Varhaiskasvatuksessa tehdään hienoa kehittämistyötä – tuodaan se näkyväksi!
Varhaiskasvatuksen maailmanjärjestö OMEPin Euroopan konferenssi kokosi yhteen laajan joukon varhaiskasvatuksen ammattilaisia ympäri Euroopan toukokuun alussa Kyprokselle. Konferenssin teeman ”Quality and Equality in Early Childhood Education and Care” ympärillä keskusteltiin esimerkiksi varhaiskasvatuksen laatuun liittyvistä kysymyksistä. Myös monet varhaiskasvatuksen haasteet, kuten pula opettajista, tuntuvat olevan jaettuja. Samaan aikaan kaikilla oli yhteinen ymmärrys siitä, että haasteiden ohella meidän on tärkeä nostaa esille myös onnistumisia ja niitä hienoja asioita, joita varhaiskasvatuksessa kehitetään, niin Suomessa kuin muualla.
OMEPin konferenssin aikana kuulimme monia tärkeitä puheenvuoroja muun muassa varhaiskasvatuksen laatuun ja arviointiin, inklusiiviseen varhaiskasvatukseen, monikulttuurisuuteen ja lapsen oikeuksiin liittyen. Myös Suomen varhaiskasvatus ja osaaminen olivat monipuolisesti esillä konferenssin ohjelmassa. Esitykset herättivät paljon kiinnostusta ja paikallisten tuliaisten lisäksi jokaiselle tarttuikin mukaan joukko uusia yhteistyökontakteja ja -mahdollisuuksia.
Tässä on muutamia nostoja ja näkökulmia varhaiskasvatuksen kehittämistyöstämme.
Kirjallisuuden maailma tutuksi lapsille – lainaa iltasadut kotiin helposti päiväkodin eteisestä
Opetushallituksen Lukeva varhaiskasvatus (oph.fi) -pilotissa kehitetään mallia, jonka tavoitteena on tarjota monilukutaidon materiaaleja ja täydennyskoulutusta varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Mallin avulla tavoitellaan pysyviä toimintatapoja ja rakenteita, joilla tuetaan monilukutaidon varhaista kehittymistä sekä tekstien ja kirjallisuuden maailmaan kasvamista varhaiskasvatuksessa. Lukeva varhaiskasvatus -malli rakennetaan toteuttamaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteita sekä tukemaan varhaiskasvatuksen ja kodin yhteistyötä lukutaidon edistämiseksi. Malli julkaistaan alkuvuodesta 2024.
OMEP 2023 -konferenssissa esiteltiin pilottia ja sen alustavia tuloksia kansainväliselle yleisölle, joka oli yhtä mieltä varhaisen lukemisen tärkeydestä. 27 varhaiskasvatusyksikön kanssa toteutettu pilotti on jo tuottanut hyviä käytänteitä, ja näistä konferenssissa esiteltiin eteiskirjaston konsepti. Eteiskirjaston ideana on, että perheet saavat lainattua iltasadut mukaan kotiin helposti päiväkodin eteisestä. Eteiskirjaston voi perustaa varhaiskasvatusyksikköön yhteistyössä kirjastopalveluiden kanssa – aloittamiseen tarvitsee vain kirjahyllyn ja avoimen mielen!
Kuuntele podcast-jakso siitä, miten eteiskirjasto perustettiin Lehmuslinnan päiväkotiin Sipoossa!
Innostetaan lapset liikkumaan monipuolisesti ja kokemaan liikunnan iloa
Opetushallituksen ja Likesin koordinoiman Liikkuva varhaiskasvatus – ohjelman avulla on edistetty alle kouluikäisten lasten liikkumista varhaiskasvatuksessa vuodesta 2015 lähtien, ja mukana on jo liki 70 % kaikista Suomen varhaiskasvatusyksiköistä.
Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle liikkumisen ilo sekä riittävä päivittäinen fyysinen aktiivisuus. Ohjelmaa toteutetaan jokaisen yksikön omista lähtökohdista, pienten askelten ideologialla sekä jatkuvan kehittämisen mallia hyödyntäen. Ohjelma tarjoaa työkaluja ja jakaa tutkittua tietoa sekä hyviä käytäntöjä, jotka edesauttavat varhaiskasvatuksen liikuntamyönteisen toimintakulttuurin luomista. Toimintakulttuurin juurtumisen tueksi on luotu nykytilan arviointi -työkalu sekä ja valtakunnalliset seurannat.
Konferenssissa kiinnostusta herätti erityisesti se, miten pitkäjänteisesti ja systemaattisesti Suomessa on kehitetty ja tuettu varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumista. Konferenssin aikana heräsi myös monia ajatuksia siitä, miten eri sisällöt tukevat toisiaan ja miten mm. liikkumista ja lukemista voi yhdistää toisiinsa. Tästä on tulossa Opetushallituksen ohjelmien yhteinen video – kuulette siitä lisää vähän myöhemmin!
