Perheiden osallisuus keskiöön – Laadunarviointi kehittämisen lähtökohtana

Perheiden kohtaaminen, kunnioitus ja osallisuus luovat perustan kohtaamispaikan toimintakulttuurille. Tavoitteena on tarjota perheille mahdollisuuksia yhdessäoloon, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja rakentaa toimintaa niin, että se vastaa perheiden tarpeita. Tavoitteina nämä ovat ehdottoman kannatettavia ja selkeitä, mutta miten niissä onnistumista voidaan arvioida? Millaisia kriteereitä toiminnalle tulisi asettaa?

Nämä kysymykset olivat keskiössä, kun Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimassa Perheet keskiöön -hankkeessa lähdettiin kehittämään perheiden kohtaamispaikkatoiminnan laadullista arviointimallia. Tänään julkaistu Perheet keskiöön! -toimintasuositus: Perheiden kohtaamispaikan laadun varmistaminen on pitkän prosessin tulos, johon ovat antaneet panoksensa kohtaamispaikkatoimijat ympäri Suomen.

Arviointimalli taipuu moneen – mallia voidaan hyödyntää hyvin monenlaisissa kohtaamispaikoissa

Perheiden kohtaamispaikka on avoin, matalan kynnyksen paikka tai tila, jossa lapsilla, vanhemmilla ja perheillä on mahdollisuus tavata toisiaan. Se vahvistaa lasten ja vanhempien osallisuutta, vuorovaikutusta ja voimavaroja sekä tukee perheiden hyvää arkea ja yhteisöllisyyttä. Lähtökohtaisesti perheiden kohtaamispaikkatoiminta perustuu alueen eri toimijoiden tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen yhteistyöhön.

Perheiden kohtaamispaikan arviointimalli on laadunvarmistamisen työkalu, jonka tavoitteena on sekä yksittäisten kohtaamispaikkojen että kunnan tai hyvinvointialueen kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen perheiden tarpeita vastaavaksi. Malli pohjautuu kansallisiin kohtaamispaikkatoiminnan laatukriteereihin (pdf, julkari.fi), jotka ohjaavat kohtaamispaikkatoimintaa ja auttavat perhekeskuksia sekä muita paikallisia toimijoita organisoimaan ja kehittämään toimintaansa kohtaamispaikan tavoitteiden mukaisesti.

Arviointimallia voidaan hyödyntää hyvin monenlaisissa kohtaamispaikoissa. Yksittäinen kohtaamispaikka, kunta tai hyvinvointialue voi valita arvioinnin kohteeksi oman toiminnan kannalta keskeisimmät osiot ja keskittyä niihin. Myös käytännössä arviointi voidaan toteuttaa monin tavoin – itsearviointina suhteessa omaan toimintaan, vertaisarviointina toiseen kohtaamispaikkaan tai ulkopuolisena arviointina. Mallin muokattavuus ja sen hyödyntämisen monet tavat, ovat osoittautuneet sen keskeisiksi vahvuuksiksi.

Apuväline toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen

Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että toimivat alueelliset verkostot tukevat parhaiten arviointien toteutusta vahvistaen alueellista kumppanuutta ja yhteisöllisyyttä. Arviointeja tehtäessä tutustuu oman alueen eri toimijoihin, ja löytää kehittämisen kohteita myös omaan toimintaan.

Arviointimallin on todettu olevan oiva apuväline käynnistyvän toiminnan suunnittelussa. Mallin avulla toteutetun itsearvioinnin on koettu tukevan työntekijöiden ja vapaaehtoisten sitoutumista kohtaamispaikan kriteereihin, tuovan esiin osaamistarpeita sekä lisäävän motivaatiota täydennyskoulutuksiin. Arviointimallia on käytetty myös uuden työntekijän tai vapaaehtoisen perehdytyksen tukena, jolloin se on vahvistanut ymmärrystä siitä, mitä kohtaamispaikan kriteerit käytännössä tarkoittavat. Parhaimmillaan se on tuonut esille myös sellaisia kehittämisen kohteita, joita ei itse toiminnassa näe.

Laadunarviointimalli kuntien ja hyvinvointialueiden työn tukena

Arviointimallin käyttöön on hankevuosien aikana koulutettu reilut 200 kohtaamispaikoissa työskentelevää työntekijää, vapaaehtoista sekä toimintaa koordinoivia ja johtavia tahoja niin kunnista ja kuntayhtymistä kuin järjestöistä ja seurakunnista. Koulutettuja on lähes jokaisella tulevalla hyvinvointialueella.

Hankkeen aikana on jo kertynyt hyviä malleja ja käytäntöjä siitä, miten arviointimallia voidaan hyödyntää niin kunnissa kuin tulevilla hyvinvointialueilla.  Hyvänä esimerkkinä muun muassa Kymenlaakso jossa arviointimalli kulkee systemaattisesti osana alueen kohtaamispaikkatoiminnan kehittämistä. Kymenlaaksossa arviointimalli on kirjattu maakunnalliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpideosaan (pdf, kymenlaaksonperhekeskus.fi) ja tehty alueen yhteinen kohtaamispaikkatoiminnan arviointisuunnitelma, jossa määritellään mm. vuosikello arviointien toteutumisesta. Myös Tampereella on mainiosti oivallettu arviointimallin käyttömahdollisuudet koko kaupungin tasolla, kuten myös Perheentalot- verkostossa.

Kohtaamispaikat ovat merkityksellisiä niiden toimintaan osallistuville ihmisille – niin lapsille kuin aikuisille. Suunnitelmallisen ja säännöllisen arvioinnin avulla voimme vahvistaa ymmärrystä toiminnasta ja sen merkityksestä. Kaikki arviointimallin materiaalit löytyvät Lastensuojelun Keskusliiton sivuilta, niihin kannattaa tutustua ja hyödyntää!

*Perheiden kohtaamispaikkatoiminnan laadullinen arviointimalli on kehitetty Perheet keskiöön! -hankkeessa (2018–2021). Arviointimallia on testattu ja pilotoitu kohtaamispaikkatoimijoiden kanssa eri puolella Suomea ja arvioitu THL:n perhekeskus- ja kohtaamispaikka-asiantuntijoiden kanssa. Arviointimalli pohjautuu alun perin Kent Countyssa kehitettyyn alueellisen nuorisotyön arviointimalliin, jota sovelletaan myös suomalaisessa nuorisotyössä.

Lähteet ja lisätietoja:

• Lastensuojelun Keskusliitto, Perheet keskiöön -hanke, Perheiden kohtaamispaikka 
• Perheet keskiöön! -toimintasuositus 1/2021: Perheiden kohtaamispaikan laadun varmistaminen 
• Kohtaamispaikka perhekeskuksessa (pdf, julkari.fi)
• Perhekeskusten kehittäminen ja vakiinnuttaminen tulevilla hyvinvointialueilla: ohjeita toimintasuunnitelman laadintaan (pdf, julkari.fi)
• Youth work quality assessment, the self and peer assessment model (pdf, intercityyouth.eu)