Lastensuojelutilastot paljastavat palvelujärjestelmän puutteet

Palvelujärjestelmää on syytä tarkastella ja vahvistaa kokonaisuutena, jotta voimme luoda lapsia ja perheitä kannattelevan turvaverkon. Puutteet perus- ja ehkäisevissä palveluissa heijastuvat korjaavien palveluiden tarpeen kasvuun, kuten lastensuojeluun. Lastensuojeluilmoitusten ja kiireellisten sijoitusten määrän kasvu, joka näkyy erityisesti nuorten kohdalla, kertoo siitä, ettemme kykene auttamaan lapsia ja perheitä riittävästi ja oikea-aikaisesti. Hallituksen kaavailemat leikkaukset mm. sosiaalipalveluihin todennäköisesti vain pahentavat lastensuojelun kriisiä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi vuoden 2023 lastensuojelutilastot toukokuun alussa. Tilastojen mukaan kiireelliset sijoitukset lisääntyivät kahdeksan prosenttia vuodesta 2022. Kiireellisessä sijoituksessa on kyse tilanteesta, jossa alaikäinen on sellaisessa välittömässä vaarassa, että lastensuojelun on reagoitava heti. Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut edellisvuodesta 15 %. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 4 %.

Nuorten osuus korostuu

Nuorten osuus niin lastensuojeluilmoituksissa kuin kiireellisissä sijoituksissa on merkittävä. Aikaisempien vuosien tapaan ilmoitusten kohteena olleiden lasten määrä on kasvanut eniten 13–15-vuotiaiden ikäryhmässä. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin niin ikään eniten nuorten kohdalla; ikävuosittain tarkasteltuna kiireellisesti sijoitettiin eniten 14–16-vuotiaita.

Mitä voisimme tehdä muuttaaksemme kurssia? Tilastoista on mahdollista tehdä monia eri tulkintoja. Yksi niistä on se, miten palvelut voisivat nykyistä paremmin kannatella lapsia, perheitä, ja erityisesti nuoria.

Autammeko riittävän ajoissa?

Toisinaan vanhempien tai perheiden elämäntilanteeseen liittyvät haasteet näkyvät hyvin selkeästi jo pienen lapsen käyttäytymisessä tai olemuksessa, mutta eivät aina. Haitalliset elinolot varhaislapsuudessa näkyvät joskus viiveellä, esimerkiksi erilaisin käytös-, päihde- tai mielenterveysongelmien muodossa vasta nuoruusiässä. Perheessä ehtii tapahtua paljon, ennen kuin ongelmat tulevat esiin tai ennen kuin tilanteeseen reagoidaan.

Huomiota tulisikin kiinnittää pikkulapsiperheiden tukemiseen. Tällöin perheiden ongelmien muuttuminen yhä haastavammaksi voitaisiin parhaimmassa tapauksessa ehkäistä eikä kalliiden korjaavien palveluiden tarvetta synny.

Vaikuttavinta tuki on silloin, kun sen saa matalalla kynnyksellä ja jo peruspalveluiden piirissä. Riittävä apu ei aina tarkoita suuria interventioita, vaan sitä, että lapselle tai perheelle tuttu taho peruspalveluissa pysähtyy hetkeksi näkemään ja kuulemaan tilanteen.

Nuoret tarvitsevat monialaista tukea ja joustavia palveluita

Nuorten hyvinvointia kannattelevat perheen lisäksi muun muassa kaverisuhteet, nuorisopalvelut sekä koulu- ja harrastusmaailma. Lähiyhteisöt ovat merkittävässä roolissa syrjäytymisen ehkäisemisessä ja parhaiten nuorta pystytään tukemaan silloin, kun eri toimijoiden välille saadaan luotua toimivia yhteistyön tapoja.

On tärkeää, että koulussa tunnistetaan tilanne, jolloin nuoresta on syytä tehdä lastensuojeluilmoitus. Sen lisäksi koulun monialaisella tuella voidaan potentiaalisesti ehkäistä tilanteita siten, ettei viimesijaisia palveluita tarvita. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta yksi hyvä esimerkki on Espoon Juvanpuiston kokeilu (hs.fi). Kyseiseen espoolaiseen yhtenäiskouluun palkattiin kaksi yhteisöohjaajaa, joiden tehtävänä oli olla koulussa lapsia varten, tukea ja auttaa heitä arkisissa asioissa ja arjen solmukohdissa.

Toimivien arjen lähiyhteisöjen lisäksi on pidettävä huoli siitä, että nuorille on tarjolla esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluita silloin, kun he niitä tarvitsevat. Tällä hetkellä palveluiden tarjonnassa ja saavutettavuudessa on suurta alueellista vaihtelua. Palveluiden pitäisi olla joustavasti saatavilla. Lähetteiden odottaminen ja joustamattomat vastaanottoajat saattavat heikentää palveluun sitoutumista. Lisäksi palveluiden piiriin hakeutumista haastaa palveluiden pirstaleisuus sekä siitä johtuva epätietoisuus olemassa olevista palveluista.

Suunnitelmallista perhesosiaalityötä ja lastensuojelua

Huomioita tulisi kiinnittää myös perhesosiaalityön ja lastensuojelun nykyisiin rakenteisiin, resursseihin ja toimintakäytäntöihin, jotta pystymme auttamaan lapsia ja perheitä oikealla tavalla.

Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® lokakuussa 2023 ammattilaisilta kerättyjen näkemysten mukaan perhesosiaalityö sekä lastensuojelu olisivat parhaimmillaan suunnitelmallista ja kohtaavaa työskentelyä, jossa lapsen ja perheen asioille olisi aidosti aikaa. Sen ei tulisi olla kriisiluontoista tulipalojen sammuttelua, kuten sen nykyisellään liian usein koetaan olevan. Ammattilaiset nostivat esiin, että tällä hetkellä perhesosiaalityö on laajasti ylikuormittuneessa tilassa ja perhesosiaalityön ja lastensuojelun välille on muodostunut pullonkaula. Tällaisessa tilanteessa tuki kummassakaan palvelussa tuskin on vaikuttavaa.

Samassa kyselyssä jotkut ammattilaiset toivoivat yhä enemmän pitkäjänteisyyttä lastensuojelun toimintakäytäntöihin. Kokemusasiantuntijat muistuttavat, että apu voi tuntua avulta silloinkin, kun sen tavoitteena ei ole aktiivinen muutostyö vaan inhimillinen kuuntelu ja kannattelu. Ehkä kiireellisten sijoitusten määrän kasvu kertoo myös siitä, ettei perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa kyetä pysähtymään avun tarpeen äärelle silloin kuin pitäisi.

Vaikuttavan lastensuojelun toimintaedellytyksiä pohditaan lisää Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® 8–9.10.2024. Ilmoittaudu mukaan!

Tule myös 30.5.2024 Lastensuojelun Keskusliiton ja SOILA-koordinaatiohankkeen järjestämään kansainväliseen seminaariin kuulemaan ja keskustelemaan lastensuojelujärjestelmien uudistamisesta ja vanhempien osallisuudesta.