Saako vai pitääkö ennakoivaan lastensuojeluun sijoittaa, ja kannattaako siihen sijoittaa?

Lapset SIB ja Nuoret SIB pyrkii systeemiseen muutokseen lasten, nuorten ja perheiden ennakoivassa tukemisessa. Nostamme esiin SIB-hankkeiden kautta havaittuja vaikuttavia interventioita, palvelujärjestelmän puutteita sekä havaintoja hankkeesta, jotta kaikki lapset ja nuoret saisivat parempaa tukea tulevaisuudessa. Tällä kertaa kuullaan rahastonhallinnoijan ajatuksia SIB-toiminnasta.

Vuonna 2017 sain tutustua vaikuttavuussijoittamiseen sekä Social Impact Bondeihin eli SIBeihin. Vaikuttavuussijoittamisen avulla sijoitukset voivat tuottaa taloudellista hyötyä samalla kun ne edistävät yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyvinvointia. Tuoton ja hyödyn lisäksi sijoituksilla on sekä mitattavat vaikuttavuustavoitteet että taloudelliset tuottotavoitteet. Lisäksi kohteille on tyypillistä laajennettavuus, joka riippuu käytettävissä olevista taloudellisista resursseista.

Kun Sitran johdolla etsittiin finanssialan toimijaa hankkeeseen, joka liittyi lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen ehkäisyyn, osui pyyntö hyvin S-Pankin ja henkilökohtaisiinkin arvoihin. Otimme haasteen vastaan ja nyt, 6 vuotta myöhemmin, voimme lyhyesti vetää yhteen löydöksiä.

Onko lastensuojelu sopiva sijoituskohde?

Lapset SIB -hankkeeseen on suhtauduttu epäilevästi ja jopa kriittisesti. Joissain keskusteluissa on väitetty, että sijoittajat hyötyvät lasten hädästä, vaikka varhaisen vaiheen tukeen sijoitettaessa tilanne onkin päinvastainen. Lapset SIB -sijoittajat ovat lähteneet sataprosenttisesti tukemaan perheiden hyvinvointia ja uudenlaista hankintamallia, jossa palveluiden tilaaja maksaa vaikuttavuudesta suoritteiden sijaan.

Saatu kritiikki ja mahdollinen negatiivinen julkisuus vaikuttaa sijoittajien halukkuuteen osallistua. Moni sijoittaja suhtautuu varauksellisesti tai kieltäytyy sijoittamasta, vaikka kannattaisikin varhaisen tuen lisäämistä yksityisin varoin, mikäli kunnat, hyvinvointialueet tai valtio eivät siihen varojen puutteessa pysty. Julkinen mielipide ympäristöllisen vaikuttavuuden investointeihin on positiivinen, joten sama viesti tulisi saada läpi sosiaalisen vaikuttavuuden investointeihin.

Kannattaako lastensuojeluun sijoittaa?

”Jokainen ennaltaehkäisevään tukeen sijoitettu euro vähentää korjaavan tuen tarvetta x eurolla”.

Arvioita ja tutkimuksiakin on paljon, mutta yleensä lopputulema on se, että x on merkittävästi enemmän kuin yksi. Lapset SIB -hankkeista saatujen tulostenkin perusteella sijoittaminen varhaisen vaiheen tukeen on kannattavaa ja tulospalkkion määräytyvät ns. kovat mittarit ovat ylittäneet tavoitteet. Kun lisäksi perheiltä saatu palaute on lähes pelkästään positiivista ja mitattu hyvinvointi paranee valtaosalla perheitä, on oma näkemykseni kannattavuudesta helppo arvata.

Matka vaatii kaikilta osapuolilta avointa suhtautumista ja vähän epäonnistumisten sietoakin. Samaan aikaan toimijoilta löytyy rohkeutta, pitkäjänteisyyttä. Sijoittajien rooli on jakaa riskiä ja hankkia rahoitusta.

Jani Kempas
Lapset ja nuoret SIB-rahaston salkunhoitaja, S-Pankki Rahastoyhtiö Oy

Lapset SIBssä on kahdeksan kuntaa – Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Karkkila-Vihti, Lohja, Tampere ja Vantaa. Jokaisessa kunnassa on omat kohderyhmät, joita tuetaan vaikuttavuusinvestoimisen avulla, sijoittajien investoinneilla. Interventioiden vaikuttavuutta seurataan 2031 vuoteen saakka. Jos vaikuttavuutta on syntynyt, kunta maksaa rahastolle tulospalkkiota. Mikäli vaikuttavuutta ei tule, kunta ei maksa mitään. Pääyhteistyökumppaneita kuntien lisäksi ovat HDL / Vamos, Icehearts, Nuorten Ystävät ja SOS-Lapsikylä. Rahastoa hoitaa S-Pankki Rahastoyhtiö Oy. Lastensuojelun Keskusliitto toimii hankkeen koordinaattorina ja interventioiden hallinnoijana. THL tekee pitkittäistutkimusta ehkäisevän toiminnan kustannusvaikuttavuudesta (Lapset SIB).