Minkä ikäisen nuoren ääni kuuluu Euroopan vaaliuurnilla?
Tänä vuonna perheeseemme syntyi uusi vaikuttaja. Tyttäreni täytti 18 vuotta ja sai äänestää ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleissa. Hän otti tehtävänsä vakavasti, täytti netissä vaalikoneita ja mietti ketä äänestäisi. 18-vuotiaana tyttäreni ääntä kuunnellaan ja hän saa vaikuttaa yhteiskunnassa äänestämällä. Huomasin miettiväni, olisiko häntä voitu kuulla vaaliuurnilla jo aikaisemmin?
Lähes kaikissa maailman valtioissa parlamenttivaalien äänioikeusikäraja on 18 vuotta. Käsitys sopivasta äänestysikärajasta on ollut muuttuva; Suomessa vuonna 1906 saivat äänestää 24 vuotiaat täysivaltaiset Suomen kansalaiset. Vuonna 1944 äänioikeusikäraja aleni 21 vuoteen, vuonna 1969 20 vuoteen ja vuonna 1972 18 vuoteen.
Suomessa, kuten monissa muissa EU-maissa, on pohdittu mahdollisuutta ulottaa äänioikeus myös 16- ja 17-vuotiaisiin. Myös Euroopan neuvosto on kehottanut jäsenmaitaan pohtimaan äänestysikärajan alentamista. Jotkin valtiot ovat olleet edelläkävijöitä nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä äänioikeuden suhteen. Esimerkiksi Itävallassa äänioikeusikäraja on 16 vuotta kaikissa vaaleissa. Saksassa joissakin osavaltioissa osavaltion vaaleissa äänestysikä on 16, samoin joissain kunnallisvaaleissa. Suomessa 16-vuotiaat ovat äänioikeutettuja ainoastaan seurakuntavaaleissa.
Kaikenikäiset lapset pääsevät tänä vuonna kuitenkin kokeilemaan leikkimielistä äänestämistä Porin kaupungin, Kuntaliiton ja Suomen Nuorkauppakamarin toteuttamassa valtakunnallisissa lasten vaaleissa. Lasten vaaleissa ehdokkaina on kuusi fiktiivistä eläinhahmoa, jotka kilpailevat lasten äänistä päästääkseen matkalle Eurooppaan. Lasten vaalien tarkoituksena on innostaa lapsia osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen ja luoda positiivista mielikuvaa äänestämisestä.
Äänestysinnokkuuden lisäämistä tarvitaan, sillä vain kolmasosa 18–24-vuotiaista suomalaisnuorista kävi äänestämässä vuoden 2017 kuntavaaleissa. Tutkimusten mukaan nuorena opittu äänestystapa lisää äänestyshalukkuutta vanhempanakin.
Nuorten mielenkiinto vaikuttamiseen esimerkiksi ympäristökysymyksissä on selvästi nousussa. Ilmastolakkoihin on osallistunut huolestuneita nuoria, jotka haluavat äänensä kuuluviin.
Nuoret kantavat tulevaisuudessa seuraukset päätöksistä, joiden tekemiseen he eivät ole voineet osallistua. Minkä ikäisten nuorten tulisi saada äänensä kuuluviin vaaliuurnilla ja olla näin mukana päättämässä asioista, jotka vaikuttavat erityisesti heidän tulevaisuuteensa?
Voisimmeko me Suomessa olla edelläkävijöitä nuorten äänioikeuden suhteen, kuten olemme olleet aikoinaan naisten äänioikeuden kanssa?
Tutustu lasten vaaleihin: www.lastenvaalit.fi
Kommentit (0)