Perhekeskusten kehittämisessä tarvitaan kansallista tukea

Hyvinvointialueilla tehdään parhaillaan merkittäviä päätöksiä ja luodaan rakenteita, jotta alueen perhekeskukset voivat muodostaa perheitä parhaalla mahdollisella tavalla palvelevia kokonaisuuksia. Näin perheet saisivat apua ja tukea matalalla kynnyksellä, oikeaan aikaan ja omien tarpeidensa mukaan. Jotta toiminnalle saadaan yhtenäiset periaatteet, tarvitaan sen kehittämiseen pitkäjänteistä kansallista tukea.

Perhekeskusten organisoiminen ja vastuu palvelujen ja tuen järjestämisestä ja yhteensovittamisesta on kunkin hyvinvointialueen vastuulla. Parhaillaan eri puolilla Suomea tehdään linjauksia ja luodaan toimintatapoja, joiden kautta yhteensovitetaan niin hyvinvointialueiden vastuulla olevat lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien sivistyspalvelut ja hyvinvointia ja terveyttä edistävä HYTE-toiminta kuin järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen toiminta.

Toimivien rakenteiden luominen, puhumattakaan yhteisen toimintakulttuurin rakentamisesta, ei synny hetkessä. Se on valtava ponnistus, joka jatkuu myös tulevalla hallituskaudella. Alueellisista eroista huolimatta perhekeskuskehittäjät ja -toimijat sekä johto eri puolilla Suomea pohtivat hyvin samantyyppisiä kysymyksiä liittyen niin rakenteisiin, yhteisen työn koordinointiin kuin vaikkapa osaamisen tai hyvien käytäntöjen hyödyntämiseen.

Jatkuvuutta ja tukea perhekeskuskehittämiseen

Eri hyvinvointialueiden yhteisen keskustelun mahdollistamiseksi ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi on äärimmäisen tärkeää, että perhekeskuskehittämisen kansallisen tuen resurssit turvataan. Pyörää ei pidä keksiä uudestaan, vaan jo tehtyä kehittämistyötä on jatkettava ja hyödynnettävä aikaisempien kehittämisohjelmien oppeja. Onnistumisen kannalta keskeistä on aiempaa tiiviimpi yhteistyö ministeriöiden (STM, OKM) ja ohjaavien viranomaisten (THL, OPH) kesken.

Esimerkiksi vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamista osana perhekeskuksia tulee jatkaa myös tulevalla hallituskaudella. Tarve parisuhteen ja vanhemmuuden tuen kehittämiselle näyttäytyy Parisuhdekeskus Kataja ry koordinoiman valtakunnallisen parisuhdeverkoston toiminnassa, jossa toimijoita on jo yli 40. Kansallisesti yhteisiä linjauksia ja periaatteita kehittämisen tueksi tarvitaan, jotta eri palveluissa toimitaan yhteneväisesti ja kaikenlaisia perheitä tukien.

Käytännön kehittämistyön tuen näkökulmasta THL:n koordinoiman, vuodesta 2016 toimineen kansallisen perhekeskusverkoston merkitys on suuri. Verkosto on koonnut säännöllisesti yhteen liki 200 valtakunnallista ja alueellista sosiaali- ja terveysalan, järjestöjen, seurakuntien ja sivistyspalveluiden toimijaa, ja sen vahvuus on ollut juuri monitoimijaisuus. On huolestuttavaa, että verkoston koordinoinnin resursseja on viime aikoina vähennetty.

Järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen osaaminen täysimääräisesti käyttöön

Osana yhteensovittamista tulee huomioida kumppanuus järjestöjen, seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Järjestöt tuovat perhekeskuksiin monipuolista osaamista ja tukea vapaaehtoistoiminnasta erityistason osaamiseen. Perhekeskuksen tehtäviä (thl.fi) tarkastellessa voidaan havaita, että järjestöillä on roolinsa niistä jokaisessa. Osa järjestöjen tuesta ja palveluista keskittyy haastavimpiin tilanteisiin, osa hyvinvointia edistävään toimintaan. Kaikkia tarvitaan!

