Kaikkien perheiden paikka

Perheiden kohtaamispaikka

Perheiden kohtaamispaikat ovat avoimia matalan kynnyksen paikkoja tai tiloja, joissa lapsilla, vanhemmilla ja perheillä on mahdollisuus tavata toisiaan, osallistua toimintaan, saada vertaistukea, rakentaa yhteisöllisyyttä ja tarvittaessa saada myös apua ja ohjausta. Perheiden kohtaamispaikkoja ylläpitävät mm. varhaiskasvatus, hyvinvointialueiden perheiden palvelut, kirjastot, järjestöt tai seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt.

Kohtaamispaikoissa työskentelee usein palkattuja työntekijöitä, mutta monet perheiden kohtaamispaikat toimivat myös vapaaehtoisvoimin. Kohtaamispaikat ovat osa perhekeskusverkostoa.

Kohtaamispaikka on tyypillisesti ammattilaisten käyttämä termi. Perheet tuntevat kohtaamispaikat esimerkiksi perhekahviloina, perhekerhoina, perheiden taloina, yhteisötaloina tms.

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuus tarkoittaa kaikille ihmisille samoja oikeuksia sekä vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia riippumatta iästä, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta toiminnasta, ammattiyhdistystoiminnasta, perhesuhteista, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Lue lisää yhdenvertaisuuslaista (finlex.fi)

On tärkeää pohtia säännöllisesti, millaisia kohtuullisia mukautuksia toiminnassa tulee tehdä, jotta myös eri kielillä toimivat tai erityistarpeiset lapset ja vanhemmat voivat osallistua kohtaamispaikan toimintaan. Käytetäänkö kohtaamispaikassa kuvia kommunikaation tukena? Voidaanko hankkia kuulosuojaimet äänille herkkien lasten käyttöön tai keinu vaikeasti vammaisten lasten käyttöön?

Kohtuulliset mukautukset

Kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan kohtaamispaikassa tarvittaessa tapauskohtaisesti toteutettavia kohtuullisia järjestelyjä, joiden avulla varmistetaan, että ihminen voi osallistua yhdenvertaisesti muiden kanssa.

On tärkeää pohtia säännöllisesti, millaisia kohtuullisia mukautuksia toiminnassa tulee tehdä, jotta myös eri kielillä toimivat tai erityistarpeiset lapset ja vanhemmat voivat osallistua kohtaamispaikan toimintaan. Käytetäänkö kohtaamispaikassa kuvia kommunikaation tukena? Voidaanko hankkia kuulosuojaimet äänille herkkien lasten käyttöön tai keinu vaikeasti vammaisten lasten käyttöön?

Kohtuulliset mukautukset ovat nimensä mukaisesti kohtuullisia ja kyse on ennen kaikkea asenteesta. Siitä, että pohditaan jokaisen kävijän kohdalla mahdollisia osallistumisen esteitä ja ratkaisuja niihin.

Mikäli tapauskohtaisen mukautuksen järjestämiseen ja toteuttamiseen olisi resurssit ja mahdollisuus, mutta sitä ei tehdä, on kyse syrjinnästä.

Lue lisää (yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi)

Positiivinen erityiskohtelu

Joskus jonkun pitää saada enemmän saadakseen saman verran, kuin muut.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää syrjinnälle erityisen alttiin ryhmän erityistarpeiden huomioon ottamista. Positiivisen erityiskohtelun  tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen.

Kohtaamispaikkatoiminnassa positiivinen erityiskohtelu voi liittyä esimerkiksi siihen, että henkilömäärältä rajatussa toiminnassa ja asiakasvalinnassa huomioidaan syrjinnälle alttiit ryhmät.

Lue lisää (yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi)

Tasa-arvo

Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä. Suomessa tasa-arvolla tarkoitetaan erityisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuudella taas ihmisten samanarvoisuutta riippumatta ihmisten välisistä muista (kuin sukupuoleen liittyvistä) eroista.

Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Laki myös velvoittaa syrjinnän ennaltaehkäisyyn ja tasa-arvon aktiiviseen edistämiseen. Tasa-arvolakia sovelletaan pääsääntöisesti kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa ja kaikilla elämänalueilla, siis myös kohtaamispaikkatoiminnassa.

Lue lisää tasa-arvoasiain neuvottelukunnan sivuilta (tane.fi)

Saavutettavuus

Saavutettavuutta voidaan lähestyä monesta näkökulmasta. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kohtaamispaikat sijaitsevat perheiden asuinalueilla, niiden toiminta-ajat ja -käytännöt sopivat perheille ja ne ovat pääasiassa maksuttomia. Myös erilaisia osallistumisen kynnyksiä (kieli, kulttuuri, tiedonsaanti ym.) on tietoisesti madallettu yhteistyössä osallistujien kanssa.

