Lapsivaikutusten arvioinnilla kohti laadukkaampaa lainvalmistelua – hyviä esimerkkejä ja opettavaisia kokemuksia
Yhteiskunta muuttuu lakiesitys kerrallaan. Lainsäädännön lapsivaikutusten arvioinnilla voidaan varmistaa, että muutoksen suunta on oikea: kohti lapsen oikeuksien parempaa toteutumista. Menneiltä vuosilta on jo olemassa useita rohkaisevia esimerkkejä hyvästä lapsivaikutusten arvioinnista. Joskus lapsinäkökulma unohtuu, mutta toimintaa onnistutaan korjaamaan.
On vain harvoja asioita, jotka eivät vaikuta lapsiin ja nuoriin. Vai onko niitä yhtään? Lasten ja nuorten kuulemiset sekä lapsivaikutusten arviointi antavat arvokasta tietoa lainvalmistelun pohjaksi — myös asioissa, joita ei heti mielletä lapsiväestön kannalta keskeiseksi. Esimerkkinä tästä mainittakoon Ympäristöministeriön toteuttaman nuorten kuuleminen (ym.fi) ”Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategia ja toimintaohjelman” valmistelun yhteydessä. Ympäristöä koskevat kysymykset ovat lapsille ja nuorille tärkeitä, vaikka niissä ei ole suoraan kyse lasten, nuorten ja perheiden palveluista tai etuuksista.
Lapsivaikutusten arviointi (LAVA) on osa vaikutusten ennakkoarvioinnin (EVA) kokonaisuutta. Lainsäädännön ennakkoarvioinnilla on tarkoitus varmistaa, että lakimuutoksella saadaan aikaan toivottuja myönteisiä vaikutuksia ja ei-toivottuja kielteisiä vaikutuksia voidaan torjua tai minimoida. Lapsivaikutusten arvioinnilla siis selvitetään, millaisia hyötyjä tai haittoja kyseiseltä lakimuutokselta odotetaan kohdistuvan lapsiin. Lapsivaikutusten arvioinnilla on myös kansainvälinen ulottuvuutensa. Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa (lapsenoikeudet.fi) huomioimaan ensisijaisesti lapsen edun kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. Lapsivaikutusten arviointi on työkalu lapsen edun arviointiin kunkin lakiesityksen kohdalla.
Laadukkaassa lapsivaikutusten arvioinnissa huomioidaan lapsen oikeudet kokonaisuutena ja tunnistetaan, että vaikutukset voivat olla eri lapsiryhmien kohdalla erilaisia. Kansallisen lapsistrategian myötä on laadittu käsikirja (julkaisut.valtioneuvosto.fi) ja koulutus (eoppiva.fi), jotka antavat lainvalmistelijoille apua lapsiin kohdistuvien vaikutusten tunnistamiseen ja arviointiin.
Joskus valtionhallinnossa ja lainvalmistelussa on totuttuja toimintatapoja ja sokeita pisteitä, joiden vuoksi lapsenoikeusnäkökulma uhkaa unohtua.
Joskus valtionhallinnossa ja lainvalmistelussa on totuttuja toimintatapoja ja sokeita pisteitä, joiden vuoksi lapsenoikeusnäkökulma uhkaa unohtua. Esimerkkinä tästä voi mainita perhevapaita koskevan lainvalmistelun, joka on perhe-etuuksien rahoituspohjasta johtuen totuttu tekemään kolmikantaisesti ja työelämälähtöisesti. Lapsinäkökulman tulisi kuitenkin näin selkeästi lapsiin vaikuttavassa kokonaisuudessa olla itsestään selvästi mukana aivan valmistelun alusta lähtien. Lapsivaikutusten arviointia tulisi tehdä tämänkaltaisissa uudistuksissa pitkin matkaa.
Korjausliikkeitä voi ja kannattaa tehdä
Lapsinäkökulma oli vaarassa jäädä puuttumaan myös meneillään olevasta sosiaaliturvakomitean työstä (stm.fi), mutta ongelma korjattiin saadun palautteen pohjalta työn edetessä. Lapsen sosiaaliturva järjestyy Suomessa perheen sosiaaliturvan kautta. Jo järjestämistavasta johtuen lapsiväestön asema on otettava erityisen huomion kohteeksi, jotta se ei unohdu. Sosiaaliturvakomitea perusti määräaikaisen Lasten ja perheiden sosiaaliturva ja palvelut -työryhmän ja syksyllä 2022 toteutettiin nuorten kuuleminen (stm.fi). Kyseisen kuulemisen toteutus toimii erinomaisena esimerkkinä vaikeasti lähestyttävän aiheen käsittelystä nuorten kanssa niin, että nuoret tulevat oikeasti kuulluiksi ja että kuulemisesta saadaan keskeistä tietoa uudistuksen jatkotyöskentelyyn. Kuulemisen toteuttivat sosiaali- ja terveysministeriön tilauksesta Nuorten Akatemia ja Lastensuojelun Keskusliitto. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on hapuilevasta alustaan huolimatta kehittymässä malliesimerkiksi laadukkaasta lapsivaikutusten arvioinnista. Toimintaa siis voi ja kannattaa parantaa.
