Menestyvä kunta ei unohda lasta
Perhe on lähdössä reissuun ja vanhemmat pakkaavat kassit, korit ja nyssäkät huolellisesti autoon. Viimein auto starttaa ja kaartaa isommalle tielle. Huhhuh. Hyvä, että päästiin liikkeelle. Ensimmäisissä liikennevaloissa toiselle vanhemmista iskee tunne, että jotain puuttuu. Ai niin, ne lapset!
Onko tuttu tilanne? Tuskin. Vastuu lapsista pitää heidät matkassa mukana. Usein he ovat mukana jo matkan suunnittelussa tai vähintään vanhempien ajatuksissa valintoja ohjaavana tekijänä. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa lapset usein unohtuvat matkasta. Vanhempiensa tavoin myös lapset ovat kuntalaisia ja kansalaisia oikeuksineen. Lisäksi heitä koskettavat universaalit lasten oikeudet. Lapset eivät voi äänestää, asettua ehdolle tai työskennellä viranhaltijoina, joten heidän oikeuksistaan huolehtiminen on aikuisten vastuulla. Kunnallishallinnossa on vaikea keksiä päätöstä, joka ei jollain tavalla vaikuttaisi heidän arjen hyvinvointiinsa ja turvallisuuteensa.
Lapsia voidaan kyllä kuulla päätöksenteossa. Esimerkiksi Tampereella on saatu hyviä kokemuksia lastenparlamentista. Lasten kuulemisen ja osallistamisen lisäksi tarvitaan menetelmiä ja rakenteita, jotka vaikuttavat päätöksenteon ytimessä. Lapsibudjetointi sekä päätösten lapsivaikutusten arviointi ovat keinoja tuoda lapsen oikeudet päätöksenteon arkeen. Erilaisia toimivia malleja on jo kehitetty, joten pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, ellei välttämättä tahdo.
Vaikutusarviot ovat tiedolla johtamista
Lapsivaikutusten arviointi kuuluu tiedolla johtamisen menetelmiin ja on yksi tapa tehdä ennakoivaa vaikutusten arviointia (EVA) päätöksistä. Hyvin tehdyssä vaikutusarviossa huomioidaan myös erillisistä päätöksistä syntyvät kumuloituvat yhteisvaikutukset tiettyihin ihmisryhmiin. Arvioinnin päämääränä on turvata ja valvoa joko tietyn lapsiryhmän tai kaikkien lasten edun toteutuminen.
Lapsibudjetoinnilla tarkoitetaan talousarvion lapsivaikutusten hallinto- ja toimialat ylittävää kokonaisarviointia. Kehitetyistä malleista mainittakoon esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan liikennevalomalli, jossa lasten ja perheiden palvelujen kustannuksia tarkastellaan jaottelemalla ne matalan kynnyksen, erityistason ja vaativan tason palveluihin. Tavoitteena on lisätä matalan kynnyksen ja perustason ”vihreitä” palveluja niin, että vaativan tason ”punaisten” palvelujen kysyntä vähenee. Toisena mainintana SIB (Social Impact Bond), jossa panostukset lasten ja perheiden hyvinvointiin nähdään vaikuttavuusinvestointeina. Useat kunnat ovat lähtemässä mukaan SIB-malliin.
Ketkä päättävät kuntien menestyjät ja häviäjät?
”Taasko lisää byrokratiaa ja hankaluutta? Tässä ollaan muutenkin tiukoilla!” moni miettii. Mistä löytää motivaatio lapsiystävällisten käytäntöjen edistämiseen omassa kunnassa? Muuttoliiketutkija, VTT Timo Aron mukaan suomalaiset muuttavat vuosittain 900 000 kertaa. Muutoista kolmannes tapahtuu asuinkunnasta toiseen. Suurin muuttajaryhmä ovat nuoret ja nuoret aikuiset, eli he päättävät siitä, mitkä alueet menestyvät ja mitkä kuihtuvat. Lapsiperheiden arjen sujuvuus on merkittävä vetovoimatekijä tulevaisuuden kasvukunnissa. Lapsiperheiden palveluiden laadussa on kyse kunnan elinvoimasta, veto- ja pitovoimasta. Lapsivaikutusten arvioinnilla ja lapsibudjetoinnilla tehdään näkyväksi se, lisäävätkö vai vähentävätkö kaavaillut päätökset lasten ja perheiden hyvinvointia ja käytetäänkö varat tehokkaalla tavalla. Tietopohjainen analyysi auttaa korjaamaan tarvittaessa päätöksenteon suuntaa.
Vaikutusarvioiden kompastuskivenä on usein tietopohjan riittämättömyys. Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottamisesta on suositeltavaa tehdä strateginen, pitkäjänteinen päätös, joka mahdollistaa tietopohjan kartuttamisen ja arviointikeinojen kehittymisen omassa kunnassasi pitkällä aikavälillä. Epätäydellisellä voidaan aina lähteä liikkeelle ja kehittää toimintatapoja prosessien aikana sekä seurannan myötä karttuvan tiedon pohjalta. Pienikin askel on askel eteenpäin.
Yksi lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tavoitteista on kuntien ja maakuntien toimintakulttuurin uudistaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuntien ja maakuntien toimijat saavat koulutusta ja välineitä muun muassa päätösten lapsivaikutusten arviointiin sekä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen selvittämiseen. Myös matalan kynnyksen palveluita kehitetään muutosohjelman puitteissa. Esimerkiksi perhekeskusten kehittäminen etenee tällä hetkellä vauhdikkaasti maakunnissa. Perhekeskukset toimivat yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien, yksityisen sektorin ja perheiden kanssa ja niiden tavoitteena on vahvistaa lapsen hyvinvointia lisäämällä vanhempien voimavaroja. Menestystä tavoittelevalle kunnalle on tarjolla nopeasti kasvava keinovalikoima lapsiystävällisemmän päätöksenteon ja käytäntöjen pohjaksi.
Muistilista
Tee lapsivaikutusten arviointi ainakin näistä asioista:
- Kunnan talousarvio
- Yleiskaavaluonnos
- Palveluverkkosuunnitelma
- Liikenneverkkosuunnitelmat
Katso miten lapsivaikutusten arviointia tehdään (pdf)>>
Kommentit (0)