Mitä kuuluu Venäjän lastensuojeluun?

Lastensuojelun Keskusliitto ja Osallisuuden aika osallistuivat marras-joulukuun vaihteessa ”International Network Forum ”National Strategy for Action on Children” -seminaariin Moskovassa. Seminaarissa pääsimme yhdessä venäläisten nuorten kanssa pohtimaan ajankohtaisia asioita ja sitä miten lapsen voivat aidosti osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin. Puhujien ja kuulijoiden joukossa oli Venäjän ministereitä, lapsiasiavaltuutettu, kansanedustajia ja presidentin alaisen lapsistrategian koordinaationeuvoston jäseniä. […]

Lastensuojelun Keskusliitto ja Osallisuuden aika osallistuivat marras-joulukuun vaihteessa ”International Network Forum ”National Strategy for Action on Children” -seminaariin Moskovassa. Seminaarissa pääsimme yhdessä venäläisten nuorten kanssa pohtimaan ajankohtaisia asioita ja sitä miten lapsen voivat aidosti osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin. Puhujien ja kuulijoiden joukossa oli Venäjän ministereitä, lapsiasiavaltuutettu, kansanedustajia ja presidentin alaisen lapsistrategian koordinaationeuvoston jäseniä.

Seminaari kytkeytyy Venäjän kansallisen lapsistrategian arviointiin ja kehittämiseen. Kansallisen lapsistrategian toteutuessa (2012–2017) Venäjällä on otettu huomioon ajankohtaiset kansainväliset sopimukset lasten oikeuksien turvaamiseksi ja suojelemiseksi ja samalla Venäjän lainsäädäntöä on parannettu kansainvälisesti tunnustettujen periaatteiden ja normien mukaisesti. Yhteinen viitekehys löytyy helposti, kun molemmat maat ovat sitoutuneet sekä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen että YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Myös Venäjän perhelainsäädännössä on monia samankaltaisia piirteitä, kun Suomen lastensuojelulaissa. Keskustelun tasolla eroavaisuudet ovat eniten näkyvissä siinä, miten lapsi nähdään perheen kontekstissa. Kun Suomessa korostetaan lasta subjektina ja perheen aktiivisena osapuolena, Venäjällä puhutaan perheen suojelemisesta ja perheiden arvojen säilyttämisestä.

2018 on alkamassa uusi lapsistrategia ja seminaarissa pohdittiin sen sisältöjä ja tavoitteita. Tulevalla lapsistrategian vuosikymmenellä (2018–2028) on tarkoitus jatkaa perhe -ja lastensuojelujärjestelmän kehittämistä. Perhepoliittiset tavoitteet ovat Venäjällä hyvin samankaltaisia, kun Suomessa; syntyvyyden nostaminen, lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen, huostaanottojen vähentäminen ja perheiden tukeminen varhaisessa vaiheessa. Haasteita on lakien implementoinnissa käytännön tasolla, ottaen huomioon Venäjän alueelliset ja yhteiskunnalliset erot sekä suureet maantieteiset mittasuhteet. Köyhyys on nostettu edelleen hyvin vakavaksi ongelmaksi Venäjällä.

Kohti lasten ja nuorten osallisuutta

Lasten osallisuus ei ole näkyvissä Venäjän lapsistrategiassa, mutta pelkästään tallaisen seminaarin järjestäminen on jo sinänsä osoitus siitä, että asiaa otetaan vakavammin kuin koskaan. Seminaarin tarkoitus oli tehdä osallisuusteemaa näkyvämmäksi. Tämän lisäksi tavoitteena oli kehittää kuusi konkreettista ehdotusta osallisuuden edistämiseksi. Oli iloa huomata, että osallistujien joukossa oli paljon venäläisiä nuoria ja he osallistuvat hyvin aktiivisesti keskusteluun. Osallisuuden ajan nuoret kertoivat heidän toiminnasta ja kehottivat nuoria olemaan aktiivisesti mukana vaikuttamistyössä. Yhdeksi teemaksi nousi kasvatukseen liittyvät haasteet. Nuorten mukaan patriarkaalinen kasvatus näkyy Venäjän nuorten heikossa osallisuusmotivaatiossa. Monet nuoret ovat oppineet lapsuudessa olla kyseenalaistamatta aikuisten mielipiteitä ja vanhemmat saattavat vahvasti ohjata nuorten elämävalintoja, kuten ammattivalintapolkuja. Nuorten kuuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet poliittisella tasolla ovat vielä alkutekijöissä mutta on hyvä muistaa, että asiat olivat samalla tasolla myös Suomessa, eikä siitä ole kauaa.

Venäjän perhepoliittisten uudistusten suuntaviivat

Venäjällä kehitetään parhaillaan kansallista lastensuojelustrategiaa ja sen yhteydessä käydään vilkaista keskustelua myös järjestelmän arvopohjasta ja ideologisesta taustasta. Poliittisessa keskustelussa kuulee usein johtopäätöksiä, että valtio ei saa puutua perheiden asioihin.

Lastensuojelujärjestelmiä on olemassa erilaisia ja niitä voi karkeasti jakaa vanhemmuutta tukevaan tai suojelu/riskikeskeiseen kategoriaan.  Venäjä on kuulunut perinteisesti jälkimmäisen kategoriaan, joten tähän asti Venäjällä on ollut hyvin erilainen järjestelmä. Tukea vanhemmuuteen ollut harvoin saattavilla ja viranomaisten puuttumisen yhteydessä vanhemmat menettivät oikeuteensa eikä perheen jälleenyhdistäminen ole ollut mahdollista. Näyttää kuitenkin siltä, että Venäjän perhepoliittisissa uudistuksissa on paljon samankaltaisia suuntaviivoja, kun Suomen ja muissakin pohjoismaisissa järjestelmissä, jossa tavoitteena on perheiden tukeminen varhaisessa vaiheessa estääkseen esim. huostaanottoja. Venäjä onkin sijoittanut suurimman osan lapsista laitoksista perhehoitoon ja kehittää parhaillaan sekä sijaisperheiden tukijärjestelmää että varhaisen tuen järjestelmää.

Lastensuojelu on teemana hyvin herkkä ja nostattaa tunteita joka puolella maailmaa. Media myös tarttuu herkästi näihin aiheisiin. Perhepoliittisten uudistusten yhteydessä liikkeellä on myös paljon ennakkoluuloja, spekulaatiota ja pelkoja. Siitä, millainen lastensuojelujärjestelmä pitäisi olla, voidaan olla eri mieltä ja on hyvä, että asiasta käydään vilkaista keskustelua. Toisaalta on hyvin valitettavaa, että keskustelun pohjana käytetään virheellistä tietoa ja median luomat ennakkoluulot värittävät sitä.  Lopputuloksena asian fokus – lasten hyvinvoinnin edistäminen –katoaa.

Suomi ja Venäjä tekevät laajasti yhteistyötä monissa eri yhteyksissä myös lastensuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Se, että maiden vuorovaikutus ulottuu myös lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviin asioihin, on pelkästään positiivista molemmille osapuolille. Eikö vain?