Lapsiperheiden tarpeet ja järjestöjen sekä seurakuntien tarjonta – kohtaavatko ne perhekeskuksissa?
Perhekeskuskehittäminen etenee vauhdikkaasti maakunnissa. Järjestöt ja seurakunnat ovat Perheet keskiöön! -hankkeen tukemana entistä vahvemmin mukana kehittämistyössä.
Parhaillaan määritellään kansallisia linjauksia tarvittavista yhteistyörakenteista ja käytännöistä, verkostoidaan palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi ja perustetaan yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja. Lisäksi verkostoidaan tehtävien toteuttamiseksi tarvittavat lapsiperheiden palvelut ja toiminnot toimivaksi kokonaisuudeksi ja perustetaan yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja. Järjestöjen ja seurakuntien toiminta nähdään selkeänä osana tulevaisuuden perhekeskuksia.
Huhtikuussa THL:n ja STM:n edustajat pyysivät kommentteja järjestöjen ja seurakuntin roolin kuvaukseen perhekeskuksissa: Miksi, mitä ja miten järjestöt ja seurakunnat ovat mukana perhekeskuksissa?
Kommentteja tuli runsaasti, ja niiden innoittamana paneudumme tässä tekstissä kysymykseen:
Miksi järjestöt ja seurakunnat ovat keskeinen osa perhekeskuksia? Mitä? ja miten? -kysymyksiin palaamme myöhemmin tämän kevään aikana
Vastaukset voi tiivistää kolmeen näkökulmaan:
- 1. Järjestöt ja seurakunnat tavoittavat toiminnallaan suuren määrän lapsiperheitä matalalla kynnyksellä
Kommenteissa nousi vahvasti esiin järjestölähtöisen toiminnan pitkä ja vahva historia. Yhteydet lapsiin ja lapsiperheisiin ovat jo olemassa, ja toiminta perustuu matalaan kynnykseen, ammatilliseen apuun ja vapaaehtoisuuteen. Järjestölähtöisen toiminnan vahvuus on myös arvopohjasta kumpuava halu kohdata ja auttaa ihmisiä selviämään arjestaan ja elämän vaikeuksista. Ajatellaan, että toimijat ovat perhettä varten: ”Tulit juuri oikeaan paikkaan.”
Järjestöihin on myös helppo ottaa yhteyttä. Joillekin perheille on helpompi hakea apua ei-viranomaistaholta. Mukanaolo esimerkiksi perhekerhoissa ei leimaa, ja avoimeen toimintaan voi tulla silloin kun pääsee – tarkkoja kellonaikoja tai vastaanottoaikoja ei ole.
- 2. Järjestöt ja seurakunnat tarjoavat perheiden tarpeiden mukaista toimintaa ja tukea sekä monipuolistavat palveluja
Järjestöjen ja seurakuntien ehdoton vahvuus on mahdollisuus reagoida nopeasti ja joustavasti sekä kehittää toimintaansa lasten, nuorten ja vanhempien tarpeita vastaavaksi.
Toiminta koostuu kaikki perheet tavoittavasta edistävästä työstä aina haastavissa elämäntilanteissa elävien perheiden auttamiseen. Siten ne täydentävät ja monipuolistavat perheiden tukea perhekeskuksissa. Järjestölähtöinen osaaminen perustuu vahvaan moniammatilliseen asiantuntijuuteen. Lisäarvoa syntyy arkisessa ympäristössä kohtaamisista ja jaetusta asiantuntijuudesta. Järjestöjen toiminta ei ole ”vain palveluja” vaan enempi juuri kansalaisuuden vahvistamista, yhteisöllisyyden vahvistamista jne.
3. Järjestöjen kautta perheet saavat vaikuttaa, antaa palautetta ja kehittää perhekeskuksen palveluja
Järjestöjen koetaan olevan avainasemassa lasten, nuorten ja vanhempien äänen kuuluviin saamisessa, sillä järjestöjen toiminnalla pyritään vahvistamaan heidän osallisuutta ja toimijuutta kansalaisina. Yksi tapa vaikuttaa perhekeskusten toimintaan on ottaa perheet mukaan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen, arvointintiin ja kehittämiseen.
Palautteen kerääminen ei riitä, sen pohjalta pitää myös kehittää toimintaa ja mielellään yhdessä perheiden kanssa. Sitä kautta syntyy perhekeskustoimintaa, joka vastaa perheiden tarpeisiin. Järjestöillä on tarjolla perhekeskusten käyttöön runsaasti keinoja ja tapoja lisätä vaikuttamismahdollisuuksia.
Perhekeskuksella tarkoitetaan
- lähipalvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät palvelut sekä varhaisen tuen ja hoidon.
- uutta tapaa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja sovittaa ne yhteen synergiaetuja tuottavasti ja lapsi- ja perhelähtöisesti siten, että jokainen lapsi ja perhe saisi tarvitsemansa tuen ja avun.
- rakennetta maakuntien sote-palveluiden, kuntien järjestämien palveluiden sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnan yhteensovittamiseksi sote-uudistuksessa. (STM, OKM ja THL 2018)
Kommentit (0)