Vauva tarvitsee turvallisuutta ja hyvää hoivaa
Vauvalle ja lapselle on perustavanlaatuisen tärkeää kokea, että hänestä pidetään huolta ja että häntä rakastetaan. Läpi elämän me kaikki tarvitsemme kokemuksia tulla kuulluksi ja nähdyksi. Nämä kokemukset vahvistavat itsetuntoa ja kokemusta, että minulla on oma paikkani tässä perheessä ja maailmassa.
Jokaisella lapsella on oikeus saada kokemus siitä, että vanhempi iloitsee ja nauttii hänen kanssaan olemisesta. Yhteiset jaetut ilon hetket vahvistavat vauvaikäisestä alkaen vanhemman ja lapsen suhdetta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Kasvata kannustaen
Aikuisen leikkisä, hyväksyvä, utelias ja empaattinen asenne luo vahvan pohjan lapsen ja aikuisen väliselle suhteelle. Positiivinen vuorovaikutus ja sensitiivisyys lapsen ja nuoren tarpeille ja oikeuksille ovat taitoja, joita jokainen voi opetella ja kehittää itsessään. Lapsen ja vanhemman suhteen vahvistamiseksi on kehitetty menetelmiä, kuten ICDP – kannustava vuorovaikutus -ohjelma.
Ohjelman tavoitteena on lisätä kykyä ymmärtää ja kunnioittaa toinen toisiamme kehittämällä ja vahvistamalla sensitiivisyyttä ja empatiaa. Sen kivijalkana toimii tunnepohjainen, empaattinen dialogi, jossa aikuinen osoittaa lapselle myönteisiä tunteita, kannustaa ja antaa tunnustusta. Samalla opitaan myös yhdessä elämisen sääntöjä ja toisen huomioon ottamista. Taustalla on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lapsikäsitys.
Kannustava vuorovaikutus on tapa toteuttaa lapsen oikeuksien sopimusta arjessa.
Vauvan tarpeet puheeksi
Yhä enemmän on luotu myös välineitä ja menetelmiä, joiden avulla ammattilaiset voivat keskustella luontevasti vauvan tarpeista tai kasvatukseen liittyvistä kysymyksistä. Esimerkiksi Vauvan turvakortti (ensijaturvakotienliitto.fi) on kaikille vauvaperheitä työssään kohtaaville ammattilaisille luotu työkalu. Sen tavoitteena on tehdä vanhemmille tai vauvaa hoitavalle henkilölle näkyväksi, millainen hoiva tuo vauvalle turvaa, ja mikä taas on vauvan näkökulmasta laiminlyöntiä ja väkivaltaa. Tavoitteena on, että turvallisuudesta keskustellaan kaikkien perheiden ja molempien vanhempien kanssa. Ei vain silloin, kun huoli on jo olemassa.
Vauvan turvakortin (issuu.com) ovat tehneet yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liitto ja Helsingin ensikoti ry.
Imetys tarjoaa ravintoa, turvaa ja positiivista vuorovaikutusta
Myös imetystä tukemalla vahvistetaan lapsen ja perheen hyvinvointia. Imetys on vauvalle kokonaisvaltaista hoivaa. Imetyksen tarjoamassa läheisyydessä toteutuu laadukkaan ravinnon saannin lisäksi vauvan tunne turvallisuudesta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
Imetyksen käynnistymisessä ja sujumisessa tärkeää on vanhemman kyky havaita, ymmärtää ja vastata vauvan viesteihin. Vauva osaa viestiä ja kommunikoida syntymästään lähtien. Viestintä on sanatonta. Se rakentuu hienovaraisista ja voimakkaammista signaaleista. Vanhemmat ja vauvan muut läheiset voivat oppia ymmärtämään vauvan viestejä viettämällä hänen kanssaan aikaa ja tutustumalla häneen kaikessa rauhassa. Myös imetyshormonit auttavat imettävää vanhempaa herkistymään vauvan viesteille ja vastaamaan hänen tarpeisiinsa. Kun vauvan viesteihin ja tarpeisiin vastataan, hän saa arvokkaan signaalin siitä, että hän on tärkeä ja arvokas.
Imetyksen tuki ry:n perheiltä saaman palautteen mukaan moni perhe kokee kuitenkin jäävänsä yksin imetystä ja vauvan tulkitsemista koskevien huolien kanssa. Imetyksen vertaistuki auttaa, mutta ei voi korvata terveydenhuollon ammattilaisen antamaa ohjausta.
“Tuoreena äitinä olin epävarma ja uupunut tiedon etsimiseen. Onneksi löysin chatin, jossa imetystukihenkilö auttoi ihanasti minua ja vauvaani. Kuunteli, tuki ja neuvoi.”
