Miten säilyttää perhesopu poikkeustilan aikaan?

Leluja joka puolella, keittiö sotkussa, läksykirjoja lojumassa lattialla ja useampi henkilö etsimässä pakopaikkaa, omaa tilaa, jossa keskittyä. Painajaisia yöllä, vakavia keskusteluita ja kyllä, myös riitoja. Kuulostaako tutulta?

Monen perheen tilanne on kiristynyt nyt poikkeustilanteen aikana. Kun samojen seinien sisällä on yhtä aikaa työpaikka, koulu, harrastuspaikka ja lounasravintola, voi hermo mennä lehmälläkin, saati sitten inhimillisellä ihmisellä. Tutkiva tiimimme laittoi päänsä yhteen kerätäkseen perheiden tueksi ajatuksia, vinkkejä ja avun lähteitä. 

Sosiaalinen media on täynnä hienoja vinkkejä ajan kuluttamiseksi poikkeusoloissa. Jos oma sisäinen puuhastelijasi ei herää, älä pakota. Nyt ei ole aika ylisuorittaa – voi olla hyvinkin tarpeellista mennä sieltä, missä aita on matalin. Omia voimavaroja on hyvä kuulostella, säästellä ja kerätä juuri itselle sopivalla tavalla. Lastenpsykiatri Janna Rantalan sanoin: lapset eivät tule muistamaan epidemia-ajasta uutisia tai faktoja, vaan sen, millainen ilmapiiri kotona vallitsi. Jos johonkin kannattaa panostaa, niin siihen. 

Energian purkamiseen avun tarjoaa MLL:n Leikkipankki, josta löytyy melkein tuhat erilaista leikkiä, joista suurinta osaa voi leikkiä kotona. Aikuisellekin leikkiin heittäytyminen voi myös antaa energiaa, vaikka alkuun tuntuisi, ettei mitenkään jaksa tai ehdi. 

Ja kun tarvitset oman hetken, niin jumpan voi ohjata Jumppakissa, virtuaaliharrastuksen voi löytää Valeäidin koosteesta ja sadun voi lukea Timo Parvela Suomen Unicefin Facebook-videona. Viruksista voi kertoa Olipa kerran elämä (jakso 3), joka löytyy parhaillaan sekä Netflixin että SFKidsin tarjonnasta. Unen saantia illalla auttavat Kupariketun mielikuvitusmatkat tai nostalginen Nukkumatin Unihiekkaa-laulu. 

Apua on tarjolla 

Jos seinät kaatuvat päälle ja alkaa tuntua, että ulkopuolinen apu ja juttuseura olisi tarpeen, kannattaa tukea hakea ajoissa. Monet kunnat ja järjestöt ovat tiivistäneet ja kasvattaneet verkkoauttamisen resurssejaan. Omankin kuntasi sivuilta löytyy luultavasti Pyydä apua -nappi tai muu verkkoavun lähde. 

Ensi- ja turvakotien liitto tarjoaa tukea muun muassa vauvaperheille, erotilanteisiin sekä perheväkivaltatilanteisiin. Pelastakaa Lapset tarjoaa keskustelutukea lapsille ja nuorille ja MLL:n vanhempainnetti aikuisille. Erityislasten kanssa tilanne voi vaatia erityisiä voimia. Erityisvoimia-sivuston Vanhemman voimavarapankista voi kyllä olla apua kenelle tahansa muullekin. 

Parisuhde ei välttämättä kukoista, kun ollaan koko ajan naamatusten. Parisuhdekeskus Katajan chat on auki joka päivä ja parisuhdepuhelinkin palvelee maanantaisin ja keskiviikkoisin. Väestöliiton Hyvä kysymys -verkkopalvelussa saa myös maksutonta tukea parisuhteelle ja sieltä löytyy myös hyvä, jatkuvasti päivittyvä koonti perheiden tuesta koronaepidemian aikana. Kahden kodin perheiden tilanne on monella tapaa haastava ja raastavakin. Tapaamisjärjestelyistä voi nousta huolta ja myös erimielisyyttä. Uusperhe.fi -sivusto tarjoaa esimerkkejä siitä, miten hallituksen ja THL:n ohjeistuksia tulee noudattaa. 

Sijoitettujen ja huostaanotettujen lasten vanhemmille ja lähipiirille tarkoitettu VOIKUKKIA-chat on avoinna joka arkipäivä klo 13-14.30. Chatissa voi keskustella nimettömästi VOIKUKKIA-työntekijän ja vertaisohjaajan kanssa. Lasten tavoittamiseen löytyy vinkkejä Pelastakaa Lasten digisosiaalityön ylläpitämältä sivustolta. 

Taloushuoliinkin löytyy monesta suunnasta apua ja joustoa poikkeustilanteessa. Kelan koronasivuilta löytyy neuvoja ja konkreettista apua tiukimmassa tilanteessa oleville on alettu organisoida monelta taholta. Itla kerää yhdessä Vennerin ja lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa hankalassa tilanteessa oleville perheille ruokakasseja ja Pelastakaa Lapset tukee lapsiperheitä tarjoamalla lahjakortteja ruokakauppaan.  

Jos ruuanlaiton kanssa pähkäily lisää ahdistusta, avun saattavat tuoda kauppakassipalvelut, jotka tuovat kotiin valmiit reseptit ja raaka-aineet. Ruokabloggaajat auttavat myös: esimerkiksi Liemessä tarjoaa valmiin ruoka– ja kauppalistan sekä live-kokkausohjeet helpoille ja edullisille arkiruoille joka arkipäivä Instagramissa. 

Nuorikin tarvitsee tukea 

Lapsilla ja nuorillakin on tiukkaa juuri nyt. Teini-ikään sijoittuu myrskyisä aivojen kehitysvaihe, ja asiat voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä, kun kavereita ei näe ja koulukin on enemmän omalla vastuulla. Välit vanhempiin saattavat kiristyä ja stressi ja yksinäisyys voivat johtaa masennukseenkin. On hyvä muistaa, että koulujen oppilashuollon koulukuraattorit ja koulupsykologit ovat edelleen tavoitettavissa ja tarjoavat tukea. 

Nuorten Mielenterveystalon Chillaa-sovellus on suunnattu yläkoululaisille ja sen tavoitteena on vähentää stressiä, jännitystä ja ahdistusta. Mielenterveystalolla on myös virtuaaliapuri Milli, joka auttaa muille tuen lähteille. Suomen mielenterveys ry:n ylläpitämä 12-29–vuotiaille suunnattu Sekasin-chat on avoinna lähes vuorokauden ympäri ja keskustelun voi käydä täysin anonyymisti. MLL:n ylläpitämään lasten ja nuorten puhelimeen voivat lapset ja nuoret soittaa maksutta koko maassa joka päivä.

Nuorisotilat ja muut nuorisotoimijat ovat lisänneet ja siirtäneet toimintojaan verkkoon. Nekin, jotka eivät normaalisti nuorisotiloilla viihdy, saattavat sosiaalisen eristyksen aikana löytää vertaistukea verkosta. Esimerkiksi Netarilla nuori voi tavata kavereita ja saada tukea luotettavilta aikuisilta. Verken listauksesta löytyy monia muitakin tahoja, joista voi olla iloa ja apua.  

Huolisyöppö voi auttaa 

Hankalassa tilanteessa on tärkeää antaa lapsille ja nuorille tilaa. Heillä on nyt kodin sisällä omat koulun määrittelemät aikataulunsa, minkä lisäksi keskusteluherkkyys vaihtelee. Lapset saattavat alkaa suojella vanhempiaan omilta peloiltaan tilanteessa, jossa oma vanhempi on kuormittunut. On tärkeää sanoittaa tunteita ja kertoa, ettei aikuisen väsymys tai stressi ole lapsen vika. Voi olla myös hyvä sanoa ääneen, ettei lapsen tarvitse huolehtia vanhemman jaksamisesta. 

