Lapsia tulee suojella itärajan sulkutoimista huolimatta
Lapsen oikeuksien viikolla ollaan tilanteessa, jossa hallitus suunnittelee Suomen itärajan sulkemista kokonaan. Nyt on tärkeää varmistaa, ettei Suomen ja Venäjän rajojen väliin jäävälle vyöhykkeelle jää lapsiperheitä ja muita haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.
Venäjän hybridivaikuttaminen Suomen itärajalla yllätti. Vielä enemmän pääsi yllättämään se, kuinka pian hallitus otti käyttöön rajavartiolain mahdollistamat poikkeukselliset toimet. Monet korostavat nyt suomalaisten turvallisuuden menevän kaiken muun yli, mutta eivät kerro, miten vastaanottokeskuksiin järjestelmällisesti ohjattavat turvapaikanhakijat ovat uhka suomalaisille.
Kukaan ei varmasti halua Puolan ja Valko-Venäjän välisen rajan tragedian tapahtuvan Suomen rajoilla. Suomi on oikeusvaltio, ja ainakin toistaiseksi pitää kiinni kansainvälisistä sopimuksista. Rajavartiolain (finlex.fi) muutos tehtiin viime vuonna kuitenkin kiireellä, ja oikeusoppineet (twitter.com) ovat kritisoineet sitä ja hallituksen sen perusteella nyt tekemiä päätöksiä. Yksi ongelma on, ettei laki ole riittävän tarkka siinä, milloin voidaan katsoa tilanne niin uhkaavaksi, että rajan ylityspaikkoja tai jopa koko raja voidaan sulkea. Ei ole määritelty, millainen määrä turvapaikanhakijoita tarvitaan sulkutoimien perusteeksi.
Nyt alle 300 rajan ylittäjää riitti, jotta toimiin ryhdyttiin. Tämä ei vielä millään tavalla uhkaa vastaanottojärjestelmän kapasiteettia.
Määrän sijaan perusteena on käytetty lakimuutoksessa (eduskunta.fi) sitä, että kyse on vieraan valtion tahallisesta vaikuttamisesta, jota tulee pyrkiä estämään jo alkuvaiheessa. Pelkkä epäily vakavasta uhasta riittää. Perusteluissa sanotaan kuitenkin myös, ettei toimia saisi tehdä enempää kuin on välttämätöntä, eli pääsyä turvapaikkamenettelyyn ei saa rajoittaa liikaa; ihmisillä tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus hakea turvapaikkaa. Haavoittuvassa asemassa olevien, kuten lasten, oikeusturvasta tulee pitää erityistä huolta.
Apulaisoikeuskansleri pysäytti hallituksen valmistelun koko rajan sulkemisesta toistaiseksi, todennäköisesti juuri siitä syystä, että tosiasiassa ihmisillä ei olisi mahdollisuutta siirtyä itärajalta esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentälle pyytämään kansainvälistä suojelua.
EU:n itärajan toimet ovat jo koituneet monen kohtaloksi
EU:n ulkorajoista Välimeri on siirtolaisille kuolettavin, mutta viime vuosina ihmisoikeusjärjestöt ovat paljastaneet hädänalaisten ihmisten raakaa kohtelua (ecre.org) itärajan tuntumassa.
Samaan aikaan, kun esimerkiksi Puola toivottaa ukrainalaiset pakolaiset laajasti tervetulleeksi, se käännyttää(ecre.org) muualta tulevia pois. Ihmisoikeusjärjestöt (amnesty.org) ovat raportoineet Valko-Venäjän työntävän siirtolaisia Puolan rajalle, jossa rajavartijat puolestaan puskevat ihmisiä takaisin. Rajaviranomaiset estivät viime vuonna yli 12 000 ihmisen pääsyn rajan yli Puolaan ja käännyttivät lähes 2 500 ihmistä pois maasta. Osa onnistuu pääsemään rajan yli, mutta Puolan puolella on vastassa vaikeakulkuinen metsä. Tämän vuoden kesään mennessä oli maastosta löydetty jo vähintään 45 nälkään ja kylmään kuollutta, ja monet epäilevät määrän olevan suurempi. Yle raportoi myös, että rajavartija oli ampunut syyrialaista nuorta miestä selkään.
Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n keväällä haastattelemat Valko-Venäjän rajan ylittäneet edustivat 40 kansallisuutta. He ovat ihmisiä, jotka ovat lähteneet kotimaastaan köyhyyden, sodan ja ihmisoikeusloukkauksien vuoksi. Valtaosa oli afganistanilaisia, jotka pakenivat Talibanin vainoa. Tulijat raportoivat surkeista oloista Valko-Venäjällä sekä väkivallasta rajalla.
Kun suojelua hakevien ruumiita alkoi löytyä metsästä, puolalaiset aktivoituivat auttamaan (yle.fi). Osa vapaaehtoisista on jättänyt työpaikkansa keskittyäkseen auttamistyöhön. Osa on tehnyt työtä jo vuosia, vaikka se on Puolassa laitonta (guardian.com).
Suomi ei saa hylätä lapsia rajavyöhykkeelle
Puolan kaltaiseen äärimmäiseen tilanteeseen suomalainen oikeusvaltio tuskin joutuu. Toistaiseksi tulijat ovat myös olleet terveitä nuoria miehiä. Mutta mitä teemme, kun saamme tietoa ensimmäisistä rajavyöhykkeelle jumiin jääneistä lapsiperheistä? Miten Suomi varmistaa, etteivät lapset palellu tai näe nälkää pyrkiessään Suomeen?
YK:n lapsen oikeuksien komitea on tuoreissa suosituksissaan (um.fi) Suomelle nostanut turvapaikanhakija-, pakolais- ja maahanmuuttajalasten asemaa voimakkaasti esiin, vaatinut heidän oikeuksiensa kunnioittamista ja kehottanut valtiota ryhtymään kiireellisiin toimenpiteisiin.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR kiittää huhtikuussa 2023 antamissaan suosituksissa (unhcr.org) Suomea sitoutumisesta pakolaisten suojeluun, mutta muistuttaa samalla velvoitteista: vaikka valtion suvereniteetti sallii maahantulon sääntelyn, kansainvälinen oikeus takaa kuitenkin oikeuden hakea ja saada kansainvälistä suojelua. Järjestö uskoo, että nämä kaksi tärkeää periaatetta eivät ole toisiaan poissulkevia.
Lapsen oikeus henkiinjäämiseen ja kehittymiseen on joka tapauksessa turvattava myös Suomen rajoilla.
Lue lisää aiheesta:
Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM
Kommentit (0)