”Suhteessa toiseen tulee näkyväksi itselleen.” – Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden merkityksiä ja mahdollisuuksia

”Suhteessa toiseen tulee näkyväksi itselleen.” Näin kiteytti eräs ammattilainen Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä 5.10.2022 Lahdessa järjestetyssä alaseminaarissa ”Kokemusasiantuntijuutta pintaa syvemmältä”. Alaseminaarissa käyty keskustelu aloitti viiden keskustelun Erätaukokeskustelusarjan, jossa pureudutaan lastensuojelun kokemusasiantuntijuuteen liittyviin kysymyksiin eri näkökulmista.

Ensimmäisessä Erätaukokeskustelussa kuusi lastensuojelun kokemusasiantuntijaa keskusteli kokemusasiantuntijuuden henkilökohtaisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Tämän jälkeen omista kokemuksistaan keskustelivat kokemusasiantuntijoiden kanssa työskennelleet sosiaalialan asiantuntijat. Viisi Erätaukokeskustelua kokemusasiantuntijuudesta järjestetään talven 2022-2023 aikana.

Merkityksen henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia paikannuksia

Kokemusasiantuntijuuden merkityksellisyys kokemusasiantuntijoille näyttäytyy jokaiselle henkilökohtaisella tavalla, mutta yhdistävänä tekijänä on näkyväksi tuleminen ja vaikuttamisen mahdollisuus; kuulluksi tuleminen. Kokemusasiantuntijana toimiminen on tarjonnut tärkeän tunteen omien ajatusten tärkeydestä sekä omien kokemusten ja itsensä hyväksymisestä. Eli osallisuudesta. Häpeä ja stigma hälvenevät, ja omat raskaat kokemukset muuttuvat merkittäviksi henkilökohtaisiksi voimavaroiksi.

Toimintaan osallistuminen myös opettaa uutta. “Kun kuulee muiden kokemuksia, omatkin näkökulmat laajentuvat”, summasi eräs kokemusasiantuntija. Se herättää myös kokemusasiantuntijassa tiedonjanon. Muiden kokemusten kuuleminen tuo uudenlaisia näkökulmia asioihin ja herättää ajatuksia. Se varmasti onkin syynä siihen miksi monista kokemusasiantuntijoista kasvaa vaikuttavaa kehittämistyötä tekeviä asiantuntijoita. Vaikuttavuus syntyy myös valtavan suuresta palosta vaikuttaa asioihin, jotka ovat omaa elämää muokanneet – niin hyvässä kuin pahassa.

Keskusteluun nousivat myös mielenkiintoiset kysymykset tiedon luonteesta.  Kysymys siitä kuka tietää parhaiten, on saanut erilaisia nyansseja kokemukseen perustuvan tiedon ja opitun tiedon suhteesta. “Oikean” tiedon punnitseminen tekeekin näkyväksi hyvin paljon yhteiskunnallisia pohdinnan paikkoja kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen suhteesta, vallankäytöstä, asiantuntijuuden tunnistamisesta sekä asenteiden ja roolien uudelleen asemoinnista.

Kokemustieto ammattilaisten kouluttajana

Kun yliopiston luentosalissa on kokemusasiantuntija, osa opiskelijoista kuullun mukaan on innoissaan, osa hämmentyy. Kokemukseen perustuva tieto ja opittu tieto arvotetaan siis eri tavalla, kertoi opiskelijan näkökulmaa ammattilaiskeskustelussa edustanut keskustelija. Pääasiassa kokemusasiantuntijoiden näkemykset ovat kuitenkin herättäneet tärkeää pohdintaa itsestä tulevana ammattilaisena – omista arvoista, asenteista ja lähtökohdista, ja antanut mahdollisuuden reflektoida omaa positiotaan sosiaalityöntekijänä. Eräs ammattilaiskeskustelija kiteytti laajemminkin kokemusasiantuntijuuden luonteesta jotain kullanarvoista näin: ”Suhteessa toiseen tulee näkyväksi itselleen.”

Kuinka tehdä tilanteesta opiskelijoita ja kokemusasiantuntijoita aidosti hyödyttävä?

Opettaja kertoi joutuneensa tasapainoilemaan eri tahoille tuotettavan hyödyn välillä. Hänelle kokemusasiantuntijan kanssa työskenteleminen oli merkinnyt jakamista ja kumppanuutta, mutta kuinka tehdä tilanteesta myös opiskelijoita ja kokemusasiantuntijoita aidosti hyödyttävä? Ihmistieteellisen tutkimuksen tekemisessä lähtökohtana ovat ihmisten kokemukset, joten myös kokemustiedon paikka opetuksessa on perusteltua, jotta asiakasymmärrys rakentuu osaksi opiskelijan ja myöhemmin työntekijän osaamista alusta alkaen.

