Oikeus kuulua joukkoon

Kahden kulttuurin perheessä kasvaneet nuoret ovat yhteiskunnassa ja perheessään usein ristiriitaisessa asemassa. Kahden kulttuurin lapset, nuoret ja aikuiset ovat suomalaisia, eivät maahanmuuttajataustaisia, vaikka heitä siksi joskus virheellisesti kutsutaankin. Perheessään he luovat vanhempiensa kulttuureista niin sanottua kolmatta kulttuuria.

Usein ympäröivästä yhteiskunnasta kumpuava tarve määritellä ihmiset vain joksikin tietyksi, esimerkiksi vain yhden kulttuurin edustajaksi, saa kahden kulttuurin nuoret pohtimaan omaa identiteettiään: millaisena he itsensä näkevät ja miten heidät hyväksytään tässä yhteiskunnassa. Kahden kulttuurin nuorella tarkoitan tässä henkilöä, joka on kasvanut perheessä, jossa vanhemmat ovat eri kulttuuritaustasta. Suomessa oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 152 563 alle 30-vuotiasta kahden kulttuurin nuorta, joiden vanhemmat olivat syntyneet eri maissa. Heistä 18–29-vuotiaita oli 44 903 ja 0–17-vuotiaita 107 660. (Tilastokeskus 2021)

Familian (familiary.fi) toteuttamassa kahden kulttuurin nuorille suunnatussa kyselyssä moni kahden kulttuurin nuori vastasi, että koki ennakkoluuloja ja epäilyä suomalaisuuttaan kohtaan. Osa koki, että monen ihmisen on vaikea ymmärtää heidän olevan sekä suomalaisia että osaksi jotain muuta kulttuuria. Tämä näkyy vastaajien mukaan toiseuttamisen kautta. Tällöin nuoria ei niinkään pidetä suomalaisina, vaan ennemmin ulkomaalaisina, tai nuoren toista, ei- suomalaista puolta ei huomioida lainkaan. (Autio 2018)

Erilainen, vähemmän suomalainen

Toiseuttaminen on prosessi, jossa tuotetaan eroja esimerkiksi kansallisuuden, ihonvärin, sukupuolen tai yhteiskuntaluokan perusteella. Toiseuttamisen käynnistää usein se, että henkilö poikkeaa suomalaisessa yhteiskunnassa hallitsevasta valkonormatiivisuudesta (että suomalainen olisi aina tietyn näköinen ja ihonväriltään valkoinen). Tämä vaikuttaa siihen, miten henkilö tulee nähdyksi ja kohdelluksi. Ympäristö voi kohdella henkilöä erilaisena, vähemmän suomalaisena, toisenlaisena tai tietynlaisena siksi, että hänen ”toiset juurensa” ovat tiedetyt tai oletetut. (Rummakko 2021)

Se, että joutuu koko ajan selittämään itseään, saa ihmisen olemaan varuillaan ja valmiina eri tilanteissa.

Se, että joutuu koko ajan selittämään itseään, esimerkiksi sitä mistä on kotoisin, saa ihmisen olemaan varuillaan ja valmiina eri tilanteissa. Tällainen ylimääräinen kuormitus vaikuttaa kahden kulttuurin lasten ja nuorten hyvinvointiin ja voi aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja mielenterveysongelmia. Kahden kulttuurin lapsi tai nuori voi stressata sen vuoksi jo etukäteen erilaisia sosiaalisia tilanteita. (Jäske ym. 2022)

Monokulttuurinen vai monikulttuurinen Suomi?

Suomi ei ole ollut historiaan peilattuna koskaan monokulttuurinen vaan monikulttuurinen (Mahadura & Özberkan 2019). Olisi hyvä muistaa moninainen Suomen historia omine vähemmistöinemme: saamelaiset ja romanit. Tärkeää se on etenkin tässä ajassa, jossa ääriliikkeet puhuvat ihmisten liikkumisen rajaamisesta, vihasta ei-valkoisia kohtaan ja monikulttuurisuuden pelosta muuttaa ”yhtenäistä ja vakiintunutta” suomalaista, jota todellisuudessa ei kuitenkaan ole olemassa. Rotuteoriat, valkonormatiivisuus ja suomalaisuus ovat kuitenkin kaikki sosiaalisesti konstruktoituja, ihmisten itsenä kehittämiä. (Jäske ym. 2022) Monet kahden kulttuurin lapset ja nuoret painivat sen kanssa, että suomalaisuus liitetään niin vahvasti valkoisuuteen ja valkoisuuden normiin.

Kenellä on siten oikeus määritellä toisen identiteettiä? Onko kenelläkään? Virallisesti ajateltuna saadessaan Suomen kansalaisuuden, on suomalainen. Kaikki muu on identiteetti-, mielipide- ja tunnetasoista määrittelyä.

Kaikilla tulisi olla oikeus määritellä suhteensa suomalaisuuteen. Suomalaisuuden määritteleminen uudestaan ei koske ainoastaan kahden kulttuurin kasvatteja. Jo vuosia Suomessa asuneet, kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat joutuvat yhä edelleen kyseenalaistetuksi suomalaisuutensa osalta. Jokaisella tulee olla yhtä lailla sama oikeus olla suomalainen, oli sitten esimerkiksi adoptoitu, tänne muualta muuttanut, Suomessa syntynyt, jonka vanhemmat ovat muualta Suomeen muuttaneet tai kahden kulttuurin suomalainen. Jokaisella tulee olla oikeus omaksua suomalainen identiteetti niin halutessaan. Voi kuitenkin olla haastavaa tuntea itseään suomalaiseksi, jos ympärillä olevat ihmiset määrittelevät ulkomaalaiseksi.

Oikeus suomalaisuuteen

Ei ole olemassa mitään totuudellista suomalaisuutta, jonka kaikki jakavat. Suomalaisuuden voi sanoa olevan jatkuvaa neuvonpitoa. Vallalla olevat käsitykset suomalaisuudesta vaikuttavat Suomeen ja Suomessa eläviin ihmisiin. Jokainen voi omilla määritelmillään ja toiminnallaan vaikuttaa siihen, mitä ja keitä lasketaan suomalaisuuteen kuuluviksi.

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan Oikeus kuulua joukkoon -raportin (2019) yhdeksän kohtaa tiivistää sen, miten voimme lisätä hyväksyttävyyttä ja yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassamme sekä hyvinvointia monikulttuuristen lasten ja nuorten osalta. Jokaisella nuorella on:

1. oikeus itsemäärittelyyn ja oman taustan arvostamiseen
2. oikeus omaan kieleen
3. oikeus hyvinvoiviin vanhempiin
4. oikeus luotettaviin viranomaisiin ja päättäjiin
5. oikeus yhdenvertaiseen kohteluun
6. oikeus saada tukea
7. oikeus järjestää omaa toimintaa
8. oikeus elää ilman rasismia
9. oikeus toteuttaa unelmat

Kaikki Anna ääni lapselle -blogit löydät täältä.

Tutustu Anna ääni lapselle -vaikuttamiskampanjan täällä.

Kirjoittaja:

Elina Helmanen, toiminnanjohtaja, Familia ry

Lähteet:

Autio, Milka (2018) Millaista on olla kahden kulttuurin nuori? Familia ry, viitattu 9.12.2022: https://www.familiary.fi/kirjasto/millaista-on-olla-kahden-kulttuurin-nuori?lang=fi

ETNO Etnisten suhteiden neuvottelukunta (2019) Oikeus kuulua joukkoon. Ehdotuksia monikulttuuristen nuorten yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa -raportti, oikeusministeriö: https://oikeusministerio.fi/documents/1410853/4737829/ETNO+raportti+Oikeus+kuulua+joukkoon/ec1c55cd-e547-3480-efab-63ff31d07446/ETNO+raportti+Oikeus+kuulua+joukkoon.pdf?t=1557122597000 (pdf)

Jäske, Alice, Niemi-Sampan Priska ja Waenthongkham Janina (2022) Mixed – suomalaista elämää kulttuurien risteymässä, Kosmos

Mahadura & Özberkan (2019) Dear White People, YLE: https://areena.yle.fi/podcastit/1-50282906

Rummakko, Sanna (2021) Suomi kasvuympäristönä kahden kulttuurin lapsille, Familia ry, viitattu 9.12.2022: https://www.familiary.fi/kirjasto/category/kahden-kulttuurin-suomalaiset?lang=fi

Tilastokeskus, väestörakenne (2021) Alle 30-vuotiaat, joiden vanhemmat ovat syntyneet eri maissa, 2020 Familia ry:n tilaamat tilastot 28.5.2021