla olisi ollut mitään mahdollisuutta kyseenalaistaa tätä lääkärin ilmoitusta.” -Intersukupuolisen lapsen vanhempi (Oikeusministeriön selvitys vuodelta 2019 intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista, valtioneuvosto.fi).

Odottavien äitien hoito kannattaa

Odotusaikana vanhemmille annettu tuki on monessa suhteessa erityisen vaikuttavaa ja sillä on pitkät myönteiset vaikutukset syntyvän lapsen ja koko perheen hyvinvoinnille.

Päihdeongelmaiset odottavat äidit ja vauvaperheet ovat erityinen riskiryhmä kasautuneiden ongelmien vuoksi. Vaikeudet ja syrjäytyminen voivat olla myös ylisukupolvista. Taustalla on usein vanhemman jo lapsena kokema kaltoinkohtelu ja omien vanhempien päihdeongelma.

”Se oli tosi turvallinen paikka. Oli kiva, kun arjessa oli jotain säännöllistä tapahtumaa ja samalla pääsi ajattelemaan ja työstämään omaa vanhemmuuttaan, ja päihteettömyyttään. Muille samassa tilanteessa oleville äideille oli helppo puhua, eikä tarvinnut esittää mitään.”

Katso Äidin tarina -video YouTubessa

Pitkään, mahdollisesti jo sukupolvelta toiselle siirtyvien vaikeuksien ja syrjäytymisen katkaisemiseksi tarvitaan riittävän pitkäkestoinen kuntoutusjakso, joka kevenee asteittain. Tästä esimerkkinä Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille (issuu.com).

Oikeus turvalliseen lapsuuteen ei ole mielipideasia, sillä lapsen oikeudet on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on valtioita sitova ihmisoikeussopimus. Sopimus korostaa jokaisen lapsen oikeutta kasvaa ja kehittyä yksilöllisesti täysiin mahdollisuuksiinsa, lapsen oikeutta hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon sekä vanhempien tukemista heidän kasvatustehtävässään.

Hyvä alku elämälle -kampanja tulee tulevien kuukausien aikana nostamaan esille keinoja vaikuttaa nyt syntyvän ja syntyneen sukupolven hyvinvointiin kauaskantoisesti ja tehokkaasti. Olethan kuulolla?

Seuraa kampanjaa myös somessa ja osallistu käyttämällä hashtageja #HyväAlkuElämälle ja #FirstYearsFirstPriority.

Kirjoittajat:

• Kaisu Muuronen, hankepäällikkö ja erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
• Sonja Falk, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
• Aino Sarkia, asiantuntija, Pelastakaa Lapset ry
• Kaisli Syrjänen, puheenjohtaja, Intersukupuolisten ihmisoikeudet Isio ry
• Hanna Sellergren, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry
• Maarit Andersson, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry
• Saija Ohtonen- Jones, toiminnanjohtaja, Imetyksen tuki ry