On hyvä miettiä tapoja, jolla lapset pystyvät kertomaan huolistaan silloin, kun he itse haluavat. Unicefin ohjeet koronakeskustelun käymiseen voivat auttaa. Pelastakaa Lasten kehittäjäryhmän lapset ovat itse kuvanneet keinoja, joilla aikuinen voi helpottaa lapsen oloa, luoda toivoa ja turvaa. Pienillä välittämisen teoilla aikuinen voi luoda lapselle turvaa epävarmassa maailmassa. 

Yksi konkreettinen keino voi olla perheen oma huolisyöppö. Jos ei valmista huolisyöppö-pehmolelua ole, sellaisen voi tehdä itse tai huolisyöppönä voi toimia mikä tahansa purkki tai laatikko. Jokainen perheenjäsen voi jättää huoliaan omaan tahtiinsa, ja kun syöppö tyhjennetään, voidaan huolista jutellaan yhdessä. Huolisyöppö löytyy myös virtuaalisena Kasper Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n sivuilta.  

Koska kaikki ei ole synkkää, voi huolisyöpön rinnalla pitää kaiken hyvän purkkia, johon voi laittaa pienillä lapuilla kirjauksia siitä, mitä hyvää kuluneen päivän aikana on tapahtunut. Niitä voi lukea yhdessä sopivissa väleissä. Päivittäinen hyvien asioiden ajattelu voi auttaa jaksamaan! 

Kyllä me selvitään 

Meidän työyhteisössä pieninä arjen helpotuksina ovat toimineet:

• Hölmöily yhdessä perheen kanssa: toimisiko teilläkin yhteiset olohuonejammailut perheen kesken? Ainakin ne tarjoavat keinon päästää ylimääräset höyryt ulos ja naurattavat supervarmasti.
• Aikalisäkortti: jos keskustelu alkaa kääntyä riidan puolelle, pystyisittekö sopimaan yhdessä turvasanan tai aikalisäkortin, jolla otetaan hetki rauhoittumiselle ennen keskustelun jatkamista?  
• Työvuorot: jos perheessä on kaksi vanhempaa, joista molemmat ovat etätöissä kotona ja on suinkin mahdollista, voi olla hyvä jakaa työajat ja työtilat niin, että kumpikin saa välillä keskittyä pelkästään aikuisten asioihin. 
• Aamujen rauhoittaminen: jos lapsilla ei ole tunneilla läsnäolopakkoa, voi aikataulutuksen tehdä vapaammin. Voisiko lapset herättää hiukan myöhemmin, niin että vanhempi voi keskittyä omiin velvollisuuksiinsa jo ennen heidän heräämistään? 
• Teamsin korvaaminen välillä puhelinpalaverilla: toimii erityisen hyvin kahdenkeskisissä palavereissa, mutta puhelimella voi ottaa ryhmäpuhelunkin. Metsälenkillä tai autioituneilla kaduilla kokoustaminen tuntuu nyt yhtäkkiä jotenkin freesiltä ratkaisulta. 
• Lasten uutiset voi katsoa nyt vaikka joka päivä! HS:n Lasten uutiset pitää lapset ajan tasalla ajankohtaisista asioista heille sopivalla tavalla. Ja tarjoaa samalla vanhemmalle pienen levähdystauon. 

Psykologien sosiaalisen vastuun Joensuun paikallisryhmä on laatinut ohjeen omasta ja läheisten psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen. Se on osuvasti nimetty: Kyllä me selvitään! 

Elämme tällä hetkellä oikeasti ja todellakin poikkeusaikaa, eikä tämä ole Black Mirrorin jakso, jonka voi laittaa pauselle. On ihan hyvä idea ottaa omia pausseja, joustaa tiukoista rutiineista ja laskea rimaa. Ja muistaa, että omaa perhettä saa vielä halata, kun kaipaa lohtua. 

Voimia kaikille! 

PS: Helsingistä on lähtenyt liikkeelle lasten kävelyretkien iloksi Etsi nalle –aarrejahti. Kuka tahansa voi piilottaa nallen näkyville ikkunoille ja parvekkeille, jotta lapset voivat niitä ulkoillessaan bongailla. Mikä ihana tapa tuoda iloa lasten elämään! Toivottavasti tämä leviää ihan joka puolelle Suomea 😊