Apua on saatavilla
Vauvaperheissä hyvinkin tavalliset asiat, kuten liian vähäinen yöuni voi vaikuttaa niin, että vanhemman on vaikea keskittyä vauvaan ja vauvan tarpeisiin yhteisistä ilonhetkistä puhumattakaan. Tällöin on tärkeää järjestää vanhemmalle mahdollisuus nukkua.
Lapsiperheissä voi olla myös monenlaisia muita kuormittavia stressitekijöitä, kuten talous- tai työhuolia, yksinäisyyttä tai mielenterveys- ja päihdeongelmia. Kun oma mieli on kuormittunut muista asioista, ei lapselle jää tilaa. Tällöin myös toista huomioiva, sensitiivinen ja empaattinen tapa olla suhteessa toiseen ihmiseen vaikeutuu.
Lämpimän vuorovaikutussuhteen lisäksi niin vauvaikäinen kuin isompikin lapsi tarvitsee turvalliset, riittävän säännölliset arkirutiinit ja ennakoitavan kasvuympäristön. Yksinkertaiset asiat, kuten se, että yöllä nukutaan ja päivällä leikitään, syödään sekä tehdään arkiaskareita, voi tuntua itsestään selvältä. Silti, ilman näitä aikuisen näkökulmasta joskus tylsältäkin tuntuvia rutiineja on lapsen vaikea kasvaa, kehittyä ja keskittyä omiin ikätasoisiin asioihinsa.
Vaikeisiinkin tilanteisiin on tarjolla apua. Matalan kynnyksen tukea löytyy esimerkiksi chattipalveluista, ja haastaviin tilanteisiin on tarjolla jopa ympärivuorokautista intensiivistä apua. Näitä tukimuotoja löytyy niin järjestöistä kuin julkiselta puolelta.
Tieto tarjolla olevasta avusta ei kuitenkaan aina tavoita perheitä. Lastensuojelun Keskusliiton, Väestöliiton ja Ensi- ja turvakotien kyselyyn vastanneista vanhemmista jopa 60 prosenttia toivoi saavansa nykyistä enemmän apua, tietoa ja tukea kasvatustilanteisiin. Onkin tärkeää, että vanhempien jaksaminen otetaan puheeksi matalalla kynnyksellä sekä neuvoloissa että muissa palveluissa, joissa pikkulapsiperheitä kohdataan. Huomiota tulee kiinnittää siihen, kuinka onnistumme tukemaan koko perhettä, molempia vanhempia.
Ollaan myös armollisia itsellemme
Menetelmiä ja työkaluja niin vanhemmuuden kuin kasvatuksen tueksi on paljon. Ei siis toisaalta ole ihme, jos monia vanhempia erilaiset ohjeet ja opastukset myös hämmentävät. Voi olla vaikea erottaa, mihin tietoon ja ohjeeseen voi luottaa. Onkin tärkeä kuunnella myös itseään ja käyttää niitä vinkkejä ja ohjeita, jotka sopivat itselle ja omalle lapselleen parhaiten. Vanhemmuuden ei tule olla suorittamista. Lapsiperhe-elämä ei ole projekti, vaan yksi tärkeä ja rikas elämänvaihe, joka samaan aikaan voi olla kuormittava, mutta myös ihania muistoja ja kokemuksia antava. Myös me aikuiset opimme, kasvamme ja kehitymme koko ajan, jokaisessa lapsen kehitysvaiheessa!
Kirjoittajat:
- Hanna Sellergren, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry
- Saija Ohtonen-Jones, toiminnanjohtaja, Imetyksen tuki ry
- Kaisu Muuronen, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
- Sonja Falk, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
Blogi on kirjoitettu yhteistyössä Hyvä alku elämälle -kampanjan yhteistyöverkoston kanssa.
Lisätietoa aiheesta
- Vauvaperhe.fi-sivustolta löytyy monenlaista tietoa odotus- ja vauva-ajasta alkaen kaikkia vauvaperheitä koskevista teemoista, kuten unesta ja itkusta, mutta myös tilanteista, joissa perheissä on isompia pulmia. Sivuston kautta pääsee myös vauvaperhe-chattiin, jossa on mahdollisuus keskustella ammattilaisen kanssa odotus- ja vauva-aikaan liittyvistä asioista.
- Kannustava vuorovaikutus ICDP (icdp.fi)
- Tietoa ja tukea imetyksen avuksi
- Kohti turvallista lapsuutta. Kannusta minut vahvaksi (issuu.com).
- Väkivalta ja laiminlyönti kasvatuksessa. Tunnista, puutu & auta (virtuaalikirja.fi).
Kommentit (0)