Koronan jäljet vaarantavat lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Koronakriisin pitkäaikaisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin voidaan vasta arvailla, mutta jo nyt ammattilaiset ovat havainneet merkkejä siitä, että arjen rakenteiden murtuminen on vaikuttanut niihinkin, jotka ennen pandemiaa eivät voineet huonosti. Lapsia ja nuoria ei saa unohtaa koronan vaikutusten tarkastelussa. Heidän tulisi päinvastoin olla ensimmäisiä, joita kriisin jälkihoidossa ajattelemme.

Yhteiskunta alkaa pikkuhiljaa avautua, mutta koronan jälkiä korjaillaan vielä pitkään. Koronaa on hoidettu terveys ja talous edellä, vaikka se on osunut erityisen pahasti lasten ja nuorten sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, ja sitä kautta kokonaisen ikäluokan tulevaisuuteen. Jos emme tässä hetkessä toimi viisaasti, voimme menettää paljon. Tämänhetkinen exit-suunnitelma ei riitä. Tarvitsemme laaja-alaisen yhteiskunnallisen korjausohjelman, jossa huomioidaan lasten ja nuorten tarpeet kokonaisvaltaisesti.

Erityisesti nuorilla on koronan keskellä ollut tunne, etteivät he ole tervetulleita minnekään. Aikuisten harrastustoiminta, baarit ja kaupat pysyivät auki, mutta nuorten vapaa-ajaa on rajattu paljon. Vaikka samaan aikaan raportoitiin perheiden huonovointisuudesta, nuorten ahdistuksesta ja tuen puutteesta etäkoulussa, paheksuivat aikuiset laajalti nuorten liikkumista ulkona ja juna-asemilla ja viranomaisetkin puuttuivat turhaan “notkumiseen”.

Olisiko vastauksena voinut olla vaikkapa nuorisotilojen avaaminen?

Rajoitukset vaikuttavat lapsiin ja nuoriin vielä pitkään

SOS-Lapsikylän Apuu-chatiin tulevissa lasten ja nuorten yhteydenotoissa koronan vaikutukset näkyvät jo selvästi. Esimerkiksi etäkoulun ja muiden rajoitusten vaikutukset näyttäytyvät psyykkisen pahoinvoinnin lisääntymisenä.

– Heikommassa asemassa olevat lapset ovat jääneet ilman tarvitsemiaan palveluita, kuten lasten- ja nuorisopsykiatrisia palveluita, nostaa esille projektipäällikkö Johanna Virtanen. – Niiden lasten elämässä, jotka ennen pandemiaa eivät ole olleet heikommassa asemassa, koronarajoitusten vaikutukset alkavat puolestaan vasta pikkuhiljaa näkymään. Olemmekohan ehkä täysin ymmärtäneetkään, miten suuri ja kannatteleva merkitys normaaleilla arkeen kuuluvilla asioilla monille sellaisillekin lapsille on, jotka eivät aiemmin ole oireilleet tai voineet huonosti?

Tässä vaiheessa voimme vasta arvailla, millä kaikilla tavoilla lapsiin on vaikuttanut se, että sosiaaliset ympyrät ovat pienentyneet, kaverisuhteiden hoitaminen on ollut hankalaa tai lapset eivät ole nähneet niitä turvallisia ja luotettavia aikuisia (isovanhempia, harrastusohjaajia jne.), jotka aiemmin ovat olleet tärkeä osa elämää. Yksinäisyyden on arvioitu lisääntyneen (thl.fi) erityisen haavoittuvassa asemassa olevilla lapsilla. Aivan pienimmillä koko ensimmäinen elinvuosi on saattanut olla rajoitusten värittämää, ja monen elinpiiri on käsittänyt tuskin muita kuin oman perheen. Millaisia vaikutuksia sillä on myöhempään elämään?

Lastensuojelun kenttä valmistautuu

Koronaepidemian on arvioitu kasvattaneen lastensuojeluilmoitusten, kiireellisten sijoitusten ja lastensuojelun tarpeessa olevien lasten määrää. Väite voi pitää paikkansa, mutta varmuutta tästä ei vielä ole. Lastensuojeluilmoitusten ja kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut jo ennen koronaa, eikä tulkintoja koronan vaikutuksista lastensuojelun tilastoihin ole vielä mahdollista luotettavasti tehdä.

