Kuka pitää huolta – ja ääntä – lasten, nuorten ja perheiden palveluista?

Kouluterveydenhuolto, vammaispalvelut, lastensuojelu, perhekeskus, mielenterveyspalvelut – aluevaaleissa valittavat valtuustot päättävät monista lasten hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Median uutisoinnissa painottuu kuitenkin terveyskeskusten sijainti ja vanhusten palvelut. Viestivätkö puolueet lasten ja perheiden asioista mediaa monipuolisemmin – ja mistä löytää lapsen oikeuksia puolustavan ehdokkaan?

Me Lastensuojelun Keskusliitossa laadimme aluevaaleja varten tavoiteohjelman, jonka avulla muistutamme ehdokkaita ja aikanaan valtuustoja siitä, mikä lasten ja perheiden näkökulmasta on tärkeää – ja toivomme tietysti, että kaikki puolueet jakavat tavoitteemme.

Puolueiden aluevaaliohjelmat eroavat laajuudeltaan niin paljon, ettei asetelma ole sisällölliselle vertailulle kovinkaan mielekäs. Osa ohjelmista on hyvinvointialueiden tehtäviin nähden varsin tiiviitä, osassa pituutta tuo sellaistenkin asioiden käsittely, joista hyvinvointialueilla ei päätetä. Minkään puolueen ohjelmasta ei löydy kaikkia tavoitteitamme, mutta lähes jokainen tavoitteistamme löytyy ainakin jonkun puolueen ohjelmasta.

Lapsen oikeuksien toteutumista tukevat toimintatavat

Lapsen oikeuksien toteutumista vahvistavat toimintatavat ovat pikkuhiljaa uineet puolueiden ohjelmiin. Päätösten lapsivaikutusten arviointi löytyy SDP:n, vihreiden ja kristillisdemokraattien ohjelmista, kahdella viimeksi mainitulla myös budjetin lapsenoikeusperustainen tarkastelu eli lapsibudjetointi. Vihreiden ohjelmassa esitetään lisäksi alueellisen lapsiasiakoordinaattorin toimen perustamista.

Lapsiperheiden palvelut verkostoiva perhekeskus (YouTube.com) on mainittu SDP:n, vihreiden, KD:n ja vasemmistoliiton ohjelmissa. Hyvinvointialueen asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon on huomioitu monessa ohjelmassa, mutta lasten ja nuorten ääni huomioidaan erikseen vain parissa.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistavat palvelut

Ohjelmissa puhutaan melko paljon palveluiden oikea-aikaisuudesta ja ennaltaehkäisyn merkitys esimerkiksi lastensuojelun raskaampien palveluiden tarpeen vähentämisessä tunnistetaan. Tästä varsin laajasta yksimielisyydestä huolimatta päätöksenteko on kuitenkin tähän asti usein ollut toisenlaista. Onni Westlund tarkastelee blogissaan aluevaaliohjelmien lastensuojelua koskevia kirjauksia (onniwestlund.fi).

Lastensuojelun Keskusliitto muistuttaa, että lastensuojelun asiakkaat ovat usein monin tavoin muita heikommassa asemassa. Ennaltaehkäisyn vahvistamisen lisäksi on aina huolehdittava siitä, että lastensuojelun sosiaalityön resursointi mahdollistaa eettisesti kestävän, lapsen oikeuksia kunnioittavan ja lapsen tarpeisiin vastaavan tuen tarjoamisen.

Mielenterveysteema ja oppilashuollon palvelut ovat ohjelmissa esillä niin laajasti, että äänestäjällä on lupa olettaa sen näkyvän tulevien valtuustojen päätöksenteossa riippumatta siitä, millainen kokoonpano valtuustoilla on. Nuorten itsensä jo vuosia sitten ehdottamat mielenterveystarkastukset ovat tavalla tai toisena muotoiltuna löytäneet tiensä muutamankin puolueen ohjelmaan.

Oikea-aikaisuuden lisäksi palveluissa on tunnistettava myös lasten moninaisuus ja perheiden monimuotoisuus. Näin huolehditaan siitä, että apu on paitsi oikea-aikaista, myös lapsen tai perheen näkökulmasta toimivaa. Ohjelmista löytyykin mainintoja esimerkiksi eri kieliryhmistä, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, vammaisista lapsista, esteettömyydestä, saavutettavuudesta, selkokielisyydestä sekä pienituloisista ihmisistä.

Järjestöjen rooli muistetaan ilahduttavasti kaikissa ohjelmissa. Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä sekä järjestöjen roolin tunnistamista palvelukokonaisuuden ja -polkujen rakentamisessa että järjestöjen toiminnan turvaamista. Järjestöillä on rooli sekä palveluiden tuottajina että laajemmin hyvinvoinnin edistäjinä esimerkiksi harrastustoiminnan, vapaaehtoistyön tai vertaisryhmien tarjoamisen muodossa.

Mistä löydän lapsen oikeuksia puolustavan ehdokkaan?

Entä ehdokkaat, puhuvatko he lasten ja perheiden asioista? Ylen vaalikoneessa (yle.fi) voi rajata ehdokkaita sen mukaan, mitä teemoja nämä kertovat ajavansa. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella lapset ja nuoret -teeman on vaalikoneessa valinnut 150 ehdokasta 542:sta. Terveydenhuolto-teeman on valinnut 290 ehdokasta. Toki lapset ja perheet käyttävät myös terveyspalveluita, mutta lasten oikeuksien näkökulmasta aluevaaleissa on kuitenkin kyse paljon enemmästä.

Lapsi- ja perhejärjestöjen Ääni lapselle -kampanja (somessa #ÄäniLapselle) tarjoaa aluevaaleissa materiaaleja, joiden avulla ehdokkaat voivat perehtyä lapsi- ja perhejärjestöjen tarjoamaan tietoon ja kertoa olevansa lapsen oikeuksien asialla. Äänestäjä taas voi muistuttaa lasten ja perheiden palveluiden tärkeydestä niitäkin ehdokkaita, jotka eivät ole valinneet sitä teemakseen.
Lasten oikeuksien näkökulmasta on tärkeää, että valittavilla valtuutetuilla on halu ymmärtää lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuus ja kehittää niitä eri toimijoiden yhteistyönä kaikenlaiset lapset ja perheet huomioiviksi. Valtuutetun ei tarvitse itse tietää kaikkea, kunhan huolehtii, että hyvinvointialueella otetaan käyttöön päätösten lapsivaikutusten arviointi – se auttaa tekemään viisaita ratkaisuja.

Toivon menestystä lapsen oikeuksia puolustaville ehdokkaille ja viisautta valittaville valtuutetuille.

Ira Custódio