Lasten tulevaisuus rakennetaan yhdessä

Kansallinen lapsistrategia on askeleen lähempänä. Parlamentaarinen jatkotyöskentely varmistaa, että tavoitteet ovat yhteisiä eivätkä toimenpiteet jää yhden hallituskauden mittaisiksi. Vahva oikeusperusta nivoo strategian toimeenpanon YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen raportointiin.

Tiistaina julkaistiin pohjatyö kansallisen lapsistrategian laatimista varten. Tavoitteena on luoda hallituskaudet ylittävä, systeeminen ja parlamentaarinen lapsistrategia vuoteen 2040. Askel on tärkeä, sillä lapsi- ja perhepolitiikka on ollut pirstaloitunutta eikä esimerkiksi eri päätösten yhteisvaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumisen ole riittävästi arvioitu. Lastensuojelun Keskusliitto on jo pitkään peräänkuuluttanut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen varaan rakentuvaa, pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista lapsipolitiikkaa. Lapsistrategia ja sitä hallituskausittain konkretisoiva toimeenpano-ohjelma on keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Laskeva syntyvyys on lisännyt keskustelua lasten ja perheen hyvinvoinnista

Lapsijärjestöjen ja lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyön lisäksi myös laskeva syntyvyys on voimistanut keskustelua lasten ja perheiden hyvinvoinnista. Syntyvyystilastot ja huoli kestävyysvajeesta kertovat, millaisessa yhteiskunnassa ratkaisuja lasten oikeuksien toteutumiseksi etsitään. Nämä näkökulmat ovat vahvasti mukana raportissa. Niiden ratkaiseminen ei olekaan lapsenoikeusnäkökulmalle vastakkainen tavoite, vaan rinnakkainen. On kuitenkin muistettava, että lapsia koskevassa päätöksenteossa ensisijaisena harkintaperusteena on oltava lapsen etu – näin varmistetaan lasten kaikkien oikeuksien toteutuminen. Lapsivaikutusten arviointi on samalla keino arvioida myös lapsistrategian tavoitteiden toteutumista: päätöksiä voidaan tarkastella strategiassa asetettuja tavoitteita vasten.

Lapsistrategian valmistelussa on synnytetty Lapsen aika -skenaario. Se on kuvaus tavoitetilasta, jossa lapsilähtöinen, lapsenoikeusperustainen ajattelu on sisäistetty kaikkialla yhteiskunnassa. Lapsen oikeudet voidaan jakaa ”kolmen p:n” mukaan suojeluun (engl. protection), osallisuuteen (participation) sekä osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision). Tarkastelemme tässä lapsistrategian pohjatyötä näiden kolmen ulottuvuuden kautta.

Lapsen aika -skenaariossa lapsen suojelu tulee näkyväksi erityisesti turvallisuuden kautta: lapset saavat elää turvallisessa kasvuympäristössä, kasvaa ja varttua suojassa väkivallalta tai kiusaamiselta. Osa lapsista kohtaa turvallisuuden näkökulmasta enemmän riskejä ja näille lapsille on tärkeää turvata heidän suojelunsa varmistava apu ja tuki. Turvallisuutta tukevat palvelut on tuotava lähelle lasta ja perhettä.

Lasten ja perheiden osallisuutta on strategian pohjatyössä tarkasteltu kuulluksi tulemisena, yhteisöllisyytenä ja omana itsenä hyväksytyksi tulemisena. Pohjatyössä tuodaan esiin myös syrjinnän ja yksinäisyyden osallisuutta nakertava vaikutus. On ensiarvoisen tärkeää, että haavoittuvassa asemassa tai syrjinnän vaarassa olevien lasten oma ääni kuuluu jatkotyöstössä vahvasti – näin varmistetaan toimeenpano-ohjelmaan valittavien keinojen vaikuttavuus.

Osuus yhteiskunnan voimavaroista tarkoittaa lapsille ja perheille suunnattuja palveluja ja tulonsiirtoja. Näiden tulee muodostaa johdonmukainen kokonaisuus, jossa huomioidaan lasten ja perheiden moninaisuus. Lapsiperheiden riittävä toimeentulo on turvattava ja palvelujen tulee olla vaikuttavia. Lapsibudjetointi on strategian ohella toinen tärkeä työkalu, jonka avulla voidaan varmistaa, että lapsiin kohdistetut resurssit käytetään sekä oikeudenmukaisesti että tehokkaasti.

Lapsistrategia on keino lapsen oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien tulee näkyä lopullisessa strategiassa sekä päämäärinä että läpileikkaavina toimintaperiaatteina. Yhdenvertaisuuden, lapsen edun ja osallisuuden on toteuduttava sekä tavoitteissa, toimenpiteissä että lopulta strategian onnistumisen arvioinnissa. Tämä tapahtuu luontevasti nivomalla strategia ja sen toimeenpano-ohjelma lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointiin.

Lapsi- ja perhemyönteinen Suomi on arvokas sekä välttämätön päämäärä. On syytä kiittää työryhmää pohjatyön tekemisestä. Samalla vetoamme tulevaan eduskuntaan ja hallitukseen: tehkää lapsistrategiasta yhteisen, pitkäjänteisen politiikan ja johdonmukaisen päätöksenteon työkalu. Koska lapset ovat tärkeintä, mitä meillä on.

Interaktiivinen visualisointi: lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta>>