”Tämä on ollut meidän perheelle juuri sopiva ja tarpeellinen apu” 

Lapset SIB ja Nuoret SIB pyrkii systeemiseen muutokseen lasten, nuorten ja perheiden ennakoivassa tukemisessa. Nostamme esiin SIB-hankkeiden kautta havaittuja vaikuttavia interventioita, palvelujärjestelmän puutteita sekä havaintoja hankkeesta, jotta kaikki lapset ja nuoret saisivat parempaa tukea tulevaisuudessa. Nyt haluamme kertoa kohtaamisen ja suhdeperustaisen työn merkityksestä SIB-hankkeissa. 

Lapset SIBin pääinterventio lapsille, nuorille ja perheille on rinnallakulkijuus. Interventioita toteuttaa Diakonissalaitoksen Vamos, Icehearts, Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia sekä SOS-Lapsikylän Perhekumppani -palvelut. Kohtaamisen, kuulemisen ja jatkuvuuden merkitys sekä tarve kaikille kohderyhmille on vielä suurempi, mitä ohjelmaa aloittaessa arvioitiin. Tätä ovat vahvistaneet havainnot, kerätty hyvinvointidata ja asiakkaiden palautteet.

Tavoitteena syrjäytymisen ehkäisy

Lapset SIBin palvelun tavoitteena on kuulla perheitä ja tarjota heille rinnallakulkemisen keinoin tukea sekä oikea-aikaisia ja tarpeiden mukaisia palveluita. Näin uskotaan tehokkaimmin ehkäistävän korjaavien palveluiden tarvetta. Lapset SIB -ohjelman keskeinen tavoite on syrjäytymisen ehkäisy. Tarjoamalla ennaltaehkäisevää ja varhaista apua, pyritään välttämään kalliit ja korjaavat palvelut, kuten lastensuojelu. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi palvelun hyvinvointivaikutuksia seurataan kuukausitasolla hyvinkin tarkkaan.

Esimerkkinä rinnallakulkijuudesta on Perhekumppani®-palvelu, jota tuotetaan tällä hetkellä Lohjalla, Karkkilassa ja Vihdissä sekä Helsingissä. Jo tähän mennessä kerätty tieto osoittaa, että perheiden hyvinvointi on kehittynyt myönteiseen suuntaan koko perhekumppanuuden ajan.

”Meillä on aina ollut kohdatuksi ja kuulluksi tullut olo”

Perhekumppanuutta on SOS-Lapsikylässä kehitetty vuodesta 2016 alkaen tarpeeseen, jossa jotkut palvelujärjestelmän syövereissä olleet lapsiperheet kokivat epäluottamusta järjestelmää kohtaan. Kehittämisessä mukana olleiden perheiden kokemus oli, että he eivät tulleet kuulluiksi tai olleet aidosti osallisia omissa asiakasprosesseissaan. Perhekumppanuuden tavoitteena on kulkea perheen rinnalla niin kauan, että heille löytyvät sellaiset palvelut, joista he haasteellisessa elämäntilanteessaan voivat hyötyä – edistetään yhdessä niitä asioita, jotka ovat perheelle tärkeitä.

Perhekumppanuuden piirissä vuoden 2022 aikana olleilta perheiltä kerättiin vaikutusdatan lisäksi asiakaspalautetta, jossa he arvioivat muun muassa kuulluksi tulemista, palvelusta saatua hyötyä, perhekumppanin ammattitaitoa, luottamuksellista suhdetta perhekumppanin ja perheen välillä sekä perhekumppanilta saadun avun ja tuen riittävyyttä.

Kaikkien osa-alueiden osalta perheet olivat tyytyväisiä saamaansa apuun. ”Kiitos rinnalla kulkemisesta ja kaikesta avusta, mitä perheemme on saanut. Kohtaamiset ovat aina olleet lämpimiä ja meillä on aina ollut kohdatuksi ja kuulluksi tullut olo”, sanoitti eräs vastaaja. Palautteiden mukaan asiakkaat olivat tulleet aidosti kuulluiksi, mikä on keskeinen tekijä koko rinnallakulkijapalvelussa. Pysähdytään ihmisen rinnalle ja kuullaan, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä ja mihin asioihin pitäisi erityisesti saada muutosta aikaan, jotta hyvinvointi kääntyy parempaan suuntaan.

