Lapset ja nuoret tulee huomioida nykyistä paremmin kaikissa ympäristö- ja ilmastotoimissa

Nuorten sukupolvien hyvinvointia edistävät järjestöt vaativat, että lasten ja nuorten hyvinvointi taataan tulevassa hallitusohjelmassa huomioimalla lasten ja nuorten ääni myös ympäristö- ja ilmastotoimissa. 

Kaikilla meillä on jonkinlainen luontosuhde, vaikka emme sitä aina tietoisesti ajattele. Monipuolinen luontosuhde kannustaa toimimaan ympäristön ja luonnon puolesta, luontosuhteen jatkuminen myös tuleville sukupolville on tärkeää. Paraikaa kulutamme luonnonvaroja ylittäen planeetan kantokyvyn. Heikkenevä ympäristön tila, luontokato, hiilinielujen riittämättömyys ja ilmastonmuutos eivät ole tulevaisuuden uhka vaan jo nyt keskuudessamme oleva kriisi.

2021 nuorisobarometrin (pdf) mukaan 75 % vastaajista koki surua luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä. Ei ole mikään ihme, jos ilmastonmuutos ahdistaa ja ympäristöhuoli nousee (ymparistoahdistus.fi) – niin lapsilla ja nuorilla kuin aikuisillakin. Se on itse asiassa valtavan tärkeä merkki välittämisestä ja viesti muutoksen tarpeesta. Nuorista 76 % ajattelee, että tuotantoa ja tavaroiden kulutusta tulee vähentää ympäristösyistä (Nuorisobarometri 2021, pdf). On aikuisten tehtävä mahdollistaa nämä muutokset.  On tärkeää, että myös lapset ja nuoret voivat tehdä konkreettisia tekoja kestävän tulevaisuuden hyväksi. Se vahvistaa toivon ilmapiiriä.

Lapsivaikutusten arviointi vahvemmin mukaan ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan

Lapsivaikutusten arviointi on olennainen osa tällä hallituskaudella laadittua kansallista lapsistrategiaa (lapsistrategia.fi). Lapsivaikutusten arviointi tuleekin ottaa systemaattisesti käyttöön myös ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan liittyvässä päätöksenteossa. Lisäksi lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet ympäristö- ja ilmastopolitiikassa on taattava. Tätä varten lapsi- ja nuorisojärjestöt ovat ehdottaneet lasten ja nuorten ilmasto- ja ympäristöneuvoston perustamista.

YK:n yleiskokous on tunnustanut oikeuden puhtaaseen ympäristöön ihmisoikeudeksi, ja YK:n lapsen oikeuksien komitea laatii parhaillaan yleiskommenttia lapsen oikeuksista ja ympäristöstä, painotuksena ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos vaarantaa lapsen oikeuksien toteutumisen monin tavoin. Ilmastokriisi uhkaa lasten terveyttä ja kehitystä ja monin paikoin maailmassa myös henkiinjäämistä – jo tällä hetkellä. Meillä on vastuu siitä, millaisen ympäristön tarjoamme tämän päivän ja tuleville sukupolville.

Ilmastonmuutos uhkaa pahiten globaalisti haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Lapsivaikutukset tulee huomioida entistä paremmin myös kansainvälisesti. Suomen tulee edistää sitä, että rikkaat maat sitoutuvat köyhimpien maiden sopeutumisrahoituksen reiluun kasvattamiseen.

Vaikuttamismahdollisuuksia tuettava monipuolisesti

Valtakunnallisten ilmaston- ja ympäristön suojelun toimien ohella Suomen tulee tukea jokaisen mahdollisuuksia vaikuttaa. On tärkeää vahvistaa järjestöjen sekä lasten ja nuorten omien yhteisöjen roolia omaehtoisessa ympäristötoiminnassa sekä lisätä tietoa vaikuttavasta ympäristötoiminnasta. Harrastukset monipuolistavat luontosuhdetta ja kannustavat kantamaan vastuuta ympäristöstä. Tälle toiminnalle on tärkeää taata riittävät resurssit ja rahoitus myös jatkossa.

Perheitä tulee tukea kestävien valintojen tekemisessä huomioiden sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden. Tämä tarkoittaa kestävän elämäntavan helpottamista asumisen, liikkumisen ja ravinnon osalta verotuksen, sääntelyn ja tiedon lisäämisen kautta. Samaan aikaan tulee huolehtia, että siirtymä kestävään yhteiskuntaan tapahtuu oikeudenmukaisesti, eikä esimerkiksi vähävaraisten lapsiperheiden tilanne heikkene entisestään.

Kestävyysmurrokseen päästään vain yhteisvoimin: kansallinen, alueellinen ja kuntataso voivat kantaa ylisukupolvisen vastuunsa. Luodaan lapsille ja nuorille paremmat mahdollisuudet kasvaa ja kukoistaa!

Nuorten sukupolvien hyvinvointia edistävät järjestöt vaativat, että lasten ja nuorten hyvinvointi taataan tulevassa hallitusohjelmassa:

• huomioimalla ilmastonmuutos ja luontokato päätöksenteossa ja varmistamalla, että Suomi saavuttaa v.2035 hiilineutraaliustavoitteensa
• tekemällä vastuullisia päätöksiä, jotka johtavat materiaalisen kulutuksen vähenemiseen ja henkisen hyvinvoinnin lisääntymiseen
• ottamalla lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi systemaattisesti osaksi ilmasto- ja ympäristöpäätöksentekoa
• ottamalla lapset ja nuoret mukaan näiden päätösten tekemiseen ja toimeenpanoon

Kirjoittajat:

• Elo Vanhanen, Allianssin nuorison luontodelegaatti,
• Kati Systä, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry,
• Hanna Rintala, Nyyti ry, Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke
• Emmi Pakkala, Pelastakaa Lapset ry,
• Minna Suihkonen, Suomen Unicef,
• Sonja Naalisvaara, Suomen Ylioppilaskuntien liitto,
• Laura Holmi, Lastensuojelun Keskusliitto