Lasten ja nuorten on voitava jatkaa harrastamista ja koulunkäyntiä

Koronarajoitukset ovat osuneet erityisen rankasti lapsiin ja nuoriin. Ne ovat kuluneen puolentoista vuoden aikana heikentäneet lasten ja nuorten mielen hyvinvointia, lisänneet yksinäisyyden kokemuksia ja eriarvoisuutta. Olemmeko taas tilanteessa, jossa lapset ja nuoret maksavat suurimman hinnan koronan leviämisen rajoittamisesta?

Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki torstaina 12.8. päätöksen, jonka mukaisesti kokoontumisrajoitukset kiristyvät pääkaupunkiseudulla siten, että sisätiloissa järjestettäviin tilaisuuksiin voi osallistua enintään 25 henkilöä kahden metrin turvaväleillä ja ulkotiloissa enintään 50 henkilöä. Rajoitukset koskettavat myös lasten harrastustoimintaa ja käytännössä tekevät esimerkiksi joukkuelajien harrastamisen mahdottomaksi.

Lapsiin ja nuoriin on kohdistunut koko korona-ajan monenlaisia rajoituksia. Jo nyt tiedetään, että korona-aika on osaltaan heikentänyt lasten ja nuorten mielen hyvinvointia, lisännyt yksinäisyyttä sekä eriarvoisuuden kokemuksia. Lapset ja nuoret, jotka eivät syystä tai toisesta saa riittävästi tukea kotoa, kärsivät tehdyistä rajoituksista eniten. Moni nuori kokee, että on ollut korona-aikana yksin omien ajatustensa kanssa.

Lasten terveyden kulmakiviä ovat ravitsemus, liikunta, uni ja lepo. Harrastukset antavat lapsille ja nuorille sosiaalisia suhteita, mielekästä tekemistä vapaa-aikaan, lisäävät liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja ja torjuvat yksinäisyyttä. Harrastusten ja riittävän liikunnan puutteen seurauksena passiivisuus ja psyykkinen pahoinvointi lasten ja nuorten keskuudessa lisääntyvät, millä voi olla laajoja ja kauaskantoisia vaikutuksia koko yhteiskunnan tasolla, puhumattakaan yksittäisestä lapsesta. Jo nyt moni lapsi ja nuori on lopettanut harrastamisen ja lajiliitot raportoivat harrastajamäärien tipahtamisesta. Usein harrastuksen lopettavat juuri ne lapset, jotka tarvitsisivat sitä eniten.

Myös lasten ja nuorten oikeus lähiopetukseen tulee turvata, ja etäopetuksen tulisi aina olla vasta viimesijaisin keino. Joissain tilanteissa tautitilanne voi edellyttää kohdennettuja rajoitustoimenpiteitä, mutta kaikkia lapsia ja nuoria yhteisesti koskevia rajoituksia on vältettävä. Koulunkäynti poikkeusolosuhteissa on jatkunut jo kolme lukukautta, millä on ollut merkittäviä vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oppimiseen.

Rajoitusten lapsivaikutukset tulee arvioida huolella

Meidän on löydettävä keinot, joilla lapset ja nuoret voivat jatkaa sekä harrastamista että koulunkäyntiä, ja joilla voimme minimoida koronasta syntyvän sukupolvikokemuksen kielteiset vaikutukset. Lapset ja nuoret ovat joutuneet koko koronan ajan isojen rajoitusten kohteeksi, myös tilanteissa, joissa rajoitukset olisi tullut kohdentaa pikemminkin erityisesti aikuisväestöön.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus turvaa lapsen oikeuden kehittymiseen, läheisiin ihmissuhteisiin, osallistumiseen, koulutukseen, virkistäytymiseen, vapaa-aikaan ja leikkiin. Näihin oikeuksiin kajoaminen edellyttää aina huolellista lapsivaikutusten arviointia. Tämä velvoite koskee myös aluehallintoviranomaisia, kun he tekevät lapsiin ja nuoriin kohdistuvia rajoituksia.

Tehtävien rajoitusten vaikutuksia ei voi arvioida ainoastaan suhteessa nykyhetkeen. On tarkasteltava myös rajoitusten pitkäaikaisia vaikutuksia ja tuotava esiin vaihtoehtoisia tapoja ratkaista tilanne. Jos muut vaihtoehdot eivät ole mahdollisia, on perusteltava huolella, miksi ne eivät ole käytettävissä.

Tällä hetkellä olemme taas tilanteessa, jossa rajoitukset näyttävät kohdentuvan erityisen rankasti lapsiin ja nuoriin.

Hanna Heinonen ja Juuli Hurskainen