”Kiitos rinnalla kulkemisesta ja kaikesta avusta, mitä perheemme on saanut. Kohtaamiset ovat aina olleet lämpimiä ja meillä on aina ollut kohdatuksi ja kuulluksi tullut olo.”

Suhdeperustaisuus rinnallakulkijuudessa

Suhdeperustaisella työotteella tarkoitetaan toista kunnioittavaa, voimavarakeskeistä ja asiakasta vahvistavaa työotetta, joka onnistuessaan mahdollistaa luottamuksen syntymisen asiakassuhteessa.

Keskeistä on tuntea aitoa uteliaisuutta, kuunnella ja kuulla asiakasta, asettua tasavertaiseksi keskustelijaksi kohtaamisessa eikä suhtautua asiakkaaseen asiantuntijan näkökulmasta. Pyrkimyksenä on olla ihminen ihmiselle. SOS-Lapsikylän Perhekumppanit® ovat asiakaspalautteen perusteella onnistuneet luomaan asiakkuuksiinsa luottamukseen perustuvan ilmapiirin ja tunnelman. Perheet ovat voineet uskoutua, sillä kaikki kyselyyn vastanneet asiakkaat kokivat, että heille oli syntynyt palvelun aikana työntekijään luottamuksellinen suhde.

”Kaikilla nepsy-perheillä pitäisi olla oma perhekumppani”

Suurin osa perhekumppanuuden piirissä olleista perheistä suosittelisi palvelua vastaavassa elämäntilanteessa eläville tuttavilleen ja sukulaisilleen. Palvelun suositteluindeksi, eli NPS-luku, oli hienosti 88. Perheet, jotka ovat saaneet rinnalleen SOS-Lapsikylän Perhekumppani® -työntekijän, ovat aidosti olleet tyytyväisiä saamansa palveluun ja hyötyneet ammattilaisesta, joka on kulkenut heidän perheensä rinnalla haasteellisessa elämänvaiheessa.

Muissakin Lapset SIBin kunnissa ja rinnallakulkija-palveluissa havainnot ovat saman suuntaisia. Kiinnittymistä tapahtuu ei vain yksittäisiin palveluihin vaan koko SIBin kokonaisuuteen. Kokemus siitä, että meitä on kuultu ja meitä halutaan kuulla, kantaa. Se jos mikä on hieno tulos – luottamus palveluun.

Vaikuttavuus syntyy luomalla luottamusta.

Kirjoittajat:

Miia Lahtela, SOS-Lapsikylä
Sonia Kuutti, Lastensuojelun Keskusliitto

Lapset SIBssä on kahdeksan kuntaa – Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Karkkila-Vihti, Lohja, Tampere ja Vantaa. Jokaisessa kunnassa on omat kohderyhmät, joita tuetaan vaikuttavuusinvestoimisen avulla, sijoittajien investoinneilla. Interventioiden vaikuttavuutta seurataan 2031 vuoteen saakka. Jos vaikuttavuutta on syntynyt, kunta maksaa rahastolle tulospalkkiota. Mikäli vaikuttavuutta ei tule, kunta ei maksa mitään. Pääyhteistyökumppaneita kuntien lisäksi ovat HDL / Vamos, Icehearts, Nuorten Ystävät ja SOS-Lapsikylä. Rahastoa hoitaa S-Pankki Rahastoyhtiö Oy. Lastensuojelun Keskusliitto toimii hankkeen koordinaattorina ja interventioiden hallinnoijana. THL tekee pitkittäistutkimusta ehkäisevän toiminnan kustannusvaikuttavuudesta (Lapset SIB).