Järjestöjen rahoituksen ja toimintaedellytysten turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Järjestöjen valtionavustusuudistuksessa tulee huomioida ratkaisun pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus. Myöskään yhteiskunnalle tärkeä järjestöjen vapaaehtoistoiminta ei pyöri yksin, vaan siihen tarvitaan resursseja. Vapaaehtoisia täytyy kouluttaa ja tukea ja varmistaa näin toiminnan jatkuvuus.

Yhteisen työn rakenteet vaativat selkeyttämistä

On tärkeää, että kolmas sektori on laajasti mukana kehittämässä asiakkaiden ja perheiden palvelupolkuja ja -ketjuja sekä suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa perhekeskusten toimintaa ja palveluja.

Perheet keskiöön! -toiminnan alkuvuodesta 2023 tekemän järjestökyselyn (n=82) mukaan hyvinvointialueiden perhekeskusten kehittämisen ja järjestöyhteistyön rakenteet näyttäytyvät kuitenkin vielä isolle osalle hyvinvointialueilla toimivista järjestöistä (44 %) epäselvinä. Vaikkakin hyvinvointialueiden hyte-työn yhteistyövelvoite mm. järjestöjen kanssa on kirjattu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Finlex.fi), vaatii sen toteutus käytännössä vielä toimia, myös kansallista toimeenpanon tukea.

Hyvät yhteistyön mallit jakoon

Hyviä malleja on kehitetty kuitenkin paljon. Nyt kun hyvinvointialueet rakentuvat, on tärkeää jakaa ja ottaa hyvät yhteistyön mallit käyttöön. Hyvällä yhteistyöllä ja jo hiottuja toimintamalleja hyödyntämällä säästetään myös resursseja.

Hyviä kokemuksia tästä on muun muassa avointen kohtaamispaikkojen osalta. Esimerkiksi Vantaan Koivukylässä on saatu hyviä tuloksia (mll.fi) kaupungin ja järjestöjen tasavertaisesti yhteistyössä johdetusta kohtaamispaikasta, jossa myös perheiden avun hakemisen kynnystä on onnistuttu madaltamaan.

Järjestöissä tehdään paljon työtä myös perheiden osallisuuden vahvistamiseksi. Päijät-Hämeessä, Vantaa-Keravalla, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa ja Etelä-Savossa on asiakkaan ääntä kehittämistyöhön mukaan viemällä onnistuttu vahvistamaan eri toimijoiden yhteistyötä, mutta ennen kaikkea onnistuttu sujuvoittamaan asiakkaan palvelupolkua vauva- ja väkivaltatyöhön sekä eroauttamiseen liittyvissä tilanteissa.

Hyviä asiakkaan polkua sujuvoittavia käytäntöjä ovat olleet mm. eri ammattilaisten yhdessä toteuttamat vastaanotot: esimerkiksi neuvolan terveydenhoitaja ja yhdistyksen väkivaltatyöntekijä sekä järjestön erityisosaaja, kuten babyblues-työntekijä, ovat yhteistyössä jalkautunet perhekeskusten kohtaamispaikkoihin. Onnistumisia on saatu myös siten, että yksilötyöskentelyn rinnalle tai päätteeksi on lisätty erilaisia ryhmiä.

Nämä ovat mainioita esimerkkejä siitä, kuinka eri toimijoiden välinen yhteistyö parhaimmillaan hyödyttää perheitä. Kansallista tukea tarvitaan, jotta kaikkien toimijoiden osaaminen saadaan käyttöön, hyvät käytännöt leviävät ja mikä tärkeintä, perheille on tarjolla yhdenmukaiset ja laadukkaat palvelut ja eri puolilla Suomea.

Kirjoittajat:

Kaisu Muuronen, Lastensuojelun Keskusliitto
Tiina Palviainen, Ensi ja turvakotien liitto
Suvi Laru, Parisuhdekeskus Parisuhdekeskus Kataja ry
Tarja Satuli-Kukkonen ja Eevamaija Paljakka, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Blogi on kirjoitettu yhteistyössä Perheet keskiöön -foorumin kanssa. Verkosto koostuu valtakunnallisista lapsi- ja perhetyötä tekevistä järjestöistä ja muista toimijoista.