Saavutettavassa kohtaamispaikan viestinnässä asiat esitetään selkeästi ja ymmärrettävästi. Esimerkiksi selkokieli, kuvatulkkaus, kuvien vaihtoehtoiset tekstit ja käännökset eri kielille kohtaamispaikan viestinnässä edistävät viestin ymmärrettävyyttä. Saavutettavuuteen vaikuttavat myös kävijöiden kokemukset osallisuudesta ja osallistumisen mahdollisuuksista.

Olennainen osa osallisuuden kokemusta on aito ja arvostava kohtaaminen sekä vuorovaikutus. Jokaisen kävijän tulee tuntea olonsa tervetulleeksi omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä, väheksymisestä tai kiusaamisesta.

Lue lisää lasten ja perheiden palveluiden saavutettavuudesta Lasten ja nuorten palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus -raportista (julkari,fi).

Esteettömyys

Esteettömyys tarkoittaa sitä, että ihmisten erilaisuus on huomioitu fyysisen rakennetun ympäristön, esimerkiksi rakennusten, ulkoalueiden sekä liikennevälineiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Esteettömyydessä on kyse liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen ja ymmärtämiseen liittyvistä asioista. On tärkeää, että kohtaamispaikassa pohditaan ja tunnistetaan esteettömyyden esteitä ja tiedostetaan, miten esteettömyyttä voi lisätä. Ympäristö on esteetön silloin, kun kaikkien on helppoa toimia ja liikkua sen tiloissa. Myös sijainti ja liikenneyhteydet ovat osa esteettömyyttä. Kohtaamispaikkaan tulee löytää ja päästä helposti.

Esteettömyyden varmistamiseksi voi hyödyntää myös valmiita esteettömyyden tarkistuslistoja (invalidiliitto.fi). Muista myös kohtuulliset mukautukset.

Osallisuus kohtaamispaikassa

Osallisuus ilmenee luottamuksena, yhdenvertaisuutena, arvostuksena ja mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössään. Osallisuus ei toteudu pelkästään hetkellisenä osallisuuden kokemuksena tai yhteisöön vaikuttavana osallistumisena, vaan ihmisellä tulee olla mahdollisuus osallistua toimintaan sen kaikilla ulottuvuuksilla, niin että toimintaan osallistumisen lisäksi hänellä on mahdollisuus osallistua myös esimerkiksi päätöksentekoon ja vaikuttamiseen. Osallisena voi olla monella tavalla ja tasolla. On tärkeää, että ihmisellä itsellään on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että millä tavalla haluaa olla osallisena.

Kohtaamispaikan toiminnassa osallisuus rakentuu vastavuoroisen vuorovaikutuksen, turvalliseksi koettujen tilojen, yhteiskehittämisen ja yhdenvertaisten osallistumisen mahdollisuuksien pohjalta. Osallisuus rakentuu lasten, vanhempien ja työntekijöiden välisissä kohtaamisissa, joissa keskeistä on arvostava vuorovaikutus, kuuleminen, sensitiivisyys ja yhdessä tekeminen. Osallisuutta vahvistaa myös perheiden kokemus kohtaamispaikasta turvallisena tilana ja turvallisena ilmapiirinä. Toimintakulttuurin tasolla osallisuutta edistää kohtaamispaikan sitoutuminen kohtaamisen, yhteistoiminnan ja yhteiskehittämisen toimintaperiaatteisiin ja toimintakäytäntöihin.

Lue lisää THL:n Lasten ja nuorten palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus -julkaisusta (julkari.fi).

Lapsen osallisuus

Lapsen osallisuuden toteumisessa erityisen tärkeää on toimintatapojen turvallisuus. Lapselle turvallisuutta tuovat luotettavat ihmiset, lapsilähtöiset työskentelytavat sekä turvallinen tila. On yksilöllistä, mistä turvallisuus tai mahdollisesti turvattomuus muodostuu jokaisen lapsen kohdalla.

Osallisuuden lisäksi lapsella on oikeus suojeluun. Lapsen osallisuuden tulee olla vapaaehtoista, ja siinä tulee kunnioittaa kunkin lapsen omia kykyjä osallistua.

Lue lisää Pienten lasten turvallinen osallisuus -julkaisusta (lskl.fi)