Tulipalojen sammuttelua – vai pystyisimmekö parempaan?
Lastensuojelun Keskusliitto on ollut vuodesta 2018 alkaen kumppanina FIMin hallinnoimassa vaikuttavuusinvestoimisen Lapset SIB -hankkeessa, koska haluamme etsiä uusia tapoja ennakoida ja ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Vaikuttavuusinvestoiminen on yksi tapa tukea riskitilanteessa eläviä lapsia ja nuoria ja vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa ajoissa.
Lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle maksaa keskimäärin noin 100 000 € vuodessa. Vuoden aikana 50 nuoren sijoitus voi maksaa kunnalle siis 5 miljoonaa euroa. Jos sijoitus ja muut tukitoimet eivät ole vaikuttavia, saattaa edessä olla nuoren syrjäytyminen. Sen kustannus yhteiskunnalle on noin 680 000 € jokaista nuorta kohden. Inhimillinen hinta on mittaamaton.
Jatkaako yhteiskuntamme tulipalojen sammuttelua? Voisimmeko ennakoida ja ehkäistä paljon paremmin? Voisiko edes osaa sijoituksista ja syrjäytymisestä ehkäistä? Ainakin meidän tulee tehdä kaikkemme sen eteen. Vaikuttavuusinvestoiminen on yksi keino. Lapset SIBin avulla voimme kunnolla paneutua riskissä oleviin lapsiin ja nuoriin, tukea heitä vaikuttavammin ja tuoda esiin ehkäisevän ja edistävän toiminnan vaikuttavuus.
Lapset SIBissä vaikuttavuutta seurataan vuoteen 2031 saakka
Lapset SIBissä on tällä hetkellä kahdeksan eri hanketta seitsemässä eri kunnassa. Kaikissa pyritään vaikuttavaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tällä hetkellä ohjelmassa on noin 150 lasta ja nuorta, tavoitteena on saada asiakkaita ohjelmaan noin 1000. Vaikuttavuutta seurataan kaikissa kunnissa vuoteen 2031 saakka.
Vaikuttavuuden seurannan mittarit ovat hyvin erilaisia riippuen kunnan kohderyhmästä. Osassa seurataan erityispalveluiden käyttökustannuksia, kun taas joissakin kunnissa nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. Mittarit ohjaavat myös toimintaa. Interventioilla pyritään juuri mitattavien asioiden muutoksiin. Polku voi olla mutkikas, mutta päämäärä on selvä.
Mikä sitten on vaikuttavaa? Vaikuttavia ja näyttöön perustuvia interventioita on olemassa, mutta yksi palvelu ei korjaa monimutkaisia haasteita. Vaikuttavuuden pohjaksi olemme ottaneet seuraavat asiat: jatkuvuus ja kokonaisvaltaisuus, suhdeperustaisuus ja rinnallakulkijuus sekä oikea-aikaiset ja tarpeenmukaiset palvelut.
Nyt Lapset SIBissä oleva lapsi, nuori tai perhe saa rinnallakulkijan, oikea-aikaisia palveluja ja tukea niin kauan kuin on tarve. Rinnallakulkijoita on eri palveluntuottajilta riippuen kohderyhmästä (HDL:n Vamos, Icehearts, Nuorten Ystävät, SOS-Lapsikylä). Lapset SIBin kautta annetaan myös lisäpalveluja ja paikataan palvelujärjestelmämme aukkoja.
Vaikutuksia ja havaintoja Lapset SIBistä
Mitä olemme tähän mennessä oppineet? Lapset SIB on antanut jo nyt arvokasta tietoa palvelupoluista, lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeista sekä palveluaukoista. Olemme havainneet, että esimerkiksi Vantaalla ja Lohjalla itsesäätelyn haasteiset lapset perheineen ovat tarvinneet suhdeperustaista tukea pidempään kuin alussa arvioimme. Se on ollut merkittävä apu hyvinvoinnin muutoksessa parempaan suuntaan. Sekä hyvinvoinnin mittarit että perheiden hyvät palautteet kertovat intervention positiivisista vaikutuksista.
Havainnot näyttävät yhä vahvemmin, että perheet kärsivät jaksamattomuudesta ja verkostojen puutteesta. SIBin kautta, sijoittajien rahoilla, on tarjottu perheille muun muassa lastenhoitopalveluita. Lisäksi on paikattu palveluaukkoja: nepsy-lapset odottavat diagnooseja ja palveluihin pääsyä usein liian pitkään, joka johtaa vahvempaan oireiluun ja vanhempien ylikuormittumiseen. On nopeutettu palveluihin pääsyä, annettu intensiivisempää tukea aiemmin. Kaikki tämä näyttää kannattavan – hyvinvoinnin muutokset näyttävät hyviltä sekä hyvinvoinnin mittareissa että perheiden palautteissa.
Tarvitsemme suuremman systeemisen muutoksen. Meidän tulisi tunnistaa aiemmin, antaa tarpeenmukaisia ja oikea-aikaisia palveluja sekä mitata vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Koska sillä on lopulta merkitystä. Että lapset ja nuoret voivat paremmin vuosienkin päästä, eivät vain tukea saadessaan ja puoli vuotta sen jälkeen. Että huostaanotettu nuori kouluttautuu ja valmistuu toiselta asteelta, että nepsy-lasta ei huostaanoteta murrosiässä, että nuoren kouluttamattoman äidin lapsi voi hyvin koko lapsuuden ajan, eikä ylisukupolvista syrjäytymistä kokeneen perheen lapsi syrjäydykään.
Tiedolla johtaminen on entistä tärkeämpää tulevaisuuden perhepalveluissa. Meillä on velvollisuus tehdä paremmin ja vaikuttavammin. Lapset SIBin hyvä puoli on sen pitkäaikaisuus. Voimme oikeasti analysoida, arvioida ja kokeilla mikä toimii vaikuttavasti. Mitä lapset ja nuoret tarvitsevat.
Yksilötasolla kokemukset ovat jo positiivisia, tässä niistä yksi:
”Äiti sanoi, et sä olet pelastanut meidät.”
Kirjoittajat:
Riikka Westman, projektipäällikkö, Lapset SIB, Lastensuojelun Keskusliitto
Sonia Kuutti, hankekoordinaattori, Lapset SIB, Lastensuojelun Keskusliitto
Lähteet ja lisätietoja:
Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelut ja kustannukset vuonna 2020 (hel.fi)
Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskemasta (julkari.fi)
Lastensuojelun Keskusliitto, Lapset SIB
Tämä kirjoitus on osa Lapset SIB-hankkeen blogisarjaa. Lapset SIBssä on seitsemän kuntaa – Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Karviainen (Karkkila-Vihti), Lohja, Tampere ja Vantaa. Jokaisessa kunnassa on omat kohderyhmät, joita tuetaan vaikuttavuusinvestoimisen avulla, sijoittajien investoinneilla. Interventioiden vaikuttavuutta seurataan 2031 vuoteen saakka. Jos vaikuttavuutta on syntynyt, kunta maksaa rahastolle tulospalkkiota. Mikäli vaikuttavuutta ei tule, kunta ei maksa mitään. Pääyhteistyökumppaneita kuntien lisäksi ovat HDL / Vamos, Icehearts, Nuorten Ystävät ja SOS-Lapsikylä. Rahastoa hoitaa FIM. Lastensuojelun Keskusliitto toimii hankkeen koordinaattorina ja interventioiden hallinnoijana. THL tekee pitkittäistutkimusta ehkäisevän toiminnan kustannusvaikuttavuudesta (Lapset SIB).
Kommentit (0)