Miksi lähialueyhteistyö on yhä tärkeää?
Suomi on 1990-luvun alusta lähtien tukenut lähialueyhteistyöhankkeita Venäjällä noin 293 miljoonalla eurolla. Rahalla toteutetaan vuosittain noin 200 hanketta. Lastensuojelun Keskusliitto tekee Venäjän kanssa lähialueyhteistyötä erityisesti hankkeissa, joissa tavoitteena on asiantuntijoiden tiedon ja osaamisen vaihto lastensuojelun kontekstissa. Lähialueyhteistyön tavoitteena on tukea lähialueiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä, sekä edistää viranomaisten elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistyöedellytyksiä (UM 2009). Kansainvälinen […]
Suomi on 1990-luvun alusta lähtien tukenut lähialueyhteistyöhankkeita Venäjällä noin 293 miljoonalla eurolla. Rahalla toteutetaan vuosittain noin 200 hanketta. Lastensuojelun Keskusliitto tekee Venäjän kanssa lähialueyhteistyötä erityisesti hankkeissa, joissa tavoitteena on asiantuntijoiden tiedon ja osaamisen vaihto lastensuojelun kontekstissa.
Lähialueyhteistyön tavoitteena on tukea lähialueiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä, sekä edistää viranomaisten elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistyöedellytyksiä (UM 2009).
Kansainvälinen yhteistyö on alusta alkaen ollut yksi Lastensuojelun Keskusliiton toiminnan tärkeimmistä painopistealueista. Venäjän kanssa keskusliitto on tehnyt lähialueyhteistyötä vuodesta 1989. Yhteistyössä venäläisten kumppaneiden kanssa pyrimme vahvistamaan lasten oikeuksia sekä kehittämään lasten ja nuorten sosiaalista hyvinvointia. Lähialueyhteistyötä on tehty ensin ulkoministeriön avustuksella, sittemmin joidenkin säätiöiden rahoituksella.
Askel askeleelta eteenpäin
Pitkäjänteistä yhteistyötä on tehty eri tahojen kanssa pienissä ja isoimmissa hankkeissa. Jokainen hanke on vienyt askeleen eteenpäin. Vuoden 2017 alussa on startannut uusi lähialueyhteistyöhanke, jonka tavoitteena on luoda Petroskoin kaupungissa asuville vaikeassa elämätilanteessa ja syrjäytymisvaarassa oleville perheille palvelumuoto, jonka avulla heitä tuetaan kokonaisvaltaisesti sekä lapsen hoidossa ja huolenpidossa että yhteiskuntaan sijoittumisessa.
Hankkeiden lisäksi yhteistyötä on päätetty perustamalla valtakunnallinen Venäjä-työryhmä, jossa on tarkoitus koota kokonaisvaltaista tietoa sekä Venäjän lastensuojelusta että Suomen ja Venäjän välisistä projekteista ja kartoittaa mahdollisia yhteistyökuvioita tulevaisuudessa. Työryhmään kuuluvat viranomaisten, järjestöt ja yliopistojen edustajat.
Osaamisen vahvistamisen lisäksi tiedonvaihto on olennainen osa lähialueen yhteistyötä. Maiden lastensuojelunjärjestelmät eroavat toisistaan, ja riski vääränlaisen informaation leviämisestä on olemassa. Tieto toisen maan järjestelmästä lisää ymmärrystä lastensuojelun toiminnasta, puolin ja toisin. Tästä hyödytään sekä poliittisella että kansalaistasolla.
Tarvitaan aktiivista ja jatkuvaa yhteistoimintaa
Venäjän lapsiasiavaltuutettu Anna Kuznetsova sekä Suomen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vierailivat Lastensuojelun Keskusliitossa. Tapaamisessa keskusteltiin myös lähialueyhteistyön merkityksestä.
”Kaikki lapset ovat yhteisiä, ja siksi on erittäin tärkeää tehdä lähialueyhteistyötä sekä kehittää erilaisia yhteistyökanavia mahdollisimman nopeasti, jotta voimme yhdessä ratkaista erilaisia pulmia, ” sanoi Anna Kuznetsova.
”Lähialueiden yhteistyössä korostuu nimenomaan paikalliset todellisuudet ja arki, jossa myös eri toimijat oppivat tuntemaan toisensa paremmin. Lähialueiden yhteistyö juuri siksi niin tärkeää,” Tuomas Kurttila jatkoi.
Paljon on muuttunut vuodesta 1989. Tiedon takia ei enää tarvitse matkustaa, mutta pelkällä tiedolla ei voi kehittää toimintaa, vaan tarvitaan jatkuvaa ja aktiivista käytännönläheistä yhteistoimintaa sekä hyvien käytäntöjen implementointia.
Lähialueyhteistyö tuo oman panoksensa lasten hyvinvointiin molemmissa maissa. Siksi parempi kuin kysyä miksi sitä tehdään, on esittää kysymys; miksi lähialueyhteistyötä ei tehtäisi?
Kommentit (0)