Sijaishuollon onnistumisten äärellä  – Care Day 2021

Tänään vietetään Care Day - sijaishuollon juhlapäivää. Sijaishuollon juhlapäivän avulla halutaan osoittaa sijaishuollossa oleville lapsille ja nuorille, että olette arvokkaita ja rakastettuja. Olette sitä vuoden jokaisena päivänä, mutta tämä juhlapäivä on teitä ja teistä välittäviä henkilöitä varten.   

Juhlapäivänä kannustetaan eri puolilla Suomea pysähtymään sijaishuollon onnistumisten äärelle. Myös me Lastensuojelun Keskusliitossa halusimme muistella onnistumisia, joita olemme ammattilaisina työhistoriamme aikana kohdanneet. Tässä muutama kuvaus niistä lukuisista hetkistä, jotka ovat painuneet mieleemme.   

“Asiakastyössä onnistumisia kohtaa huomattavan usein. Mieleeni on jäänyt tilanteita, joissa lapsen arjen tärkeät aikuiset löytävät yhteisymmärryksen siitä, mikä on lapsen parhaaksi ja pystyvät laittamaan lapsen edun etusijalle. Hienoja hetkiä ovat olleet ne, kun lapsi saa ilman lojaliteettiristiriitaa halata lujasti sekä sijaisvanhempaa että syntymävanhempaa. Muistan myös koskettavia tilanteita, kun sijaishuollossa ollut nuori on siirtymässä kohti itsenäistä elämää, kaikki on hyvin, ja työntekijänä saa todistaa, ettei varhaislapsuuden elinolosuhteiden tarvitse olla esteenä tulevalle elämänpolulle.”

“Uskon, että lastensuojelussa onnistutaan joka päivä. Omassa työssäni lastensuojelun sosiaalityöntekijänä parhaimmat onnistumisen kokemukset ovat liittyneet hyvään kohtaamiseen, jossa olemme yhdessä lapsen ja perheen kanssa päässeet pintaa syvemmälle ja löytäneet ratkaisun, johon olemme kaikki voineet sitoutua. Tästä minulle tulee mieleen eräs nuori pariskunta, joka oli saamassa ensimmäisen lapsensa. Kummallakin vanhemmalla oli taustalla sekä mielenterveys- että päihdeongelmia. Tulevasta äidistä tehtiin ennakollinen lastensuojeluilmoitus neuvolasta ja sain luotua hänen kanssaan hyvän ja luottamuksellisen suhteen. Vaikka vauva syntyessään jouduttiin sijoittamaan kiireellisesti molempien vanhempien huumeiden käytön takia, olimme jo odotusaikana saaneet läheisverkoston aktiivisesti mukaan ja vauva sijoitettiin lopulta isovanhemmille. Äiti oli motivoitunut hakeutumaan päihdehoitoon vauvan syntymän jälkeen ja loimme saattaen vaihtaen äidille omaa suunnitelmaa yhdessä aikuissosiaalityön ja hoitotahon kanssa. Koin, että onnistunutta yhteistyötä tässä prosessissa kuvasi avoimuus, asioihin puuttuminen varhain ja suoraan sekä kaikkia osapuolia kunnioittava kohtaaminen. ”

”Toisinaan kyse on kohtaamisesta ja kulttuurisensitiivisyydestä. Kollegallani oli asiakkaana maahanmuuttajaperhe, joka ei millään suostunut ottamaan perhetyötä vastaan. Tästä seurasi johtopäätös, että perhe yrittää mahdollisesti salata jotakin. Sosiaalityöntekijä pyysi minut mukaan asiakasperheen palaveriin ja selvisi, että perhe ei ollut lainkaan ymmärtänyt, mistä on kyse. Väärinymmärryksen takia perhe oli luullut, että heidät laitetaan arestiin ja perhetyöntekijät voivat milloin tahansa viedä lapset mukanaan. Me kävimme perheen kanssa perusteellisesti lasu-järjestämä läpi ja yhdessä pohdimme, mikä olisi hyvä ja heille sopiva vaihtoehto. Lopulta päädyimme siihen, että perheen teini-ikäiselle tytölle pyydetään tukihenkilö, ja näin yhteistyö saatiin käyntiin. Loppujen lopuksi kyse oli melko pienestä pulmasta, johon perhe sai asianmukaista apua. Tämä kuitenkin edellytti sitä, että perhe on ymmärtänyt miksi ja millaista apua me haluamme heille antaa.”

Lastensuojelussa tapahtuu päivittäin hienoja onnistumisia, vaikka ne eivät usein uutiskynnystä ylitäkään. Onkin tärkeä muistaa puhua myös siitä, että sijaishuolto tai huostaanotto itsessään voi olla monelle nuorelle onnistuminen. Jos näemme sijaishuollon pelkästään viimesijaisena ja korjaavana tukimuotona, saattaa sijaishuolto näyttäytyä vain palvelujärjestelmän epäonnistumisena. Myös sijoitus voi parhaimmillaan toimia parhaana mahdollisena ennaltaehkäisevänä tukena. Arki sijaishuollon aikana voi sisältää useita onnistumisia, ja juuri näiden äärelle on tärkeä säännöllisesti pysähtyä. Joillekin lapsille huostaanotto on ainoa ja paras mahdollinen vaihtoehto, mahdollisuus kääntää elämän suuntaa ja saada vakaa alku elämälle.  

Onnistumisen edellytykset  

Mitä onnistumisen toteutuminen sitten edellyttää? Tätä pohdittiin muun muassa Metropolian Onnistumisen tekijät -tutkimushankkeessa. Yksi tärkeä tekijä onnistumiselle on, että uskommeko itse siihen ammattilaisina. Millainen oma asenteemme on lapseen ja perheeseen, ja pystymmekö näkemään vaikeassakin tilanteessa toivoa ja mahdollisuutta muutokselle.   

Onnistumiseen tarvitaan myös toiveikkuutta. Jo kymmenen vuotta sitten toteutetun Uskomme sinuun – Usko sinäkin -sijaishuollon kiertueen yhtenä tärkeimpänä viestinä oli, että sijoitetuilla nuorilla on halu selviytyä. Nuori ei kuitenkaan pysty siihen yksin, vaan hän tarvitsee rinnalleen aikuisen, joka uskoo häneen.  

Lisää nuorten omia kokemuksia sijaishuollon hyvistä asioista voi kuunnella uusimmasta SOScastin podcast-jaksosta, Onnistumisia lastensuojelussa, onko niitä?. Podcastin kuunneltuaan voi olla viimeistään varma siitä, että lastensuojelu on täynnä onnistumisia, mikäli vain pysähdymme näkemään ne.   

Näiden onnistumisien ja ajatusten kautta toivotamme kaikille hyvää Care Day -juhlapäivää!

Kirjoittajat

• Mari Väistö, osallisuusasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
• Annukka Paasivirta, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
• Anna Tiili, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
• Julia Kuokkanen, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto