Jokaisen lapsen yhdenvertainen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen turvattava

Tulevalla hallituskaudella varhaiskasvatuksen kehittämistä tulee jatkaa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, jotta voimme turvata jokaisen lapsen oikeuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Varhaiskasvatus on ensimmäinen askel lapsen oppimispolulla. Sen merkitys lapsen kehitykselle, hyvinvoinnille ja oppimiselle on kiistaton. Lapsen oikeuksien komitea on perustellusti tuonut esille, että valtiot eivät ole kiinnittäneet riittävästi huomiota pienten lasten oikeuksien toteutumiseen, vaikka varhaislapsuus on kriittinen ajanjakso lapsen kehityksessä ja oikeuksien toteutumisessa. Suomessakin varhaiskasvatus on usein nähty enemmän säästökohteena kuin hyvinvointi-investointina. Pääministeri Sipilän hallituskaudella varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja suurennettiin ja lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajattiin. On hyvä, että nämä heikennykset on nyt korjattu.

Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutuminen edellyttää pitkäjänteistä politiikkaa

Varhaiskasvatuksen kehittämistahti on ollut jo kahden hallituskauden ajan nopea ja kunnissa muutokset on jouduttu ottamaan haltuun tiukassa aikataulussa. Uusien, isojen muutosten sijaan varhaiskasvatuksessa tarvittaisiin nyt aikaa ja resursseja jo tehtyjen muutosten toimeenpanoon.

On valitettavaa, että valtiovarainministeriön maaliskuussa julkaisema Julkisen talouden meno- ja rakennekartoitus (valtioneuvosto.fi) ei tätä tavoitetta tue. Valtiovarainministeriö muun muassa esittää varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korottamista, mikä vähentäisi lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

Valtiovarainministeriö ehdottaa myös varhaiskasvatuksen henkilöstön rakennetta koskevien vaatimusten uudelleen tarkastelua, vaikka henkilöstörakenteen siirtymäkausi ulottuu vuoteen 2030 asti. Ministeriö ehdottaa myös, että kevennettäisiin vaatimuksia, jotka koskevat korkeakoulutettujen ammattilaisten osuutta päiväkodin henkilökunnasta. Nämä ehdotukset kuvaavat varhaiskasvatusta koskevan päätöksenteon poukkoilevuutta, joka ei ole omiaan lisäämään alan houkuttelevuutta. Varhaiskasvatusalan matala palkkataso, työn vaativuus ja monin paikoin huonot työolosuhteet eivät tee alaa houkuttelevaksi. Nämä tulee saada kuntoon pikaisesti.

Koulutetusta henkilöstöstä tulee pitää kiinni

Jokaisen vanhemman tai lapsen muun huoltajan ykköstoive on saada lapselleen varhaiskasvatuspaikka, jossa tärkeät asiat ovat kunnossa. Silloin siellä on koulutettua työhönsä sitoutunutta henkilökuntaa, jolla on aikaa kohdata jokainen lapsi. Yksi varhaiskasvatuksen vahvuus on ollut koulutettu henkilökunta, jolla on monipuolista osaamista. Eri koulutuksilla on omat vahvuutensa ja kaikilla on oma tehtävänsä lapsiryhmässä. Tästä on tärkeä pitää kiinni.
Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa myös toiminnan suunnittelulle löytyy aikaa, jolloin lapset pääsevät osallisiksi korkealaatuisesta pedagogisesta toiminnasta. Sijaisjärjestelmät toimivat, eikä vajaalla henkilöstöllä toimiminen ja henkilöstön siirrot ole arkipäivää.

Lapsen tuki kuntoon

Lapsen tuen toteutuminen on yksi erityinen kohta, jonka toimeenpanoon tulee kiinnittää huomiota. Jotta tuki voisi toteutua lain edellyttämällä tavalla, vaatii se riittävät resurssit sekä osaavaa ja koulutettua henkilökuntaa. Erityisesti rakenteellisten tukitoimien, kuten ryhmän käytössä olevien resurssien, saatavuudessa on tällä hetkellä haasteita. Varhaiskasvatuksen perusrahoituksen vahvistaminen on tässäkin mielessä tärkeää.

Inkluusio ja inklusiivinen kasvatus varhaiskasvatuksen lähtökohtaisena arvopohjana ja arjen käytäntönä on asia, josta on syytä pitää kiinni. Varhaiskasvatuksen toimintamallista voitaisiin ottaa oppia myös perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Tuetaan jokaisen lapsen oppimisen edellytyksiä, nähdään moninaisuus positiivisessa valossa ja vahvistetaan yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä.

Investoidaan lapsiin

Vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta Suomen on huolehdittava lasten hyvinvoinnin edellytyksistä. Menestymme vain investoimalla lasten ja perheiden hyvinvointiin. Suomessa syntyi noin 61 000 lasta vuonna 2010. Viime vuonna syntyi enää vain 45 000 lasta. Jos haluamme tukea perheellistymistä ja toiveiden mukaisen lapsiluvun toteutumista, tarvitsemme kannustavaa ja pitkäjänteistä lapsi- ja perhepolitiikkaa.

Samaan aikaan lasten määrä vaihtelee eri puolilla Suomea. Lasten taustat ovat myös aiempaa moninaisemmat. Meidän on panostettava lapsiin. Tässä laadukas varhaiskasvatus on merkittävässä roolissa.

Kirjoittajat:

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Merja Korhonen, varhaiskasvatuksen asiantuntija, Suomen Vanhempainliitto
Kaisu Muuronen, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto