Miten sote-uudistus vaikuttaa lapsiin?

Sunnuntaina valittiin valtuustot uusille hyvinvointialueille. Lastensuojelun Keskusliitto suosittelee, että kaikilla hyvinvointialueilla tarkastellaan nyt sote-uudistuksen vaikutuksia alueen lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Näin voidaan varmistaa, että uudistuksen toimeenpanossa saavutetaan sille asetetut myönteiset tavoitteet ja vältetään sudenkuopat. Keskusliitto tarjoutuu tukemaan hyvinvointialueita lapsivaikutusten arvioinnin suunnittelussa.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus eli sote hyväksyttiin eduskunnassa kesällä 2021. Tuolloin hallituksen esityksessä (HE 214/2020) arvioitiin uudistuksen vaikutuksia lapsiin ja perheisiin. Lainsäädännön lisäksi myös nyt valitut valtuustot tulevat omilla päätöksillään vaikuttamaan merkittävästi siihen, missä määrin uudistuksen tavoitteet saavutetaan – eli saavatko lapset, nuoret ja perheet jatkossa apua ja tukea oikea-aikaisesti, laadukkaasti ja yhdenvertaisesti.

Mikä sitten muuttuu hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa? Tähän ei ole yhtä vastausta, sillä hyvinvointialueet ovat keskenään erilaisia. Joillain alueilla sosiaali- ja terveyspalvelut on tähän astikin järjestänyt kuntayhtymä. Esimerkiksi Keski-Suomessa taas lähes kaikki kunnat ovat vastanneet perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista itse. Lähtötilanteessa onkin eroja sekä hyvinvointialueiden välillä että niiden sisällä – ja tämä vaikuttaa siihen, mikä muuttuu, keiden kohdalla ja kuinka paljon.

Nyt on aika tehdä lapsivaikutusten arviointi

Jotta hyvinvointialueiden valtuustot voivat tehdä viisaita päätöksiä, on tiedettävä mihin halutaan mennä ja mistä lähdetään. Nyt onkin erinomainen aika tehdä hyvinvointialueen oma lapsivaikutusten arviointi, jossa tarkastellaan, miten muutos vaikuttaa lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Lapsivaikutusten arvioinnin avulla voidaan tunnistaa, mitä hyvinvointialueen rakentamisessa ja palveluiden järjestämisessä on syytä huomioida, jotta uudistuksella saavutetaan halutut myönteiset tulokset ja vältetään sudenkuopat.

Lapsivaikutusten arviointi luo tietopohjaa myös palvelurakenteen määrittelylle. Ja kun lähtötilanteen tarkastelussa tunnistetaan kuntakohtaiset erot lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, on myös palvelujen yhteensovittaminen hyvinvointialueen ja kuntien välillä sujuvampaa.

Lapsivaikutusten arvioinnissa kysytään, mikä muuttuu

Lapsivaikutusten arvioinnissa voidaan kysyä esimerkiksi tällaisia kysymyksiä: mikä konkreettisesti muuttuu, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa? Millaisia myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia muutos aiheuttaa lasten, nuorten ja perheiden palveluihin? Miten muutos vaikuttaa eri lapsiryhmiin ja oikeuksien toteutumiseen? Miltä vaikutukset näyttävät eri kunnissa asuvien lasten ja nuorten kannalta? Onko muutoksella kielteisiä seurauksia erityisesti joillekin lapsiryhmille tai perheille?

Arvioinnissa on tärkeä muistaa, että tavoite ja vaikutus ovat eri asioita. Näin isolla muutoksella on aivan varmasti sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia, ja arvioinnissa on tarkoitus tarkastella molempia. Näin myönteisiä vaikutuksia voidaan yrittää entisestään vahvistaa ja kielteiset välttää – tai ainakin lieventää.

Vaikutusten arvioinnissa on tarpeen kysyä myös, mitä lapset, nuoret ja perheet itse pitävät eri palveluissa tärkeänä. Millaisia muutokseen liittyviä huolia tai kysymyksiä heillä on? Ketkä kokevat muutoksen hyvänä ja miksi, ketkä eivät ja miksi? Vaikutukset eivät ole kaikkien kohdalla samoja ja siksi tietoa on kerättävä monipuolisesti. Kukaan ei voi luottaa pelkästään oman alansa asiantuntemukseen tai oman lähipiirinsä perusteella muodostuvaan mielikuvaan.

Lisäksi on syytä pohtia, mitä ei (vielä) tiedetä. Arviointi ei ole ennustamista, eikä kaikkiin kysymyksiin välttämättä voi vielä vastata – tai vastaus voi riippua myöhemmin tehtävistä päätöksistä. Kysymykset on silti esitettävä, jotta olennaiset näkökulmat voidaan päätöksenteon ja toimeenpanon eri vaiheissa huomioida. Lapsivaikutusten arvioinnissa koostuvan tiedon pohjalta voidaankin helposti tehdä tarkistuslista, jota voidaan hyödyntää niin uudistuksen toimeenpanossa kuin seurannassa.

Lastensuojelun Keskusliitto tarjoaa hyvinvointialueille tukea

Keski-Suomessa tällaista lapsivaikutusten arviointia jo pohditaan ja Lastensuojelun Keskusliitto on luvannut olla valmistelussa tukena. Tarjoamme mielellämme vastaavaa sparrausta myös muille hyvinvointialueille, sillä näitä kysymyksiä on nyt tarpeen pohtia kaikilla hyvinvointialueilla.

Mikäli siis sinulla, hyvinvointialueen rakennukseen osallistuva toimija, heräsi kysymyksiä lapsivaikutusten arvioinnista ja haluat kuulla, miten Keskusliitto voi olla siinä avuksi, ota yhteyttä !

Ira Custódio