Vaikuttava sijaishuolto tarkoittaa hyvää arkea

Suomessa on vasta 2010-luvulla alettu tutkia lastensuojelun sijaishuollon vaikuttavuutta. Asiaa on tutkittu rekisteriaineistojen avulla. Tulokset kertovat selvän viestin: Sijaishuollossa olleilla nuorilla aikuisilla on jopa viisinkertainen riski huono-osaisuuteen ikätovereihinsa verrattuna. Erot säilyvät silloinkin tilastollisesti merkittävinä, kun verrataan tilannetta sisaruksiin tai ikätovereihin, joilla on sijoitusta lukuun ottamatta saman kaltainen tausta.

Sijaishuollon tarkoituksena on luoda edellytyksiä hyvään elämään

Sijaishuolto ei ole onnistunut turvaamaan riittävästi sijoitettujen lasten ja nuorten hyvän elämän edellytyksiä. Lapsena sijoitetuista yli puolet jäävät ilman toisen asteen tutkintoa nuorina aikuisina, yli puolella on käyntejä psykiatrisella poliklinikalla ja 40 prosentilla on psykiatrisia osastojaksoja. Lisäksi noin puolella on rikosmerkintöjä ja iso osa kärsii talousvaikeuksista (noin 80 prosenttia on saanut toimeentulotukea). Sijaishuoltotausta ei automaattisesti johda riskien toteutumiseen, vaan myös sijaishuollossa olleista osa voi hyvin ja pärjää elämässään. Usein sijaishuollossa olevalla lapsella on vaikea perhetausta ja sijaishuollon pyrkimyksenä on tältä osin lieventää taustan huonoja vaikutuksia lapsen tai nuoren elämään, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää esimerkiksi kouluttautumista. Jotta tässä tavoitteessa onnistuttaisiin jatkossa paremmin, on tärkeä ymmärtää, miten lasten hyvää arkea voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Sijaishuollossa asuva lapsi tarvitsee yhteiskunnan tuen

Hyvä arki syntyy pysyvien ja ennustettavien ihmissuhteiden avulla. Se syntyy jatkuvasta tuesta ja siitä, että ymmärretään lapsen tai nuoren elämä kokonaisuutena. Tutkimusten perusteella erityisesti vaihtuvat sijaishuollon paikat ja ihmiset vaikuttavat kielteisesti myöhempiin hyvinvointitekijöihin, kuten koulutuksen puutteeseen tai rikollisuuteen. Siksi onkin tärkeä panostaa sijaishuoltopaikan pysyvyyteen ja ihmissuhteiden laatuun. Samalla on tärkeä tukea myös lapsen sijaishuollon ulkopuolella olevia ihmissuhteita.

Sijaishuollossa asuvat lapset tarvitsevat sen kaiken ehkäisevän ja kohdennetun tuen mitä muillekin lapsille kuuluu. Sijaishuollon ei ole tarkoitus korvata näitä palveluja. Sillä on väliä, miten lasta tuetaan koulussa, muissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, miten kaverisuhteet toimivat, millainen suhde vanhempiin on tai löytääkö lapsi mieluisia harrastuksia.

Lastensuojelun sijaishuollossa olevien lasten hyvä arki on sijaishuoltopaikan lisäksi myös koko yhteiskunnan vastuulla. Hänelle on turvattava yhtä hyvät edellytykset hyvään elämään kuin kenellä tahansa muullakin lapsella. Vaikuttava sijaishuolto on sitä, että kaikki oleelliset elämän osa-alueet toimivat lapsen elämässä niin, että lapsella on myöhemmin edellytykset esimerkiksi kouluttautumiseen, työelämään ja terveeseen elämään.

Kirjoittaja

Aino Akinyemi
korkeakouluharjoittelija

Kirjoittaja on ollut korkeakouluharjoittelijana lasten ja nuorten palvelujen vaikuttavuuteen tähtäävässä Lapset ja nuoret SIB –ohjelmassa alkukevään. Hän on myös paneutunut lastensuojelun sijaishuollon vaikuttavuuteen sosiaalityön kandidaatin tutkielmassaan, jonka keskeisiä tuloksia tässä kirjoituksessa kuvataan.

Lue myös Lastensuojelun Keskusliiton politiikkasuositus: Yhteiskunnan tulee turvata lapselle vaikuttava ja välittävä sijaishuolto