Lapset ansaitsevat laadukasta sijaishuoltoa 

Laadukkaan sijaishuollon toimintaedellytykset on turvattava sekä koronakriisin keskellä että pitkällä tähtäimellä. Sijaishuollon kehittämisen on oltava kokonaisvaltaista ja jatkuvaa, koronaviruksesta huolimatta, ja sen vuoksi. Uusin politiikkasuositus esittää suosituksia laadukkaan sijaishuollon turvaamiseksi ja siihen on valikoitu viisi keskeisintä suositusta. 

Laadukkaan sijaishuollon toteuttaminen edellyttää, että 1) lapsen yksilölliset tarpeet huomioidaan koko sijaishuollon ajan ja tuki on kokonaisvaltaista, 2) lapsen oikeusturva ja osallisuus toteutuvat, 3) sijaishuollon arki on lapselle turvallista, 4) sijaishuoltoa kehitetään kokonaisvaltaisesti ja tutkittuun tietoon perustuen ja 5) lapsen vanhemmat ja läheisverkosto saavat tarvitsemansa tuen. Näitä suosituksia avataan tuoreessa politiikkasuosituksessa. 

Osa lapsista tulee jatkossakin tarvitsemaan sijaishuoltoa 

Lastensuojelun kansallisessa kehittämisessä on pitkään korostettu varhaiseen tukeen panostamisen merkitystä ja ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistamista. Painopisteen suuntaaminen ehkäiseviin palveluihin on inhimillisesti ja taloudellisesti perusteltua, mutta samanaikaisesti on välttämätöntä tunnistaa, että osa lapsista tulee jatkossakin tarvitsemaan sijaishuoltoa. Kodin ulkopuolisten sijoitusten määrät ovat kasvaneet vuosina 2017 ja 2018. Vuoden 2018 aikana sijoitettuna oli kaikkiaan 18 544 lasta ja nuorta.[i]  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan lastensuojelun asiakkaiden tilanteet ovat entistä vaikeampia ja ongelmat monitahoisempia, minkä voi olettaa heijastuvan myös sijaishuoltoon.[ii] Koronavirus ja poikkeusolot syventävät joidenkin perheiden ahdinkoa entisestään. Emme vielä tiedä, minkälaisia sosiaalisia vaikutuksia koronaviruksesta seuraa ajan kuluessa, mutta kriisitilanteissa moniin eri skenaarioihin on tarpeen varautua. On mahdollista, että tilanne heijastuu sijaishuollon tarpeen lisääntymiseen. Laadukkaan sijaishuollon toimintaedellytykset on turvattava sekä kriisissä että pitkällä tähtäimellä.

Kohti tutkimukseen perustuvaa ja sektorirajat ylittävää sijaishuoltoa

Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö kasvattaa entisestään tarvetta lisätä tutkimustietoon perustuvaa ymmärrystämme lasten ja perheiden tilanteesta ja siitä, mitä on vaikuttava sijaishuolto ja mitkä ovat ne mekanismit, jotka tuottavat muutoksia lasten ja perheiden elämäntilanteissa. Valtion vuoden 2020 lisätalousarvioon liitetylle sosiaalityön tutkimusta tukevalle valtion rahoitukselle on ilmeinen tarve. 

Sijaishuolto ei voi yksin vastata lapsen yksilökohtaiseen ja kokonaisvaltaiseen tuen tarpeeseen, sillä monella lapsella on sijaishuoltoon tullessaan paljon erityisen tuen tarpeita. On ensiarvoisen tärkeää, että moniammatillista yhteistyötä vahvistetaan, tarpeellisia rakenteellisia muutoksia edistetään myös poikkeustilanteessa ja eri sektorien yhteistyötä ja toimintakulttuuria ohjaa aidosti yksi yhteinen tavoite: lapsen etu. 

Lapsi tarvitsee turvallista ja ihmissuhdeperustaista sijaishuoltoa 

Huostaanotto on lastensuojelun viimesijainen toimenpide, jolla pyritään suojelemaan lasta ja turvaamaan lapselle suotuisia kasvu ja kehitys. Joillekin lapsille huostaanotto on ainoa ja paras mahdollinen vaihtoehto, mahdollisuus kääntää elämän suuntaa ja saada vakaa alku elämälle. Vähimmäisvaatimuksena on tällöin oltava, että sijaishuolto on turvallista ja lapsi on tietoinen oikeusturvakeinoistaan.  

Lapsen näkökulmasta laadukas sijaishuolto tarkoittaa sitä, että hänen ainutkertainen lapsuutensa tunnistetaan. Lapselle sijaishuolto on elettyä elämää, arkea jossain muualla kuin syntymävanhempien luona. Tällöin luottamukselliset ja pysyvät ihmissuhteet ovat lapselle kaikkein tärkein asia arjessa. Sijaishuollossa tulisi tavoitella tilannetta, jossa työtä on mahdollista tehdä riittävin resurssein, suunnitelmallisesti ja yksilölliset tarpeet huomioiden. 

Huostaanotto on voimassa toistaiseksi, mikä tarkoittaa, että lapsen ja vanhempien jälleenyhdistämiseen on oltava tukea tarjolla. Sijaishuolto koskettaa lapsen lisäksi hänen vanhempiaan, läheisverkostoaan, sijaisperhettä ja sijaishuoltoyksikössä eläviä muita lapsia. On tärkeää, että kaikki saavat tarvitsemansa tuen, sillä lapsen etu on aina, että hänelle tärkeät ihmiset voivat mahdollisimman hyvin. 

Vastuu sijoitettujen lasten hyvinvoinnista on painava 

Nyt jos koska on tarpeen huolehtia hauraassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnista. Kun yhteiskunta on ottanut lapsen huolenpidosta vastuun lapsen huostaanoton myötä, on tärkeää huolehtia siitä, että sijaishuolto on laadukasta ja laatua arvioidaan tutkimuksellisesti. On varmistuttava, että lapsi saa sijaishuollon aikana kaiken sen tuen, minkä hän kehityksessään tarvitsee. Sijaishuollon kehittämisen on oltava kokonaisvaltaista ja jatkuvaa, koronaviruksesta huolimatta, ja sen vuoksi.    

Lue politiikkasuositus kokonaisuudessaan: Laadukkaan sijaishuollon toimintaedellytykset on turvattava.pdf. 

1. [i] Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL), Lastensuojelun käsikirja: Lastensuojelun tilastoa. https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/toimijat-tyon-tuki-hallinto/lastensuojelu-ja-thl/lastensuojelun-tilastoa 
2. [ii] Heino, T. & Hyry, S. & Ikäheimo, S. & Kuronen, M. & Rajala, R. (2016) Lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syyt, taustat, palvelut ja kustannukset. HuosTa-hankkeen (2014–2015) päätulokset. Raportit 3/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-302-644-5.pdf?sequence=1