Toivoa paremmasta tulevaisuudesta: Sijaishuoltoyksiköiden kansallisella tietopohjalla kohti yhdenvertaisempaa sijaishuoltoa 

Tällä viikolla 16.2. vietetään kansainvälistä sijaishuollon juhlapäivää eli Care Day:tä. Päivän tarkoituksena on juhlistaa sijaishuollossa asuvia lapsia ja tämän vuoden teemana on toivon kannattelu. Oikean sijaishuoltopaikan löytäminen lapselle on erityinen tehtävä. Tätä tehtävää tukemaan tarvitsemme kipeästi kansallisen sijaishuoltopaikkoja koskevan tietopohjan, jotta sijoitus vastaisi paremmin lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja olisi jokaiselle lapselle turvallinen. Voisimmeko luoda toivoa laadukkaammasta laitoshuollosta sijaishuollon tietopohjaa kehittämällä? 

Suomessa elää noin 18 000 lasta kodin ulkopuolelle sijoitettuna (julkari.fi). Heidän tulevaisuutensa kannalta on ratkaisevaa minkälaista lastensuojelun palvelua he itselleen saavat. Mitä me tällä hetkellä tiedämme kansallisella tasolla niistä kasvuolosuhteista, joissa lapset elävät sijaishuollon arkea? Emme riittävästi. Suomessa ei ole sellaista kansallista tietopohjaa, joka valottaisi ammattilaisille sijaishuoltoyksiköiden tarjoamien palvelujen sisältöä ja laadullisia eroja. Mallia voisi ottaa Tanskasta, jossa tällainen rekisteri on lakisääteinen ja kattaa sekä sijaishuoltoyksiköt että perhehoitajat.

Tarvetta tietopohjalle olisi, sillä sijaishuollon laitoshuollon ja ammatillisen perhehoidon palveluntuottajien kirjo on moninaistunut hurjaa vauhtia viime vuosien aikana. Palveluntuottajia on jo reilusti yli 400 (julkari.fi), ja yksiköiden toiminnan sisällöt, arjessa käytetyt menetelmät sekä esimerkiksi yhteistyö sosiaalityöntekijöiden kanssa eroavat merkittävästi toinen toisistaan.

Sijaishuolto ei aina ole onnistunut tehtävässään. Tämän osoittaa mm.  ylempien laillisuusvalvojien raportit sekä kokemusasiantuntijoiden kokemukset. Sijaishuollon epäonnistumisia ja siitä seurannutta inhimillistä kärsimystä on tuotu esiin myös mediassa. Jokainen sijaishuollossa elävä lapsi tarvitsee turvallisen, vakaan ja juuri hänen tarpeilleen sopivan ympäristön. Sen edistäminen edellyttää uudenlaisia välineitä sijaishuollon laadun varmistamiseen, yhteistä näkymää sijaishuollon arkeen.

Yhtenäinen tietopohja valvonnan ja ohjauksen välineenä

Sijaishuollon kansallisen tason valvontaan ja ennakoivaan ohjaukseen on herätty erityisesti viime vuosien aikana. Laitoshuollon yksiköitä valvovat useat eri tahot ja valvontatieto on hajallaan. Yksi osa laadukasta valvontatyötä olisi yhtenäinen kansallinen tietopohja, jonne kirjattaisiin tehdyt havainnot ja puutteet. Näin ne tulisivat laajasti lapsille sijoituspaikkoja etsivien sosiaalityöntekijöiden ja asiakasohjausryhmien tietoon myös yli hyvinvointialuerajojen sijoittaessa.

Yhtenäisen tietopohjan avulla lapselle voitaisiin valita yksikkö, jossa asioiden on todettu olevan kunnossa ja laadun kohdillaan. Kun sosiaalityöntekijällä on etukäteen sijaishuoltopaikkoja koskeva oleellinen tieto, on hänen helpompaa valita juuri kyseiselle lapselle hänen yksilöllisiä tarpeitaan vastaava sijaishuoltopaikka. Tällöin voidaan lähtökohtaisesti luottaa siihen, että tarjottava sijaishuolto on lapselle turvallista ja hyvää. Onnistunut sijaishuoltopaikan valinta myös ennaltaehkäisee tarpeettomia sijaishuoltopaikan muutoksia ja edistää näin lapsen edun toteutumista.

Ilman tietopohjaa yksittäisen valvojan toimesta havaitut laatupuutteet eivät välttämättä tavoita muita tahoja ja lapsi saatetaan vahingossa ohjata yksikköön, jota ei valvonnan perusteella hänelle suositeltaisi. Yhteinen tietopohja vähentäisi valvonnan päällekkäisyyttä ja tehostaisi sitä.

Kansallinen tietopohja apuna tiedon jakamisessa

Mallia digitaaliselle ratkaisulle on jo kehitetty. Kansalliseksi suunniteltu Lasteri-tietopohja mahdollistaisi hyvinvointialuetasoisen ja kansallisen tiedolla johtamisen, parhaan mahdollisen sijaishuoltopaikan löytämisen lapselle ja valvonnan tehostamisen. Tietopohja rakennettiin rakenneuudistushankkeessa Keski-Uudenmaan, Satakunnan ja Helsingin kaupungin yhteistyönä vuosina 2020–2021, minkä jälkeen sitä on pilotoitu yhteensä kuuden hyvinvointialueen alueella.

Jotta tämä tietopohja toimisi tarkoituksessaan parhaalla mahdollisella tavalla, se tulisi saattaa kansalliseksi ja kaikkien alueiden käyttöön. Silloin tietopohja kattaisi yksikkö- ja valvontatiedot koko Suomesta ja tieto olisi hyödynnettävissä kaikkialla riippumatta siitä, missä päin Suomea sijoitettava lapsi asuu ja millaisia työkaluja hänen alueellaan on sosiaalihuollon ja asiakasohjauksen käytössä. Tietopohja lisäisi näin ollen sijaishuollossa elävien lasten yhdenvertaisuutta koko maan tasolla.

Toteutuuko toivo paremmasta sijaishuollosta?

Nyt tarvitaan aktiivisuutta hyvinvointialueilta, jotta kansallinen tietopohja sijaishuoltoon vihdoinkin toteutuu. Keusote olisi luovuttamassa tämän valtionavustuksella kehitetyn palvelun ja tietopohjan DigiFinlandille, mikäli hyvinvointialueet näin päättävät. Toivoa sopii, että laadukkaan sijaishuollon edistäminen koskettaa meitä kaikkia ja Lasterin kaltaisen tietopohjan kansallistaminen toteutuu sen alkuperäisen vision mukaisesti (julkari.fi).

Tavoitteena meillä kaikilla on tarjota sijaishuollon asiakaslapsille turvallisia ja lapsen edun mukaisia sijoituksia. Kansallinen sijaishuollon tietopohja olisi konkreettinen keino lisätä sijaishuollon laatua ja sijaishuollossa elävien lasten yhdenvertaisuutta. Toteutuessaan kansallinen sijaishuollon tietopohja toisi toivoa paremmasta sijaishuollosta. Tartutaanko tähän toivoon – se on hyvinvointialueiden käsissä.

Kirjoittajat:

Anna Tiili, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
Pia Eriksson, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tuija Tähkäpää, erityisasiantuntija, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue