Rikasta perhearkea niukkuudessa
Millaista vahvuutta tarvitaan vanhempana lapsiperhearjessa, kun kuukausitulot jäävät lapsilisineen alle tuhannen euron ja vanhempi on eläkkeellä kehitysvamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi?
Me Kehitysvammaisten Tukiliiton projektityöntekijät pohdimme asiaa yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kirjoituksessa käytämme ilmaisuja kuten pienet tulot, niukkuus ja tiukkuus sen sijaan, että puhuisimme köyhyydestä.
Jututtamiemme kokemusasiantuntijoiden mukaan pärjääminen päivästä toiseen ei vaadi mahdottomia. Haasteita arkeen tuovat kuitenkin yllättävät menot tai suuremmat hankinnat. Kuitenkin tiukkoinakin aikoina lapset tulevat ensin ja aikuisten tarpeet saavat odottaa. Jos suuria kertaluontoisia hankintoja ei osu kohdalle, jututtamamme vanhemmat arvioivat tulevansa toimeen 800-1000 euron kuukausituloilla.
Arkea helpottaa se, tavaroita voi kierrättää läheisten kanssa. Kokemusasiantuntijavanhemmat ovat huolissaan lasten tulevaisuudesta ja siitä, siirtyykö niukkuus automaattisesti seuraavalle sukupolvelle. Lapset tarvitsivat monipuolisia roolimalleja. Erään kokemusasiantuntijan sanoin:
”Olisi kiva, jos voisi tutustua niin sanottuihin tavisäiteihin, joilta voi saada tukea ja neuvoja, miten heidän perheissään pärjätään, taloudellisesti ja muuten. Ja on se vähän kyllä sääli, että nää asiat menee niinku suvussa aina vaan eteenpäin, että osaako sitä sitten muutenkaan kannustaa omaa lasta käymään kouluja, kun ei ole itsekään käynyt ja saanut kuulla koko ikänsä nälvimistä ja nimittelyä. Toivottavasti.”
Taloushuolta arjessa helpottavat kokemusasiantuntijoiden mukaan perheen sisäinen luottamus ja kunnioitus sekä vertaisuus toisten vanhempien kanssa. Pohdimme yhdessä vanhemman vahvuuksia ja selviytymistaitoja. Totesimme, että läsnäolo voi olla ”eläkeläisäidin” vahvuus. Hänen ja perheen lasten arjessa on enemmän aikaa yhteisille leipomishetkille kuin kokopäivätyössä olevilla. Niukkuudessa voi siis halutessaan nähdä rikkauksiakin.
Sosiaalisia suhteita, vuorovaikutusta ja dialogia perheiden taloudellisen tasa-arvon, hyvinvoinnin sekä osallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan niin hiekkalaatikoiden reunoilla kuin uudistuvissa palvelurakenteissa. Lapsiperheiden taloudellisesta niukkuudesta on puhuttava ja keskustelu on käytävä lapsen etu edellä. Esimerkiksi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan ehdotukset ovat hyviä lasten ja perheiden eriarvoistumiskehityksen katkaisemiseksi. Niukassa arjessa perheet joutuvat taipumaan, mutta eivät välttämättä murtumaan. Myös näiden perheiden lapsilla pitää olla mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään.
Loppuun vielä ajatus kokemusasiantuntijaltamme siitä, mikä lopulta on elämässä tärkeää:
”Tärkein on kyllä se, että pystyy luomaan oikein hyvän suhteen lapsen kanssa niin, että ollaan paljon yhdessä, ja että se oppii puhumaan, jos jokin asia huolestuttaa, ja että meillä on ihan hyvä perhe, vaikka onkin vähän erilainen.”
Tekstin ovat koonneet kokemuspuheenvuorojen pohjalta Taija Humisto ja Sirpa Mäkinen Kehitysvammaisten Tukiliiton Vahvistu vanhempana -hankkeesta. Hankkeessa tarjotaan toimintaa ja tukea perheille, joissa isällä tai äidillä on tuentarvetta oppimisessa ja ymmärtämisessä.
Kaikille eväät elämään -avustusohjelma vähentää eriarvoisuutta. Ohjelmassa on mukana 23 lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskentelevän järjestön kehittämishanketta ja Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi sen toteuttamista. Ohjelmaa rahoittaa STEA. Julkaisemme blogissamme ohjelmahankkeiden työntekijöiden kirjoituksia eriarvoisuudesta heidän työnsä näkökulmasta.
Kommentit (0)