Lapsivaikutusten arviointiin kuuluu lasten ja nuorten näkökulmien selvittäminen, johon löytyy Suomessa sekä koulutusta että osaamista. Lapsi- ja perhejärjestöt tukevat tässä mielellään lainvalmistelua, kuten sosiaaliturvauudistuksessa tapahtui.
Huolellisesti tehty vaikutusten arviointi näkyy myös laadukkaampina pykäläesityksinä.
Huolellisesti tehty lapsivaikutusten arviointi lain esitöissä tarkoittaa lapsen edun tarkastelua eri näkökulmista ja eri alaotsikoiden alla. Esimerkkinä monipuolisesta lapsivaikutusten arvioinnista toimii hallituksen esitys vammaispalvelulaiksi (eduskunta.fi). Lapsivaikutusten arviointi oli toteutettu ensinnäkin kahden erillisen alaotsikon alla: ”Vaikutus lapsiin, nuoriin ja perheisiin” ja ”Oikeudelliset lapsivaikutukset”. Tämän lisäksi lapsivaikutusten arviointi oli läpileikkaavana periaatteena eri vaikutusarviointien alla. Erityisen vahvasti arvioinnissa oli huomioitu nuoret ja perheet. Huolellisesti tehty vaikutusten arviointi näkyy myös laadukkaampina pykäläesityksinä. Huolellisesta vaikutusarviosta huolimatta esitykseen jäi vielä korjattavaa. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa kiinnitettiin huomiota, että lapsen oikeuksien turvaamiseksi on keskeistä lisätä muutama kirjaus koskien lapsen asumista kodin ulkopuolella. Arviointia tulee tehdä pitkin matkaa ja korjata esitystä esille tulleiden puutteiden osalta, jopa vielä eduskuntakäsittelyn yhteydessä.
Arvioinnista päätöksentekoon
Aina hyväkään lapsivaikutusten arviointi ei saa päätöksenteossa sille kuuluvaa painoarvoa. Tämä saattaa johtaa lapsenoikeusnäkökulman sivuuttamiseen tai epäjohdonmukaiseen päätöksentekoon. Eduskunnan käsittelyssä oleva esitys translaiksi (eduskunta.fi) on esimerkki ensimmäisestä, taannoinen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen (finlex.fi) jälkimmäisestä. Translain kohdalla lapsivaikutusten arviointi kyllä tehtiin, mutta lasten asema rajattiin päätöksenteossa käsittelyn ulkopuolelle. Säästöjä tavoitellut esitys subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksesta taas oli epäjohdonmukainen, sillä esityksessä päädyttiin vaikutusarviointien vastaiseen päätökseen. Arvioissa muun muassa todettiin, että juuri varhaiskasvatus on palvelu, joka vähentää korjaavien palvelujen tarvetta ja siten pidemmällä aikavälillä tuo säästöjä. Onneksi tämän lakimuutoksen elinkaari jäi lyhyeksi.
Uskallamme olla toiveikkaita, sillä kuten edellä kuvatut esimerkit osoittavat, osaamista lapsivaikutusten arviointiin kyllä on. Lapsivaikutusten arvioinnin tärkeys on myös tunnistettu kaikissa hallitusohjelmista vuodesta 2007 lähtien. Ja juuri nyt me iloitsemme jokaisesta eduskuntavaaliehdokkaasta, joka sitoutuu Ääni lapselle -ehdokkaaksi ja lupautuu samalla muistamaan lapsivaikutusten arvioinnin päätöksenteossa. Päätösten lapsivaikutusten arviointiin on olemassa koulutusta ja ohjeita – ja myös hyviä esimerkkejä. Nyt on huolehdittava, että lapsivaikutusten arviointi saa päätöksenteossa sille kuuluvan painoarvon.
Kommentit (0)