Suomi ei saa torjua pakenevia lapsia ja perheitä

Turvapaikanhakijoiden määrä EU:ssa on kaksinkertaistunut jo kahtena vuonna edellisvuodesta. Mitä tämä tarkoittaa Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan osalta? "Eurooppa pystyy auttamaan – kun niin haluaa", todetaan Lastensuojelun Keskusliiton Taina Martiskaisen ja Pelastakaa Lapset ry:n Eveliina Viitasen Anna ääni lapselle -blogisarjan kirjoituksessa.

Viisi miljoonaa (news.un.org) esiteini-iän saavuttavaa syyrialaislasta ei ole lainkaan kokenut rauhan aikaa 12 vuotta kestäneen sodan seurauksena. 2400 (missingmigrants.iom.int) ihmistä katosi viime vuonna Välimeren aaltoihin yrittäessään päästä Eurooppaan. Turvapaikanhakijoiden määrä EU:ssa on kaksinkertaistunut jo kahtena vuonna edellisvuodesta. Ukrainasta on paennut Suomeen yli 50 000 ihmistä (migri.fi), heistä yli 15 000 lapsia. Suomi, kuten muutkin EU:n jäsenmaat, tasapainoilee solidaarisuuden ja tiukan rajapolitiikan välillä. Toistaiseksi ukrainalaiset on otettu hyvin vastaan, mutta kauempaa tulevat kohtaavat esteitä.

Kodeistaan ja kotimaistaan pakenee joka vuosi entistä enemmän lapsia. Monimutkaiset ja pitkittyneet konfliktit, luonnonmullistukset ja näiden myötä heikkenevät elinolot eri puolilla maailmaa ajavat ihmisiä liikkeelle. Maailman pakolaisten määrässä ylitettiin 100 miljoonan raja (unhcr.org) viime vuonna. Kuitenkin hyvin pieni osuus saapuu lopulta Eurooppaan.

Pakenevista ihmisistä lapsia on jopa yli 40 prosenttia.

Suurin osa pakenevista ihmisistä jää kotimaansa lähialueille. Esimerkiksi Jemen (news.un.org) on merkittävä kohdemaa ja kauttakulkumaa Afrikan sarvesta tuleville, ja Jordaniassa on noin 675 000 (news.un.org) rekisteröitynyttä syyrialaispakolaista. Pakolaisuus ei siis ole vain eurooppalainen ilmiö. Lisäksi se koskettaa erityisesti lapsia.

YK:n tilastojen mukaan maailman ihmisistä alle kolmasosa on lapsia, mutta pakenevista ihmisistä lapsia on jopa yli 40 prosenttia.

Ihmisten tarve liikkua on esteitä suurempi

Vaikka reittejä Eurooppaan yritetäänkin sulkea, on turvapaikanhakijoiden määrä noussut vähitellen pandemiaa edeltävälle tasolle. EU:n alueella jätettiin lähes miljoona (euaa.europa.eu) turvapaikkahakemusta vuonna 2022. Lähes viisi miljoonaa (data.unhcr.org) Ukrainasta paennutta ihmistä on jo rekisteröitynyt tilapäisen suojelun hakijaksi Euroopassa, ja kaikkiaan ukrainalaisia arvioidaan saapuneen yli kahdeksan miljoonaa.

Eurooppa on viime vuosina reagoinut nihkeästi turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen. Kun turvallisia ja laillisia teitä turvaan on suljettu, ovat pakenevat lapset päätyneet tukeutumaan salakuljettajiin ja kohdanneet väkivaltaa (resourcecentre.savethechildren.net) paitsi näiden, myös rajaviranomaisten toimesta. Eurooppa ei ole vielä löytänyt sellaista keinoa muuttoliikkeen hallintaan, joka kunnioittaisi ihmisoikeuksia ja lapsen oikeuksia.