Tutkien, seikkaillen ja leikkien kohti kestävää tulevaisuutta
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla varhaiskasvatuksen ammattilaiset ja lapset ovat yhdessä kehittäneet Kettu-mallin, jossa perehdytään seitsemän erilaisen ketun kanssa kestävän kehityksen tavoitteisiin ja kestävän tulevaisuuden tekemiseen.
Jokaisella ketulla on oma tarinansa: esimerkiksi Retki-kettu perehtyy Kultakuoriaisen kanssa metsien lahopuiden merkitykseen (luonnon monimuotoisuus), Kokki-kettu ihmettelee Jongleeraavan Aavikkoketun kanssa ruoan riittävyyttä (ilmastonmuutos) ja Keksijä-kettu tutkii Lonni-Lokin kanssa muovien uusiokäyttömahdollisuuksia (kiertotalous). Tarinat eivät tarjoa valmiita vastauksia tai ratkaisuja vaan jättävät ne avoimeksi. Taustalla on ajatus siitä, että lapset pääsevät itse pohtimaan ja kokeilemaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja keksien, tutkien ja leikkien. Tarinoiden lisäksi jokainen luku sisältää toiminnallisia tehtäviä eli käpäliä. Käpälät on suunniteltu niin, että niitä voi soveltaa lasten iän, kiinnostusten, ajatusten ja toiveiden mukaan.
Malli herätti laajaa kiinnostusta konferenssissa ja moni halusi itselleen englanninkielisen Kettu-kirjan. Oli upea huomata, että Helsingissä kehitetty kestävyyskasvatuksen malli koettiin erittäin toimivana kokonaisuutena. Tulevaisuus näyttää, missä kaikkialla ketut tulevat seikkailemaan!
Inklusiivisen toimintakulttuurin rakentaminen
Helsingissä on kehitetty inklusiivista varhaiskasvatusta vuodesta 2022 lähtien Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen turvin. Kehittämistyön tärkeänä lähtökohtana on ollut jakaa yhteistä ymmärrystä inklusiivisuuden käsitteestä, sillä siihen on todettu liittyvän paljon erilaisia mielikuvia. Toisena keskeisenä lähtökohtana on halu vahvistaa ja tukea toiminnan arviointia inklusiivisen varhaiskasvatuksen näkökulmasta.
Arvioinnin tueksi kehitettiin KAMU-arviointityökalu, jonka arviointikriteerit perustuvat Opetushallituksen inklusiivisen varhaiskasvatuksen reflektointityökaluun, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) laatuindikaattoreihin, varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Seitsemästä eri osa-alueesta koostuva arviointityökalu toimii arvioinnin tukena sekä tiimi- että yksikkötasolla. Sen tarkoitus on toimia pohjana ja herättelijänä pedagogiselle keskustelulle työyhteisöissä, sillä on todettu, että inklusiivisen varhaiskasvatuksen kehittäminen vaatii ennen kaikkea yhteistä keskustelua ja tietoista toiminnan tarkastelua.
Myös konferenssissa oli huomattavissa, että inklusiivisen varhaiskasvatuksen käsite ymmärretään hyvin moninaisesti. Yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi onkin tarpeellista käydä keskustelua myös kansainvälisesti. Tähän keskusteluun meillä on kokemusten perusteella paljon annettavaa.
Aikaa yhteiselle jakamiselle ja verkostoitumiselle
Konferenssin aikana totesimme useampaan kertaan, miten tärkeää on vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia paitsi muiden maiden, myös oman maan kollegoiden kesken. Kehittämistyössä on paljon yhtäläisyyksiä ja paikkoja, joissa voimme vahvistaa yhteistyötä myös kansallisesti.
Ensi vuonna OMEPin Euroopan konferenssi on Ruotsissa, Kristianstadissa 25.–26.4.2024. Laita päivät jo kalenteriin!
Kirjoittajat
- Belinda Kardén, koordinaattori & Elisa Helin, opetusneuvos & Hanna Järvenpää, erityisasiantuntija & Niina Mähönen, asiantuntija, Lukeva varhaiskasvatus -ohjelma, Opetushallitus
- Nina Korhonen, johtava asiantuntija, Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma
- Miia Kemppi, varhaiskasvatusjohtaja, Helsingin kaupunki
- Riikka Reunanen, varhaiskasvatuksen aluepäällikkö, Helsingin kaupunki
- Anssi Almgren, kestävän tulevaisuuden pedagoginen asiantuntija & Liisa Woitsch, varhaiskasvatuksen opettaja ja kehittäjäopettaja, Helsingin kaupunki
- Emmi Hellsten, projektipäällikkö, Varhaiskasvatuksen Oikeus oppia –kehittämistyö (inkluusio ja lapsen tuki)
- Kaisu Muuronen, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto/Suomen OMEP
Kommentit (0)