Espoon lastensuojelussa lastensuojeluilmoituksia tulee tällä hetkellä hyvin epätasaisesti, ja ilmoitusten selvittäminen vaati päivystystiimiltä paljon. Noin puolet ilmoituksista koskee uusia asiakkaita, jotka eivät entuudestaan ole olleet lastensuojelun asiakkuudessa. Ilmoituksissa näkyy huoli lasten koulukäynnistä: lapsi ei osallistu opetukseen, ei ole tehnyt läksyjä, alisuoriutuu, ei saa yhteyttä… Kiusaaminen koulussa ja vapaa-aikana näkyy ja nettiuhkailut ovat lisääntyneet. Lastensuojelussa on myös vastaanotettu enemmän ilmoituksia lasten ja nuorten ryhmätappeluista tai rikoksista.

Koronan vaikutukset lastensuojeluun -kyselyn (julkari.fi) tuloksissa lastensuojelun johto toi esille, että lastensuojelun asiakasperheiden on ollut entistä haastavampaa saada tarvitsemiaan palveluita. Koska monien muiden palveluiden on raportoitu ruuhkautuneen pahasti, heijastunevat vaikutukset pitkällä aikavälillä myös viimesijaisiin palveluihin. Lastensuojelun kentän viesti on se, että jälleen kerran lastensuojelu valmistautuu ottamaan vastaan lapset ja nuoret, joita muu järjestelmä ei ole onnistunut riittävästi tukemaan.

Monissa kunnissa jatkettiin myös koronan aikana lapsiperheiden kotipalvelun, perhesosiaalityön ja lastensuojelun palveluiden tuottamista lähityönä. Näillä ratkaisuilla on todennäköisesti onnistuttu ehkäisemään perheiden pahoinvointia. Monilla lastensuojelun perheillä on ollut kattava tukiverkosto koronasta huolimatta ja on mahdollista, että heitä on onnistuttu kannattelemaan varsin hyvin verrattuna perheisiin, joiden saama tuki on etäkontakteihin siirtyneiden toimijoiden vastuulla.

Miten perheet jaksavat?

Osa perheistä on selvinnyt korona-ajasta erittäin hyvin, ja osalle perheitä on kasaantunut paljon haasteita. Kun arjen sosiaaliset kontaktit ovat olleet vähäisiä, moni on kokenut yksinäisyyttä. Epävarmuus tulevasta on kuormittanut. Vähävaraisilla perheillä on ollut vaikeaa, samoin perheillä, joissa on sairautta tai erityisen tuen tarvetta. Lapsen koulupolulla pysyminen ja tukeminen on voinut aiheuttaa huolta. Samalla korona on tuonut myönteisiäkin asioita perheisiin: läsnäoloa, yhdessä tekemistä ja luovaa ongelmien ratkaisua.

Paineinen, uusi tilanne on tuonut esiin haasteita, jotka ovat olleet pinnan alla. Nekin vanhemmat, joilla asiat ovat muutoin olleet kunnossa, mutta joilla on esimerkiksi stressiä, uupumusta tai haasteita parisuhteessa, ovat voineet kokea jatkuvan yhdessäolon kuormittavaksi. ”Pitäisi jaksaa vain yksin” -ajatus on entistä kuormittavampi. Suomalaisten vanhempien suurin uupumusta aiheuttava tekijä on itselle asetetut korkeat vaatimukset ja täydellisyyden tavoittelu.

Tämä kaikki ei voi olla vaikuttamatta lapsiin. Vanhempien kokeman stressin on tutkimustenkin mukaan todettu vaikuttavan lapsiin monin eri tavoin. Koronaepidemian jälkihoidossa tulisi kiinnittää huomiota koko perheen hyvinvointiin.

Jotta koronatoimien aiheuttamat ongelmat voidaan korjata, tarvitaan sosiaalisia investointeja ja kuntiin taloudellisia resursseja sekä kattavat jälkihoidon suunnitelmat. Sosiaalipalveluihin on kertynyt runsaasti palveluvelkaa ja nyt on tehtävä toimet, että kantokyky kantaa.

Blogi on kirjoitettu yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton viestintätoimikunnan kanssa. Siihen kuuluu jäsenet seuraavista jäsenyhteisöistä: Barnavårdsföreningen, Ehjä ry., Espoon kaupunki, Kasper ry, Nuorten Ystävät, Osallisuuden aika ry., SOS-Lapsikylä, Talentia, Vantaan kaupunki sekä asiantuntijajäsen Turun yliopistosta.

PS: Eurochildin koskettavassa videossa (eurochild.org) kuvataan, millaisia vaikutuksia koronaepidemialla on ollut nuoriin maailman laajuisesti. Koronan vaikutusten tarkastelussa ja jälkihoidossa tulee huomioida laajasti kaikki lapset ja nuoret.