Eurooppa pystyy auttamaan – kun niin haluaa

Viimeisen vuoden aikana suunta on kuitenkin ollut oikea. Ukrainan sota on osoittanut, että EU pystyy organisoitumaan ja onnistuu auttamaan pakolaisia. Tämän todistaa tapa, jolla traumatisoivia asioita kohdanneet ukrainalaiset lapset ja perheet on otettu vastaan Euroopassa.

Samaan aikaan EU-maat käyttävät valtavasti resursseja yrityksiin kauempaa tulevan muuttoliikkeen pysäyttämiseksi. Väestöltään vanhenevien EU-maiden olisi ehkä kuitenkin kaukonäköisempää keskittyä vastaamaan apua tarvitsevien hätään ja ehkäisemään Välimeren kaltaisten kuolemanloukkojen syntymistä. Tähän myös velvoittavat kansainväliset sopimukset.

Kuolemien ja epäinhimillisen kohtelun ehkäisyssä keskeistä on turvallisten ja hallittujen reittien tarjoaminen hädänalaisille. Muun muassa perheenyhdistäminen ja pakolaiskiintiön nostaminen ovat hyväksi todettuja turvallisia reittejä suojelun piiriin. Tällaisia ovat myös humanitaaristen viisumien käyttöönotto Afganistanin kaltaisissa tilanteissa sekä turvapaikanhakijoiden ohjaaminen EU:n sisällä tasaisemmin maasta toiseen.

Suomen maahanmuuttopolitiikka kiristymässä?

Järjestöt tekivät vaalien alla puolueille kyselyn (pakolaisapu.fi) maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta. Kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi perussuomalaiset, Liike Nyt ja Valta kuuluu kansalle vastasivat kyselyyn.

Vastauksissa oli yllättävänkin tiukkoja kantoja. Esimerkiksi kokoomus ja keskusta eivät olisi valmiita pitämään kiinni oikeudesta hakea turvapaikkaa kaikissa tilanteissa. Tiukennuksia on väläytelty, ja käytännön toimiinkin on jo ryhdytty. Rajavartiolakiin jo tehdyt tiukennukset yhdessä suunnitteilla olevan EU-säädösten rajamenettelyjen käyttöönoton myötä heikentäisivät pakolaisoikeutta tuntevien mukaan (pdf) mahdollisuutta kansainvälisen suojelun hakemiseen ja saamiseen.

Suomi on saanut lasten säilöönotosta erikseen huomautuksia YK:n lapsen oikeuksien komitealta.

Lapsen oikeus hakea suojelua ja turvaa nähtiin kuitenkin tärkeänä, ja puolueet kannattivat yksimielisesti lapsen edun mukaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä. Lasten säilöönottoa kaikki eivät olleet kuitenkaan valmiita kieltämään, vaikka Suomi on saanut tästä erikseen huomautuksia YK:n lapsen oikeuksien komitealta. EU:ssa suunnitteilla olevien rajamenettelyiden myötä säilöönoton pelätään yleistyvän, ja tämä koskisi jo 12-vuotiaita.

Kaikki vastanneet eduskuntapuolueet kokoomusta lukuun ottamatta sanoivat sitoutuvansa kunnioittamaan oikeutta perhe-elämään. Perheenyhdistämisen esteiden poistaminen olikin jo nykyhallituksen listalla, mutta tulokset jäivät valitettavan vähäisiksi. Hallitus ei päässyt sopuun lakiesityksestä, joka olisi ottanut nykyistä paremmin huomioon lapsen edun perhesidepäätöksissä.

Vaalien tuloksesta riippumatta Suomen tulee kunnioittaa pakolaisten oikeuksia saada yhdenvertaisesti suojelua. Ukrainalaisten vastaanotto on osoittanut, että myös Suomi pystyy auttamaan hädässä olevia, jos vain haluaa.

• Tutustu Anna ääni lapselle -eduskuntavaalikampanjaan täällä.
• Kaikki Anna ääni lapselle -blogisarjan kirjoitukset löydät täältä.

Kirjoittajat:

Taina Martiskainen, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Eveliina Viitanen, erityisasiantuntija, Pelastakaa Lapset