Omat toimintatavat tulevat näkyväksi kokemusasiantuntijan kanssa toimiessa myös sosiaalityöntekijälle, ja tarjoaa arvokasta oppia siitä mitä asiakkailta oikeastaan kannattaa kysyä. Tärkeä ymmärrys asiakkaiden yksilöllisyydestä ja yksilöllisistä tarpeista tarkentuu, ja mahdollistaa oikeanlainen tuen kohdistamisen, joka on vaikuttavan sosiaalityön lähtökohta.

Osallistumisen ja suojelun rajapinnoilla

Kokemusasiantuntijuus on kuullun perusteella toimiva tapa integroida ihmisiä yhteiskuntaan, mutta sen hyödyntämisen ja toisaalta saavuttamisen tulisi olla helpompaa ja saavutettavampaa. Kokemusasiantuntijat kertoivat, että tällä hetkellä toimintaan mukaan pääseminen on pitkälti oman aktiivisuuden varassa. Tietoa kokemusasiantuntijana toimimisesta tulisikin lisätä lastensuojelun palveluissa. ”Kaikki eivät halua asemoitua tilanteissa asiantuntijaksi”, muistuttaa kuitenkin eräs keskustelija. Tästä syystä osallistumisen ja kokemustiedon hyödyntämisen muotoja tulisi monipuolistaa – tarjota mahdollisuuksia niin sanotun matalan kynnyksen kokemusasiantuntijuuteen esimerkiksi vertaistukiryhmien muodossa.

”Kaikki eivät halua asemoitua tilanteissa asiantuntijaksi.”

Tärkeäksi osa-alueeksi nousevat myös eettiset ulottuvuudet. On tärkeää pohtia yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa, mitkä ovat osapuolien odotukset tilanteesta, jotta kokemus on hedelmällinen ja turvallinen molemmille osapuolille. Entäpä johtamisen kysymykset, kun toiminta laajenee ja muuttuu ammattimaiseksi? Kuka johtaa ja kantaa esihenkilövastuun silloin, kun kokemusasiantuntija ei ole työsuhteessa häntä hyödyntävään tahoon? Kokemusasiantuntijan kanssa työskenteleminen voikin tuoda ammattilaiselle mukanaan uusia rooleja. Eräs keskustelija toi esiin ammattilaisen roolin eettisenä vartijana eli vastuun suojata ja tukea kokemusasiantuntijaa tehtävässään. Eettisten kysymysten pohtiminen kokemusasiantuntijan hyödyntämisessä paikantuvat myös kokemusasiantuntijan palkkioihin ja tähän liittyvään edunvalvontaan.

Keskustelussa kokemusasiantuntijatoiminnan tarjoama arvo niin lastensuojelun asiakkaalle, työntekijälle kuin koko palveluiden kehittämiselle tuli ilmeiseksi. Ainoana todellisena uhkana kentällä näyttäytyykin kokemusasiantuntijuuden potentiaalin unohtaminen. Mitä laajemmin kokemusasiantuntijuus saadaan osaksi lastensuojelun rakenteita, sitä vaikuttavampia palveluita ja kohtaamisia eli parempaa lastensuojelua voidaan yhdessä saada aikaan.

Erätaukokeskustelusarja jatkuu 10.11.2022. Silloin pureudutaan koulutuskysymysten kuumiin perunoihin.

KoLa- verkosto (Kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa) on kirjoittanut oppaan Lastensuojelun kokemusasiantuntijat korkeakouluopetuksessa, joka kuvaa, mitä lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminta on, miksi sitä kannattaa hyödyntää korkeakouluopetuksessa ja mitä yhteistyön aloittamisessa on syytä huomioida. Oppaan lopussa on myös lista verkoston organisaatioista, joihin voi olla yhteydessä yhteistyön aloittamiseksi.

Verkosto on myös aiemmin julkaissut oppaan Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet. Oppaaseen on kerätty vinkkejä, ohjeita ja suosituksia, jotka tukevat onnistuneen tilaisuuden järjestämistä niin kokemusasiantuntijoiden kuin heidät mukaan kutsuvien tahojen osalta.

Kirjoittajat

Nelli Näränen
Korkeakouluharjoittelija, Lastensuojelun Keskusliitto

Kirsi Hokkila
Erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto