Miksi kotipalvelua ei ole tarpeeksi saatavilla? 

Kun peruspalveluissa viilenee, lastensuojelussa kuumenee. Virke kuvaa hyvin sitä, millainen merkitys peruspalveluilla ja ehkäisevällä lastensuojelulla on. Nykyistä sosiaalihuoltolakia uudistettaessa vuonna 2015 mietin, saadaanko uudistuksella suunta käännettyä niin, että perheet saisivat aidosti apua matalammalla kynnyksellä. Vai siivotaanko uudistuksella vain lastensuojelun tilastoja?  

Sosiaalihuoltolakia uudistettaessa yksi tärkeimmistä tavoitteista oli, että apua olisi saatavilla lapsiperheille matalammalla kynnyksellä ja ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lapsiperheille suunnattu kotipalvelu nousi keskiöön ja siihen kohdistuvia muutoksia kiirehdittiin niin, että se tuli voimaan jo ennen muita lakiin tulleita muutoksia. Monella oli huoli, että kodin- ja lastenhoitoavun kriteerit olivat liian tiukat. Tilannetta verrattiin 1990-lukuun, jolloin kotipalvelua oli vielä saatavilla huomattavasti helpommin. Vuoden 2015 alusta lähtien välttämätön kotipalvelu säädettiin subjektiiviseksi oikeudeksi.    

Kumpi on kalliimpaa: kotipalvelu vai kodin ulkopuolinen sijoitus? 

Lapsiperheiden kotipalvelun tarkoituksena on tukea vanhemmuutta ja arjessa selviytymistä sekä vahvistaa perheen omia voimavaroja. Kotipalvelu on tärkeää ja konkreettista arjen tukea perheille. 

1990-luvun laman jälkeen moniin lapsia ja perheitä koskeviin palveluihin tehtiin isoja leikkauksia. Näistä yksi oli lapsiperheiden kotipalvelu. Voimme laittaa rinnakkain kuvat lapsiperheiden saamasta kotipalvelusta ja lastensuojelun viimesijaisimmasta tukitoimesta, kodin ulkopuolisista sijoituksista. Kun toisen käyrä on laskeva, on toisen selvästi nouseva. Kun vielä vuonna 1990 kodinhoitoapua sai 8,2 prosenttia lapsiperheistä, vuonna 2014 tämä apu kohdentui enää 1,7 prosentille lapsiperheistä. Samaan aikaan lastensuojelun viimesijainen tukimuoto, kodin ulkopuoliset sijoitukset, ovat jatkaneet kasvuaan.  

Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä %, lähde: Sotkanet

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 – 17-vuotiaat %, lähde: Sotkanet

Vuonna 2015 tehdyn lakimuutoksen jälkeen painopistettä on jossain määrin saatu siirrettyä varhaisempaan vaiheeseen, mutta lastensuojelutilastot osoittavat, että korjaavien palvelujen tarve on pysynyt lähes ennallaan. Osittain se on jopa kasvanut. Lastensuojelun asiakkuuksissa tapahtui lasku heti lakiuudistuksen jälkeen, kun osaa palveluja, kuten esimerkiksi tukihenkilön tai tukiperheen tukea, oli mahdollista saada myös sosiaalihuoltolain mukaisena tukea. Mutta nämäkään luvut eivät ole tämän jälkeen jatkaneet laskua.  

Vuoteen 2018 mennessä kotipalvelua saaneiden lapsiperheiden määrä oli kasvanut muutamalla tuhannella. Tarve sosiaalihuoltolain mukaisille perheiden ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistamiselle on huomioitu myös hallitusohjelmassa. Hyvä kysymys on, miksi hallitusohjelmaan on pitänyt nostaa laissa jo säädetty oikeus saada välttämätöntä kotipalvelua. Miksi lain toteuttamisessa on näin suuria haasteita? 

Kuntaliiton arvion mukaan sosiaalihuoltolain rahoitustarve olisi ollut huomattavasti suurempi, kuin lakiin ohjattiin kunnille rahoitusta. Kuntaliitto arvioi, että pelkästään lapsiperheiden kotipalvelun vahvistamiseen olisi tarvittu paljon enemmän valtion rahoitusta, kuin koko lakiin saatiin. Lisäksi kunnille tuli monia uusia velvoitteita lakimuutoksen myötä (kuten valvotut ja tuetut tapaamiset sekä sosiaalinen kuntoutus). 

Myös lastensuojelun ammattilaisten näkökulmasta kotiin vietävää tukea on pidetty tärkeänä lastensuojelun avohuollon tukimuotona sekä keinona ehkäistä raskaampien palvelujen tarvetta. Lastensuojelun Keskusliiton ja Talentian tekemän selvityksen mukaan lastensuojelun ammattilaisten mielestä kotipalvelun saatavuus oli hieman kohentunut vuodesta 2013 vuoteen 2018, mutta edelleen vain kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että kotipalvelua oli sopivasti tarjolla asiakasperheille. 

Ehkäisemällä autamme ajoissa 

Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksen tavoitteeseen, eli tarvittavien palvelujen saamiseen ehkäisevän tuen kautta, on vielä matkaa. Muuttamalla osa lastensuojelun tukitoimista teknisesti sosiaalihuoltolain mukaisiksi ei ole vielä panostusta ehkäisevään lastensuojeluun. Jos samaan aikaan, kun kotipalvelun luku hitaasti kohoaa, kodin ulkopuolelle sijoitukset kasvavat, on tämä armoton viesti: me emme ole auttaneet ajoissa. 

Lapsiperheille tarjottavalla kotipalvelulla pystytään jo hyvin varhain tukemaan vanhemman jaksamista. Tämä tuki oikein ajoitettuna voi säästää niin yhteiskunnan varoja kuin estää traagisia ihmiskohtaloita. Kotipalvelun vastaanottamisen esteisiin tulisi myös puuttua (perheiden taloudelliset vaikeudet vaikuttavat avun hakemiseen ja toisaalta kotipalvelun maksullisuus voi estää avun vastaanottamista).  

Tämänhetkisessä koronakriisin aiheuttamassa poikkeusajassa huolena on, että leikkaukset kunnissa kohdistuvat juuri ehkäiseviin tukimuotoihin. Samaan aikaan perheiden palveluiden tarve kasvaa ja kysytyimpiä tukimuotoja ovat perhetyö ja kotipalvelu.  

Julkaisemme vuosi eduskuntavaalien jälkeen asiantuntijakirjoituksia muistuttaaksemme siitä, että hallitusohjelman kirjaukset lasten ja perheiden hyväksi eivät ole unohtuneet koronan aikana. Eriarvoisuutta vähentävä Kaikille eväät elämään -ohjelma järjestää tammikuussa 2021 Miten lasten ja perheiden asiat etenevät tällä hallituskaudella? -tilaisuuden samasta aiheesta.