Uhma-elokuva – yksi tarina sijaishuollosta
Uusi kotimainen elokuva haastaa kuulemaan lasten ja nuorten omia kokemuksia lastensuojelusta. Lastensuojelun Keskusliitto ja Osallisuuden aika ovat mukana järjestämässä 13.2.2025 Uhma-elokuvan erikoisennakkonäytöstä, jossa yleisönä on erityisesti lastensuojelun kokemusasiantuntijanuoria sekä ammattilaisia. Näytöksen jälkeen käydään paneelikeskustelu sijaishuollosta Suomessa.
Uhma on Visa Koiso-Kanttilan ohjaama suomalainen draamaelokuva, joka saa ensi-iltansa helmikuussa 2025. Päänäyttelijä Ona Huczkowski tekee elokuvassa vahvan ja uhmakkaan roolin Vilmana, jota alistetaan ja kohdellaan kaltoin lastensuojelulaitoksessa. Vilma ei suostu alistumaan laitoksen mielivaltaisiin sääntöihin, vaan ottaa hatkat.
Elokuvan tuotantoyhtiö ja ohjaaja Visa Koiso-Kanttila kutsuivat Lastensuojelun Keskusliiton syksyllä keskustelemaan elokuvan levityksestä ja sijaishuollosta. Saimme kunnian katsoa elokuvan raakaversion ensimmäisinä ulkopuolisina.
Elokuva antaa karun ja raadollisen kuvan sijaishuollosta. Ammattilaisen silmin kuva on toivoton: missä ovat ne sosiaalityöntekijät, -ohjaajat ja muut ammattilaiset, jotka aidosti ja lämpimällä sydämellä tahtovat auttaa lapsia ja nuoria? Miksi Vilmalle ja muille elokuvan nuorille annettiin tapahtua tällaista?
Jokaisen sijaishuollossa olevan nuoren kokemus on arvokas ja tulee vähättelemättä kuulla. Visa Koiso-Kanttila sai Uhmaan inspiraation haastatellessaan lastensuojelulaitoksissa asuneita nuoria ja tehdessään Huostassa-audiodokumenttisarjaa. Elokuva perustuu todellisiin kertomuksiin, joskin niitä on yhdistelty ja dramatisoitu. Sen on käsikirjoittanut Reeta Ruotsalainen Visan idean ja aineiston pohjalta.
Olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että tällaisia asioita ei saa yhdellekään lapselle tai nuorelle koskaan enää tapahtua.
Lastensuojelu on paljon muutakin kuin uhmaa
Juuri lastensuojelun asiakaslasten ja -nuorten itsensä vuoksi on kuitenkin tärkeää muistaa, että lastensuojelu on paljon muutakin kuin julkisuuteen nousevat epäoikeudenmukaisuudet ja epäonnistumiset.
Lastensuojelu auttaa vuosittain noin 40 000 lasta ja perhettä heidän kotiympäristössään. Sijaishuollossa ja huostaanotettuna on vajaa 10 000 lasta ja nuorta ja sen lisäksi noin 9000 lasta ja nuorta on ollut viime tilastovuosien aikana vuoden aikana sijoitettuna, joko avohuollon tukitoimena tai kiireellisesti.
Lastensuojelun asiakkuuden kokeneet lapset ja perheet tuovat usein esille, että moni on saanut lastensuojelulta apua ja mahdollisuuden elämään. Lastensuojelua tulisi nostaa esiin ja uutisoida muidenkin kuin rajujen sijaishuoltokuvausten kautta tai lastensuojelun asiakkuudessa olevia perheitä leimaamalla. Ja sijaishuolto voi olla hyvää, aidosti välittävää ja elämää myönteisesti muuttavaa.
Lastensuojelusta pitää puhua julkisesti
Lastensuojelu on julkista toimintaa ja sitä pitää julkisesti myös pystyä arvioimaan. Vaikka lastensuojelussa on valtavasti hyvää ja toimivaa, emme voi kieltää sitä, että on myös toimimatonta. Epäkohtia voidaan korjata vain, kun niitä ei kielletä ja ne nostetaan esille. Lastensuojelun rajoitustoimenpiteiden, lastensuojelun toimintakulttuurin ja valvonnan suhteen meillä on edelleen kehitettävää. Tutkimuksetkin tukevat sitä, että autoritäärinen laitoskulttuuri ei tue lasten ja nuorten kuntoutumista.
Mitä enemmän lastensuojelusta puhutaan sen asiakkaiden näkökulmasta, sitä herkempiä me yhteiskuntana osaamme olla sille, mitä lastensuojelussa oikeasti tapahtuu ja miten asiakkaana olevat lapset ja nuoret voivat. Draama on hyvä keino herättää keskustelua.
Lastensuojelun kokemusasiantuntijanuoret ovat usein nostaneet esille ärtymystään siitä, että heidät leimataan julkisessa puheessa ”lastensuojelutapauksiksi” tai ”ongelmanuoriksi”. Uhma-elokuvan Vilma ei ole ongelma eikä tapaus. Hän on aktiivinen, fiksu toimija – ihminen, joka ansaitsee rakkautta, kuulemista ja huomioimista. Niin kuin jokainen nuori, joka tällä hetkelläkin elää sijaishuollossa.
Me Lastensuojelun Keskusliitossa haluamme olla mukana luomassa moniäänistä kuvaa lastensuojelusta, arvostaen kaikkien lasten ja nuorten kokemuksia sekä päivittäistä arvokasta ammattilaisten tekemää lastensuojelutyötä. Tämän vuoksi me, Osallisuuden aika ja elokuvan levittäjä B-Plan Distribution teemme yhteistyötä elokuvan levityksessä sekä lastensuojelua koskevassa viestinnässä. Kannustamme kaikkia lastensuojelun toimijoita ja kokemusasiantuntijoita aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun lastensuojelusta.
Viestintä lastensuojelusta voi olla vaikeaa, sillä sitä käsiteltäessä on yksityisyyden suoja ja salassapitovelvollisuus, mutta myös haastateltavien usein hauras elämäntilanne sekä jutun mahdolliset jälkivaikutukset heidän ja heidän läheistensä elämään. Draama voi olla joskus juuri oikea keino tällaisten tarinoiden kertomiseen. Lastensuojelun Keskusliiton opas Miten vaikutan ja viestin lastensuojelusta sekä muistilista toimittajalle auttavat sen hahmottamisessa, mitä kaikkea on huomioitava, kun haluaa kirjoittaa lastensuojelusta eettisesti.
Uhma-elokuva tulee valtakunnalliseen levitykseen Finnkinon kautta 28.2.2025. Voit myös lukea lisää ohjaaja Visa Koiso-Kanttilan ajatuksista Uhma-elokuvasta vuoden 2025 ensimmäisestä Lapsen Maailma -lehdestä.
Kommentit (0)