Miten hyvinvointialueista tehdään lasten hyvinvointialueita?
Vuoden alusta toimineet uudet hyvinvointialueet ovat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta ratkaisevan tärkeitä, mutta lasten hyvinvointia koskevat teemat loistivat lähes täysin poissaolollaan aluevaalien alla kuulluissa puheenvuoroissa.
Vuosi sitten pidetyt ensimmäiset aluevaalit käytiin vahvasti terveysteemoilla – ja lisäksi hiukan ikääntyneiden palveluja sivuten. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ja sosiaalihuollon kokonaisuus jäivät vaalikeskusteluissa pahasti paitsioon. Terveyspainotus näkyi myös vaalituloksessa: valituista valtuutetuista merkittävä osa oli terveydenhuollon ammattilaisia.
Tiesitkö: Sosiaalihuollon osuus hyvinvointialueiden budjetista on noin 40 %.
Uuden hallinnontason rakennusvaiheessa on erityisen tärkeää huolehtia lapsen oikeuksia vahvistavien rakenteiden, toimintatapojen ja parhaiden käytäntöjen luomisesta ja omaksumisesta hyvinvointialueilla. Nämä käytännöt tukevat hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia pitkälle tuleviin vuosikymmeniin, ja siksi niihin panostaminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa. Työ kannattaa tehdä heti huolella, jotta myöhemmin ei tarvitse korjailla huonoja rakenteita.
- Lue lisää, miten hyvinvointialueista rakennetaan lapsen oikeuksia vahvistavia: Aluevaalit: Hyvinvointialueista on tehtävä heti lapsiystävällisiä | Lastensuojelun Keskusliitto (lskl.fi)
Hyvinvointialueet vastaavat merkittävästä osasta lasten, nuorten ja perheiden palveluita. Ne vastaavat nyt muun muassa lasten ja perheiden neuvolapalveluista, sosiaalihuollon palveluista, oppilas- ja opiskelijahuollosta, lastensuojelusta, erikoissairaanhoidosta, vammaisten lasten ja perheiden palveluista ja perus- ja erikoistason mielenterveyspalveluista.
Alla olevassa kaaviossa kuvataan sosiaalihuollon lapsi- ja perhepalvelujen osuuksia ja kustannuksia (THL 2022). Kuntien vastuulle lasten, nuorten ja perheiden palveluista jäivät varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus ja vapaa-ajan harrastukset. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä sekä järjestöyhteistyö ovat kunnille ja hyvinvointialueille yhteiset.
Kaavio sosiaalihuollon lapsiperhepalvelujen, eli lastensuojelun ja lapsiperhekustannusten jakaantumisesta vuonna 2020. Lähde: Lastensuojelu 2021: Huostaanottojen määrä väheni vuonna 2021 (julkari.fi) THL 2022.
Hyvinvointialueuudistus on lasten ja perheiden näkökulmasta huomattava muutos palveluiden järjestämisvastuun jakautuessa eri tahoille. Eri hallinnon tasoille jakautuvalle hyvinvointia ja terveyttä edistävälle työlle on luotava nyt yhteistyörakenteet, jossa järjestöt ovat mukana. Näitä rakenteita tarvitaan sekä strategiselle tasolle että palvelukokonaisuuksien käytännön kehittämisen tueksi. Järjestöjen merkitys on suuri esimerkiksi ennaltaehkäisevien työmuotojen kehittämisessä. Onnistunut yhteistyö järjestöjen kanssa on edellytys sille, että lapsiperheiden sosiaalihuollon painopistettä voidaan muuttaa korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen.
- Lue blogista lisää lastensuojelun kehitystarpeista: Lastensuojelun visio ei toteudu vain lastensuojelua uudistamalla | Lastensuojelun Keskusliitto (lskl.fi)
Lastensuojelun Keskusliitto tahtoo suunnata huomiota hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen ”Lasten hyvinvointialue” -tunnisteen alle koottavalla materiaalilla hyvinvointialueiden päättäjien ja viranhaltijoiden tarpeita ajatellen.
Tavoitteenamme on vahvistaa hyvinvointialueiden lapsinäkökulmaa, jotta hyvinvointialueet hahmottuisivat yhä vahvemmin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta keskeiseksi hallinnontasoksi.
Lapsivaikutusten arvioinnilla ja lapsibudjetoinnilla tietoa päätösten pohjaksi
Hyvinvointialueilla on nyt omat demokraattisesti valitut päättäjänsä. Lapsivaikutusten arviointi on tärkein yksittäinen toimintatapa, jolla hyvinvointialueiden uudet päättäjät voivat varmistaa, että niiden päätökset ja toiminta edistävät johdonmukaisesti lapsen oikeuksien toteutumista. Lapsivaikutusten arviointi auttaa tunnistamaan paitsi päätösten tavoitellut vaikutukset, myös ei-toivotut seuraukset. Näin kielteisiin seurauksiin voidaan varautua, jos niiden välttäminen kokonaan ei ole mahdollista. Vaikutusten ennakkoarviointi ja seuranta auttavat tekemään sekä lapsen oikeuksien että esimerkiksi hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia päätöksiä.
Hyvinvointialueilla on aiempaa parempi mahdollisuus kehittää tiedolla johtamista ja lisätä palvelujen vaikuttavuutta. Lapsibudjetointi (LABU) on lapsiin kohdistuvien julkisten varojen lapsenoikeusperustaista analysointia, arviointia ja vaikuttavuuden vahvistamista tuotetaan tietoa julkisten varojen kohdentumisesta lapsiin sekä siitä, ovatko taloudelliset panostukset ja niiden kohdentuminen linjassa lapsen oikeuksien sekä lasten hyvinvoinnille asetettujen tavoitteiden kanssa. Lapsibudjetoinnilla voidaan saavuttaa lapsiin kohdennetuilta resursseilta enemmän vaikuttavuutta ja läpinäkyvyyttä. Lapsibudjetointi voidaan käynnistää myös erillisen ilmiöbudjetointina tai olla koko budjettiprosessia läpileikkaava menetelmä.
Kriittiset kohdat hyvinvointialueuudistuksessa
Lasten, nuorten ja perheiden kannalta kriittisiä kohtia hyvinvointialueuudistuksessa ovat:
- Miten lasten ja perheiden palvelut rakentuvat kokonaisuuksiksi
- Kuinka sosiaalipalvelut kehittyvät uudistuksen myötä
- Miten tavoiteltu sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla
- Miten järjestöjen ja kolmannen sektorin tarjoama toiminta ja palvelut kytkeytyvät mahdollisimman tiiviisti osaksi kokonaisuutta
- Muodostuuko kokonaisuuteen katvealueita, jotka tuottavat väliinputoajia (esim. turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tai ihmiskaupan uhrien osalta)
Hyvinvointialueuudistus antaa runsaasti mahdollisuuksia kehittää, järkevöittää ja vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja, mikäli tämä käännekohta hyödynnetään. Merkittävässä roolissa muutoksessa ovat hyvinvointialueiden uudet päättäjät sekä kokeneet viranhaltijat.
Heillä on ratkaisijan paikka siinä, muodostuvatko hyvinvointialueet lasten hyvinvointialueiksi.
Kommentit (0)