Kenet haluaisit naapuriksesi?

Mitä eroa on alkoholiongelmista kärsivällä perheellä ja sateenkaariperheellä? No, arviolta sellaiset 61 prosenttiyksikköä. Tämä kävi ilmi, kun kartoitimme suomalaisille mieluisia naapureita eriarvoisuutta käsittelevässä asennemittauksessa. Toteutimme asennemittauksen Kaikille eväät elämään -avustusohjelmassa, jossa edistämme lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja torjumme ylisukupolvista syrjäytymistä.

Toteutimme syksyllä 2018 kyselyn Taloustutkimuksen kanssa. Halusimme selvittää, millaisia ennakkokäsityksiä suomalaisilla on eri väestöryhmiin liittyen. Lähestyimme asiaa melko suoralla, jopa hieman julkealla tavalla; kysyimme kenet vastaaja tahtoisi naapurikseen. Pyysimme vastaajaa poimimaan korkeintaan kolme mieleistä naapuria annetusta listasta.

Tarkalleen 891 vastaajaa poimi listasta ainakin yhden. Vain joka kymmenennelle siis ei kelpaa mikään listatuista ryhmistä (ks. kuva alla). Puolet vastaajista käytti kaikki kolme vaihtoehtoa.

Not in my backyard – or neighborhood 

Vähiten haluttu naapuriperhe oli perhe, jossa on alkoholiongelma. Alle joka kymmenes pitää alkoholiongelmaista perhettä mieluisena naapurina. Vain hieman vähemmän torjuntaa kohtaavat romaniperhe tai perhe, jonka jäsen on vapautunut vankilasta. Vankilasta vapautuneeseen ja alkoholiongelmaiseen perheeseen miehet suhtautuvat suopeammin kuin naiset.  

Mielenterveysongelmista kärsivä perhe ja lastensuojelun asiakasperhe valittiin useammin kuin romaniperhe. Jokainen näistä on naisille mieluisampi naapuri kuin miehille. Ero korostuu etenkin mielenterveysongelmien kohdalla. 

Tervetuloa naapuriin

Listan toisessa päässä on sateenkaariperhe, jonka kaikista vastaajista kaksi kolmesta valitsi naapurikseen. Kun mukaan lasketaan vain ylipäänsä jonkun naapuriperheen valinneet, osuus nousee kolmeen neljäsosaan. Nuorimmassa vastaajaryhmässä osuus on jo yli 90 % vastaajista. Vanhimmassa ikäryhmässä osuus on vastaavasti hieman yli 60 %. Sekin on paljon, mutta ikäryhmien välinen ero on merkittävä. 

Sateenkaariperheen jälkeen toiseksi mieluisin naapuri on Suomesta turvapaikan saanut maahanmuuttajaperhe, jonka puolet vastaajista poimi listasta.  

Ikä vaikuttaa asenteisiin

Mielenkiintoisin havainto naapurikysymyksessä on, että aika näyttää muuttavan joitain asenteita. Sateenkaariperheet ovat mieluisin naapuri kaiken ikäisten vastaajien mielestä, mutta niiden kohtaama torjunta vähenee sitä mukaa kun nuoret sukupolvet tulevat vanhojen tilalle. Turvapaikan saaneen perheen tilanne on hieman samankaltainen, mutta erot ikäryhmien välillä ovat huomattavasti pienempiä. Molemmat ryhmät ovat naisille mieleisimpiä naapureita kuin miehille.

Kaikkein torjutuimpien ryhmien kohdalla samanlaista ikäryhmittäistä eroa ei ole. Nuoret vastaajat poimivat niitä listallaan yhtä harvoin tai harvemmin kuin vanhemmat. Aika ei siis muuta kaikkia ennakkokäsityksiämme, vaikka joihinkin se näyttäisi vaikuttavan.

Mihin vastaaja ottaa kantaa?

Naapurikysymyksen sisältö voi tarkoittaa vastaajalle hänen luulojaan tai kokemuksiaan. Ehkä joku miettii ensisijaisesti asuma-alueen mainetta tai neliöhintoja. Eri ryhmien torjunnan ja hyväksynnän väliset erot ovat suuria, se on selvää.  

Tällaisessa tavassa kysyä asioita on omat ongelmansa, myös eettiset. Mietimmekin jonkin aikaa, voidaanko koko kysymystä sisällyttää asennemittaukseemme. Aloite kysymykseen tuli ohjelmahankkeeltamme, joka edustaa yhtä torjutuimmista ryhmistä. Se oli ratkaisevaa, kun teimme päätöksen kysymyksen sisällyttämisestä asennemittaukseen.   

Blogin tiedot perustuvat eriarvoisuutta vähentävän Kaikille eväät elämään -avustusohjelman Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn (n=1001, syksy 2018). Samaan aineistoon on viitattu mm. Juho Saaren selvityshenkilöraportissa. 

Tästä ja muista asennemittauksen teemoista kerromme tarkemmin maaliskuussa julkaistavassa raportissa.