Kotitausta vaikuttaa lapsen elämään, mutta hyvinvointivaltio voi toimia myös mielen sisällä

Kun perheitä tukevat instituutiot sulkevat koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi äkisti ovensa, pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakenteet horjuvat. On eettisesti kestämätöntä ajatella, että jokainen lapsi olisi oman onnensa seppä. Resilienssi voi kuitenkin suojata iskuilta, muistuttaa vierailijablogissamme kirjoittava lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

“Siis luojan kiitos, mikään noista ei koske meidän perhettä!”

Olen kuullut tällaisen kommentin useasti esitellessäni vuonna 1997 Suomessa syntyneiden lasten rekisteritutkimusta[1]. Esityksen diassa kuvataan lasten taustalla olevien tekijöiden ja lastensuojelun sijaishuollon esiintyvyyttä. Kuva osoittaa, että perheen toimeentulovaikeudet, vanhempien mielenterveyden ongelmat, vanhempien avioero tai kuolema sekä vanhempien matala koulutustaso ovat yleisempiä lapsilla, jotka ovat olleet sijoitettuina kodin ulkopuolelle lastensuojelun toimesta.

Erot ovat merkittävät etenkin tarkasteltaessa eri taustatekijöiden kasautumista. Kun 56 prosenttia sijoituksen välttäneistä lapsista on vapaana kaikista kuormittavista tekijöistä, on vain 2,7 prosenttia pienenä sijaishuoltoon pitkäaikaisesti siirtyneistä lapsista säästynyt näiltä kaikilta. 11,6 prosenttia pienenä sijoitetuista lapsista on lähtöisin perheestä, jossa jokainen kuormittava tekijä – köyhyys, mielenterveyden ongelma, matala koulutus ja vanhempien ero tai kuolema – on realisoitunut. Kotona lapsuutensa viettäneistä lapsista vain 0,3 prosenttia on joutunut kamppailemaan näiden kaikkien taakkojen kanssa.

Tausta- ja ympäristötekijöiden vaikutusta lapsen elämään voidaan pehmentää

Tutkimusten mukaan vanhempien terveydellä, toimeentulolla, koulutuksella, asuinpaikalla, harrastuksilla ja jopa lapsen syntymäkuukaudella on väliä. Nämä tekijät vahvistavat tai heikentävät yksilön menestymisen mahdollisuuksia. On eettisesti kestämätöntä todeta, että ”jokainen on oman onnensa seppä”.

Viimeistään maailmanjärjestystä mylläävä koronavirus on osoittanut, ettei kaikkiin asioihin voi omilla toimillaan vaikuttaa. Tragediat voivat kohdata myös perheitä, jotka hihkaisevat helpottuneita olevansa turvassa. Sairaudet, tapaturmat, väkivalta ja päihdeongelmat eivät aina valikoi.

Tutkimusten tärkein viesti onkin, että tausta- ja ympäristötekijöiden vaikutuksia voidaan pehmentää. Tasa-arvoinen koulutus, laadukas terveydenhuolto ja riittävä sosiaaliturva ovat keinoja tasata taustatekijöitä. Perheet huomioiva työelämä, turvallinen kasvuympäristö sekä ihmisoikeuksia kunnioittava hallinto- ja oikeusjärjestelmä luovat perustan yhteiskunnalle, joka tukee vanhemmuutta ja kannattelee lapsiperheitä.

Tällaisessa ilmapiirissä hellä, kannustava ja myönteinen kasvatus on mahdollista. Sitä jokainen lapsi tarvitsee hyvän itsetunnon ja luottavaisen elämänasenteen evääksi.

Resilienssi on kuin mielen sisäinen hyvinvointivaltio

Tätä kirjoittaessani tulevaisuus näyttää sumealta. Kun perheitä tukevat instituutiot ovat äkisti sulkeneet ovensa, pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakenteet horjuvat.

On hyvä hetki muistuttaa ihmisen psyykkisestä palautumiskyvystä. Tämä resilienssi on kuin mielensisäinen hyvinvointivaltio – rakenne, joka pehmentää ulkoisia iskuja. Resilienssiä voi myös vahvistaa. Sosiaaliset suhteet, fyysisen terveyden vaaliminen, mielikuvaharjoitukset, muutoksen hyväksyminen ja tavoitteiden asettaminen ovat keinoja lisätä psyykeen joustoa.[2]

Yhdessä tukevien sosiaalisten rakenteiden kanssa psyykkinen palautumiskyky antaa valmiudet selviytyä pitkäaikaisestakin kuormituksesta. On tärkeää varmistaa, että jokainen lapsi saa nämä rakennustarpeet käyttöönsä.

[1]Tiina Ristikari, Markus Keski-Säntti, Elina Sutela, Pasi Haapakorva, Tomi Kiilakoski,  Elina Pekkarinen, Antti Kääriälä, Mikko Aaltonen, Tiina Huotari, Marko Merikukka,  Jarmo Salo, Aapo Juutinen, Anna Pesonen-Smith ja Mika Gissler (2018) Suomi lasten kasvuympäristönä. Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä. Helsinki: Psycohorts, Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto, Suomen Akatemia, THL.

[2] Hyviä resilienssiä lisääviä ohjeita ja lähteitä löytyy englanniksi American Psychological Association -seuran kotisivuilta sekä suomeksi mm. Suomen Mielenterveysseura ry:n kotisivuilta.

Elina Pekkarinen 

lapsiasiavaltuutettu 

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Kaikille eväät elämään -avustusohjelma vähentää eriarvoisuutta. Ohjelmassa on mukana 23 lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskentelevän järjestön kehittämishanketta ja Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi sen toteuttamista. Julkaisemme blogissamme ohjelman Eväät kaikille hyvään arkeen -kampanjaan liittyviä asiantuntijakirjoituksia. Kampanja tuo esiin lasten, nuorten ja perheiden kohtaamia eriarvoisuuden ilmiöitä ja hanketyössä niihin kehitettyjä ratkaisuja.   

#kaikilleeväätelämään #eväätarkeen